Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston

Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston

Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston tulevalle kaksivuotiskaudelle. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Iiris Suomela ja varapuheenjohtajaksi Olga Haapa-aho. Iiris Suomela on aluevaltuutettu, Tampereen kaupunginvaltuutettu sekä Vihreiden puoluevaltuuston varapuheenjohtaja. Olga Haapa-aho toimii myös aluevaltuutettuna sekä aluehallituksen jäsenenä ja kaupunginvaltuutettuna.  ”Meidän on poliitikkoina pystyttävä turvaamaan jokaiselle oikea apu oikeaan aikaan asuinpaikasta ja taustasta riippumatta. Tämä iso vastuu, jonka otan tuoreena ryhmäjohtajana äärimmäisen vakavasti. Samalla on innostavaa päästä etsimään ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon suuriin ongelmiin, kuten henkilöstöpulaan ja kasvaviin terveyseroihin”, Suomela sanoo. ”Isoin huoleni on Orpon hallituksen suunnittelemat leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluista tilanteessa, jossa rahaa on jo valmiiksi aivan liian vähän. Pirkanmaan on suurimpana hyvinvointialueena otettava entistä näkyvämpi rooli tämän kylmän ja kovan linjan vastustamisessa. Muuten meidän kätemme ovat sidotut, sillä hyvinvointialueilla ei ole mitään mahdollisuutta korjata rahavajetta omilla päätöksillään”, Suomela toteaa. “Hyvinvointialueen ensimmäinen vuosi alkaa lähestyä loppuaan ja alamme saada käsitystä siitä, miten uusi organisaatio toimii. Meille on erityisen tärkeää, että vaikeasta taloustilanteesta huolimatta ihmiset saavat palvelut oikea-aikaisesti ja yksilölliset tarpeet huomioiden”, Haapa-aho huomauttaa. ”Iiris on kokenut ja asiantunteva poliitikko ja on hienoa päästä tekemään yhdessä töitä Pirkanmaan sote-palveluiden eteen”, hän päättää.  
Hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa annetun rahoituksen puitteissa, joten niiden ikäväksi tehtäväksi jää alueen talouden ”sopeuttaminen”  eli selkokielellä sanottuna leikkauslistojen laatiminen

Hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa annetun rahoituksen puitteissa, joten niiden ikäväksi tehtäväksi jää alueen talouden ”sopeuttaminen” eli selkokielellä sanottuna leikkauslistojen laatiminen

Hyvinvointialueiden asukkailla on kova huoli lähipalveluiden karkaamisesta liian kauas. Huolta aiheuttavat myös esimerkiksi psykiatristen hoitopaikkojen, lastensuojelun resurssien sekä vanhus- ja vammaispalveluiden riittämättömyys. Näiden palveluiden asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heidän palvelunsa ovat jo ennestään huonolla tolalla.

Pirkanmaan hyvinvointialueen tilikauden alijäämän ennustetaan paisuvan yli 95 miljoonaan euroon. Sote-lainsäädännön mukaan alijäämät pitää kattaa kolmen vuoden määräajassa, eli talouden pitäisi olla tasapainossa vuoden 2026 loppuun mennessä.

Tilanne on hankala, sillä hyvinvointialueella ei ole omaa verotusta, vaan olemme valtion myöntämän rahoituksen varassa. Hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa annetun rahoituksen puitteissa, joten niiden ikäväksi tehtäväksi jää alueen talouden ”sopeuttaminen” eli selkokielellä sanottuna leikkauslistojen laatiminen.

Epäilen vahvasti, että kun leikkauslistoja on laadittu, alueen kaikkia toimintoja ei ole perattu tarkasti ennen kuin on käyty palveluiden kimppuun. Käytämmekö liikaa kertakäyttötarvikkeita? Onko logistiikka organisoitu tehokkaimmalla tavalla? Käytetäänkö kiinteistöissä energiatehokkaita lämmitysratkaisuja ja valaistusta? Onko työ- ja toimintatavoissa säästöpotentiaalia? Millä tasolla on viranhaltijoiden hankintaosaaminen?

Palveluitakin pitää toki uudistaa. Moni asia voidaan hoitaa yhtä hyvin tai paremmin kuin ennen mutta pienemmillä kustannuksilla. Kaikkia terveysasemia ei ole mahdollista säilyttää ainakaan täysillä aukioloajoilla, eikä sairaala useinkaan ole vanhukselle oikea paikka odottaa asumispalvelupaikkaa.

