Aluevaltuusto oli syksyn ensimmäisessä kokouksessaan vaikean tehtävän edessä. Päätettävinä olivat alueen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut tilanteessa, jossa alueen saaman rahoituksen määrästä ei ole tarkkaa tietoa. Pitkän keskustelun jälkeen valtuusto hyväksyi esityksen, jossa suuri osa maksuista oli määritelty korkeimmalle lain sallimalle tasolle.
Vihreät valtuutetut kannattivat vasemmiston ponsiesitystä siitä, että maksujen vaikutuksia selvitetään ja niistä päätetään uudelleen, kun hyvinvointialueen toiminta on vakiintunut ja meillä on enemmän tietoa ja kokemusta päätöksen pohjaksi. Valitettavasti ponsi ei saanut äänestyksessä tarpeeksi kannatusta.
Korkeista asiakasmaksuista saatavat tulot kääntyvät helposti menoiksi: jos esimerkiksi pienituloinen eläkeläinen tai mielenterveys- tai päihdeongelmiin ajautunut lapsiperhe ei maksujen vuoksi hakeudu palveluiden piiriin ajoissa, tämä todennäköisesti kostautuu myöhemmin suurempina erikoissairaanhoidon kustannuksina, nuoren syrjäytymisenä tai jopa lapsen huostaanottona.
Olen huolissani erityisesti tasasuuruisista maksuista, joissa ei oteta huomioon asiakkaan tulotasoa. Tällaisia maksuja ovat esimerkiksi terveyskeskus- ja poliklinikkamaksut sekä lyhytaikaisen laitoshoidon ja hammashuollon maksut.
Esimerkiksi kuukauden mittaisen psykiatrisen hoidon sairaalamaksuista kertyy pirkanmaalaiselle asiakkaalle lähes 700 euron lasku. Maksu peritään myös tahdonvastaisesta hoidosta.
Myös kotihoidon asiakkaiden turvapalvelun hinta on kaikille sama tuloista riippumatta. Yli 30 euron kuukausimaksu turvapuhelimesta ja -palvelusta on liian korkea tilanteessa, jossa ihmisellä on todennäköisesti maksettavanaan paljon muitakin sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja ja lääkekuluja.
Asiakasmaksulain mukaan vastuu julkisen terveydenhuollon maksukaton seurannasta on asiakkaalla itsellään, mikä on kohtuutonta esimerkiksi ikäihmisten tai muistisairaiden kohdalla – tai muiden sellaisten asiakkaiden kohdalla, joilla ei ole kykyä tai jaksamista tällaisten asioiden käsittelyyn.
Toivottavasti asia korjataan lakiin, mutta toivon, että hyvinvointialueella selvitettäisiin jo nyt terveydenhoidon maksujen seurannan automatisoinnin mahdollisuutta. Vähintäänkin maksukaton seurannasta tulee laatia selkeät ohjeet ja tarvittaessa asiakkaan pitää saada seurantaan apua terveydenhuollon henkilökunnalta.
– Valtuutettu Tiina Wesslin