Aamulehti uutisoi vastikään siitä, että moni on hakenut Pirhalta maksuhelpotuksia. Hakemuksia on tullut kaksinkertaisella tahdilla viime vuoteen verrattuna. Käsittelyajat ovat kasvaneet Varat eivät riitä kohonneisiin asiakasmaksuihin. Lisäksi hallitus on kaavaillut asiakasmaksuihin korotuksia entisestään.

Hyvinvointialue saa toki itse päättää, millaista asiakasmaksua se perii. Valtaosa alueista pitää kuitenkin maksut lain sallimalla maksimilla, sillä rahoitus on niin tiukassa, ettei palvelujen tarjoamiseen ilman maksujen keräämista ole varaa.

Maksuhelpotusten määrien räjähtäminen käsiin sekä Pirhan tilastot yhä useammista toimeentulohakemuksista kertovat karua tarinaa: suomalaiset köyhtyvät. Terveydenhuollon kustannukset yksilöille kuitenkin kasvavat ja jopa kuolemisestakin on tehty kalliimpaa.

Julkinen terveydenhuolto on jo lähtökohtaisesti eniten käytetty heikommassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa: iäkkäät, pienituloiset, työttömät, nuoret… Terveydenhuollon maksukorotukset osuvat siis pääasiassa jo niihin, joilla on haastavampaa muutenkin.

Aikainen hoitoonpääsy ja ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä väyliä paitsi inhimillisen kärsimyksen minimointiin, myös suurempien kustannusten ehkäisyyn. Korjaavat toimet ovat tyypillisesti ehkäiseviä kalliimpia. Nyt olemme ajautumassa kuitenkin entistä korjauspainotteisempaan malliin, kun vain pakollisiin palveluihin on varaa ja ihmiset lykkäävät maksujen pelossa hoitoon hakeutumista. Vuoden 2024 Terve Suomi -kyselytutkimuksen tulokset kertoivat että 20-64-vuotiaista pirkanmaalaisista jopa kolmannes on rahanpuutteen takia tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.

Uskon, että pitkässä juoksussa ihmisten terveyden aikainen hoitaminen johtaisi säästöihin, kun raskaampien palvelujen tarve vähenisi. Ongelma ei ole vain hyvinvointialueiden käsissä, vaan Suomen päättäjien. Meillä ei ole enää varaa jatkuviin maksukorotuksiin. Terveyden ei tule olla luksustuote.

– Noora Hakulinen, varavaltuutettu