Yksinäisyys on yksi aikamme suurista ongelmista. SPR:n 2023 julkaistun yksinäisyysbarometrin mukaan kaikkiaan 61% vastaajista koki yksinäisyyttä ainakin joskus, usein tai jatkuvasti (viikottain) 10%. Yksinäisyyden kokemukset olivat kokonaisuudessaan yleisempiä 15-24 ja 25-34 vuotiaiden kuin sitä vanhempien ikäryhmissä. Yksinäisyyden helpottamiseksi toivottiin erityisesti kohtaamismahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden lisäämistä.
Yksinäisyys on riskitekijä myös fyysisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verenkiertoelimistn sairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Yksinäisillä voi olla myös ahdistuneisuutta ja masennusoireita sekä depressiota. Unen laatu ja määrä voi jäädä heikoksi. Yksinäisyys on riskitekijä dementialle.
Yksinäisyyden vähentäminen on siis hyvinkin oltava hyvinvointialueiden intressissä. Toki kunnissa on myös paljon mahdollisuuksia edistää eri ikäryhmien mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, toisten tapaamisiin, yhdistystoimintaan, keskusteluryhmiin ja -tilaisuuksiin.
Yksi yhteisöllisyyden edistämisen muoto on erilaiset vertaisryhmät ja järjestöt. Vertaisryhmissä samankaltaisten sairauksien tai ongelmien kanssa painivat voivat vertaisten kesken tukea ja auttaa toisiaan samalla tuntien itse auttamisen tunnetta tai muutoin osallisuutta. Myös järjestöjen toiminta voi olla lisäämässä yhteisöllisyyttä ja osaltaan hyvinvointialueen tulee jatkaa erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnan tukemista.
Ei tule myöskään unohtaa sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä ja niiden johtamista. Niissä, kuten kaikissa muissakin työyhteisöissä, yhteisöllisyys on yksi tekijöistä, joka saa voimaan paremmin työssä ja elämässä yleensä, tekemään työtä laadukkaammin, viihtymään pidempään työsuhteessa, pitämään kiinni hyvistä työntekijöistä.
Sirpa Repo, aluevaltuutettu