Haluamme paremman ympäristöhallinnon

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuuston jäsenet ja virkamiehet:

Muuttuuko maakuntien rooli ensi vuonna? -Emme tiedä.

Tiedämme, että Pirkanmaa on maakuntien kehittämisessä tehnyt kiitettävää työtä, olemme pyrkineet luomaan kiinnostavimman mahdollisen uudistuksen prosessin. Siitä nostan kaksi seikkaa: olemme aktiivisesti hakeneet ja saaneet valtion kehittämisrahaa. Toiseksi olemme Pirkanmaalla katsomassa uudenlaista vaikuttamisen kulttuuria, mikäli kaavaillut valiokunnat etenevät suunnittelussa. Se tarkoittaisi maakuntavaltuuston jäsenille mahdollisuutta tarkemmin perehtyä käsiteltäviin asiakokonaisuuksiin.

Ensi vuoden tavoitteissa on monia kohtia, joista iloitsemme; kansainvälinen Pirkanmaa, osaamisen ja koulutuksen Pirkanmaa, kiertotalouden uudet mahdollisuudet, tai pyrkimys lisätä joukkoliikenteen kulkutapaosuutta.

On myös hiottavaa: -Tällä hetkellä valtionhallinnon suuntaan on monia toiveita, esimerkiksi valtion rautatiet vaikuttavat omalla toiminnallaan alueemme elinvoimaisuuden ja elinympäristön kehittymiseen. Tästä esimerkkinä haluan nostaa esiin puuterminaalien sijoittumisen asutuskeskuksiin tai valtion omistukset siellä, missä kehitystä tulisi tapahtua. Voisimme olettaa, että valtio kuulisi maakunnan ja sen kuntien tahtotilaa ja antaisi esimerkiksi kuntakeskustojen ja asemaseutujen kasvaa. Tampereella sijaitseva järjestelyratapiha tulee voida siirtää.

Samanaikainen kansallinen lainsäädäntötyön muutos tuo myös maakuntaamme uhkia: Ensiksi sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän pirstaloituminen entisestään vaikeuttaa heikossa asemassa olevan ihmisen mahdollisuuksia saada apua.

Toiseksi ympäristöhallinnon alasajo tuo uudenlaisia riskejä maakuntaan. Vaikka kansallinen lainsäädäntö heikentäisi ympäristön asiaa, ei meidän Pirkanmaalla tarvitse valita minimiä. Näkökulma on olennainen myös niin kutsutusta riskinäkökulmasta; vahinkoriskejä ja taloudellisia riskejä voi syntyä, jollei ympäristöhallinto saa riittävää osaavaa henkilökuntaa ja toisaalta, mikäli alueellisesti emme saa prosessejamme toimimaan riskejä minimoiden. Pelkkä omavalvonta ei riitä. Esimerkiksi Oriveden kaivokselta paljastui vastikään luvaton kaatopaikka. Ympäristöhallinnon alasajon osalta vaadimme, että Pirkanmaalla lähdetään toteuttamaan astetta kunnianhimoisempaa toteuttamisen tapaa. Jatkossakin maakunnan tulee toimia asiantuntijaelimenä kuntiin päin laadukkaan ympäristöhallinnon osalta.

Hyvät maakuntavaltuuston jäsenet, ensi vuosi on historiallinen, mikäli Suomessa järjestetään maakuntavaalit. Viime vuosina Pirkanmaalla tehty kehittämistyö tulee kanavoida maakunnan hyväksi, kävi sote- ja maku- uudistusten miten hyvänsä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja virkamiehet: Kiitämme kuluneesta vuodesta ja työskentelyn hyvästä yhteishengestä!

Minna Sorsa, Vihreän maakuntavaltuustoryhmän pj

Äskeisessä esittelyssä maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys pyysi ryhmiltä näkemyksiä liikenteessä keskeisesti kehitettäviin asioihin. Tässä ajatuksiamme lyhyesti:

  • Henkilöliikennejärjestelmää tulee kehittää käyttäjien näkökulmasta. Eräs tekijä on digitalisaatio: tulevaisuudessa tulee yhdellä applikaatiolla voida maksaa koko matkaketjun kaikki palvelut. Tähän tulee paketoida raiteet, linja-autoliikenteen kehittäminen, palvelu- ja kutsuliikenne. Täten joukkoliikenteen käyttäjämäärät kasvaisivat.

  • Tästä voi kehittää Pirkanmaan ja Länsi-Suomen vastausta ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Pirkanmaa voi toimia asiassa aktiivisena kansallisesti.

  • Tarvitsemme raideliikenteen kehittämistä ja lisäraiteita, lähijunaliikenteen yhteen nivomista, asemaseutujen kehittämistä, maankäytön kehittämistä yhteistyössä kuntien kanssa. Tarvitsemme lisää raidekapasiteettia ja lisävuoroja. Kyse on myös turvallisuudesta, sillä Suomen päärata on heikkokuntoinen.

  • Liikennejärjestelmän kehittäminen on tekemisissä vahvasti elinvoiman kanssa.

Lisätiedot:

Vihreiden ryhmän pj Minna Sorsa, 050-4627379