Sosiaali- ja terveydenhuollon eri tietojärjestelmät ovat jatkuvan julkisen keskustelun kohteena – eivätkä syyttä. Kun miettii niin järjestelmien kustannuksia, tai sitä osuutta, joka työajasta erilaisien järjestelmien parissa kuluu, on kyse merkittävästä asiasta myös päätöksenteon kannalta. Järjestelmien käytettävyydellä ja sujuvuudella on merkittäviä vaikutuksia myös siihen, kuinka monta potilasta ehditään päivän aikana vaikkapa lääkärin vastaanotolla hoitaa.
Suurin julkinen keskustelu on toistaiseksi pyörinyt erityisesti HUSin alueella käytettävän Apotti-järjestelmän ympärillä. Järjestelmä on ollut kankea ja hidas, ja erityisesti lääkärikunnan ärtymys on ollut ymmärrettävästi syytä. On ollut selviä merkkejä siitä, että kankeasti toimiva järjestelmä on johtanut jopa irtisanoutumisiin HUSin palveluksesta.
Nykyisen sote-alan työvoimapulan oloissa tällaiset viestit on otettava vakavasti: it-järjestelmien käyttöönotossa ja kehityksessä ammattilaisten äänen on kuuluttava, ja käytettävyyden on painettava vaakakupissa enemmän. Toiveet tiedolla johtamisesta erilaisten kirjauskäytäntöjen avulla eivät voi toteutua, jos johdettavat päättävät vaihtaa työpaikkaa, eikä tulijoita ole tilalle.
Samalla tietojärjestelmien parissa toimii Pirkanmaallakin joukko ammattilaisia, joiden työtaakka on suuri – kun sulautetaan yhteen eri kuntien ja sairaanhoitopiirin järjestelmiä, on työsarkaa pitkälle hyvinvointialueen alkuvuosiin. Alussa onkin jouduttu tekemään tiukkoja priorisointeja siitä, mihin panostetaan. Toivottavasti tietojärjestelmät saadaan riittävän hyvään kuntoon vuodenvaihteeseen mennessä, jotta toiminnan alku saadaan jouhevasti aloitettua.
Tulevien vuosien osalta suunnan pitäisi kuitenkin olla selvä: muutenkin kuormittavan työn imua ei saa hankalasti käytettävillä tai epäluotettavasti toimivilla tietojärjestelmillä heikentää.
– Varavaltuutettu Jaakko Stenhäll