Viime viikkoina on puhuttu paljon itsemurhien ehkäisystä. Haluaisin nostaa esille vielä yhden, joka jää usein sivuun: päihdepolitiikan epäonnistumisen yhteyden itsemurhien määrään.
Joka kymmenes huumekuolema on itsemurha, eli tarkoituksella otettu yliannostus. Päihde- ja huumeongelmat lisäävätkin merkittävästi riskiä itsemurhaan kuolemiseen.
Taustalla on usein jo aiemmat mielenterveyden ongelmat. Mutta vaikutus ei johdu vain taustalla olevista mielenterveyden ongelmista: alkoholiongelma itsessään lisää todennäköisyyttä itsemurhaan silloinkin, kun muiden mielenterveyden ongelmien vaikutus on kontrolloitu. Merkittävä osa itsemurhista myös tehdään päihtyneenä.
On julkilausuttu tosiasia, että suomalainen päihdepolitiikka on epäonnistunut. Siksi on perusteltua väittää, että se on myös ollut aiheuttamassa itsemurhakuolemia.
Vaikka itsemurhia pidetään yleisesti tragediana, päihdeongelmaisia kohdellaan usein yhteiskunnan pohjasakkana. Päihdeongelmiin on vaikea saada apua, ja niitä saatetaan myös käyttää perusteena mielenterveyden hoidon eväämiseen. Vaikka tutkimustiedosta tiedämme, että juuri nämä ihmiset ovat isossa riskissä ja isossa avun tarpeessa!
On ylipäätään naiivia kuvitella, että ihmisen yhteiskunnasta sulkeminen ei vaikuttaisi hänen elämänhaluunsa. Siksi tarvitsemme kipeästi päihdepolitiikkaan laajaa uudistamista, jossa näkyy päihdeongelmaisten ihmisarvo, oikeus apuun ja oikeus elämään. Itsemurhat eivät häviä itsestään, vaan niiden ehkäiseminen vaatii poliittisia toimia.
P.S. Merkittävä osa itsemurhayrityksestä selvinneistä on tyytyväinen, ettei kuollutkaan. Vaikka itsemurhayritys lisää riskiä uuteen itsemurhayritykseen, suuri osa ei yritä itsemurhaa uudelleen ja toipuu. Kannattaa siis auttaa. ❤️
– Valtuutettu Julia Sangervo