Mutta ennen kuin leikkaamme näistä palveluista, meidän on pystyttävä tarjoamaan kaikille riittävät ja helposti saavutettavat palvelut muulla tavalla.

Meidän pitää ottaa käyttöön monipuolisia liikkuvia palveluita, tehostettua kotihoivaa ja kotisairaanhoitoa sekä toimivia digipalveluita. Esimerkki toimivasta liikkuvasta palvelusta voisi olla kirjastoautotyyppisesti liikennöivä terveysbussi pienoislaboratorioineen. Lääkäri ja sairaanhoitaja liikkuisivat bussin mukana tarpeen mukaan.

Meidän pitää myös panostaa enemmän omaishoitajien tukemiseen. Vaikka omaishoitajille maksettaisiin reilusti enemmän, omaishoito olisi silti huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi laitoshoito.

Valtion myöntämä sote-rahoitus on täysin riittämätön. Olisikin tärkeää saada hyvinvointialueille verotusoikeus, jolloin palveluiden rahoitus ja järjestämisvastuu olisivat samoissa käsissä. Tämä kannustaisi myös järkevään taloudenpitoon ja hyvien ja vaikuttavien palveluiden järjestämiseen.- Aluevaltuutettu Tiina Wesslin

Johtajien ja päättäjien on aika katsoa peiliin ja kuulla sote-alan työntekijöiden tarpeita – moni siirtyy pois julkiselta puolelta uupumisen vuoksi

Johtajien ja päättäjien on aika katsoa peiliin ja kuulla sote-alan työntekijöiden tarpeita – moni siirtyy pois julkiselta puolelta uupumisen vuoksi

Johtajien ja päättäjien on aika katsoa peiliin ja kuulla sote-alan työntekijöiden tarpeita – moni siirtyy pois julkiselta puolelta uupumisen vuoksi

Psykologina ihmettelen, miksi huoli henkilöstöstä ei vieläkään johda konkreettisiin tekoihin, kirjoittaa Julia Sangervo.

Viimeisimmässä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa keskusteltiin tuntikausia siitä, miten hyvinvointialue ei houkuttele työnantajana ja henkilöstöstä on pulaa. Tämä on johtanut siihen, että meidän on maksettava kalliista ostopalveluista, jotka ovat johtaneet huimaan 95 miljoonan alijäämään. Valtuusto jakoi huolen tilanteesta ja todettiin, että hyvinvointialue tulee tekemään kaikkensa asian korjaamiseksi.

Tämän jälkeen kokouksessa käsiteltiin vihreiden aluevaltuustoryhmästä tulleita aloitteita Mielenturvaa-verkostosta ja Työ jaksamisen tukena -mallista, joiden tarkoitus on edistää henkilöstön hyvinvointia. Valtuusto päätti valitettavasti hylätä molemmat.

Psykologina ihmettelen, että miksi huoli henkilöstöstä ei vieläkään johda konkreettisiin tekoihin? Alkuvuoden Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 40 prosenttia nuorista sote-ammattilaisista on psyykkisesti kuormittuneita, ja 70 prosenttia ei koe palautuvansa hyvin työstään.

Tunnen lukuisia ammattilaisia, jotka ovat siirtyneet pois julkiselta juuri uupumisen vuoksi. Tätä työtä ei voi tehdä hyvin, jos on itse loppu. En syytä heitä siitä, että happinaamari halutaan lopultakin alkaa laittaa itselle ensin.

Työntekijöitä kuluttaa muun muassa sote-alan huono johtaminen ja joustamattomuus. Siitä on puhuttu vuosia, mutta mikään ei tunnu muuttuneen. Saan kollegoiltani viikoittain viestejä älyttömyyksistä ja työajan haaskaamista turhaan byrokratiaan, jota heiltä yllättäen vaaditaan.

Esimerkiksi potilasmääriä on kasvatettu yli suositusten ilman minkäänlaista kompensaatiota. Etätyön tekeminen on usein kielletty, vaikka se sopisi työhön ja edistäisi työhyvinvointia. Jos etätyö sallitaan, vaaditaan kirjallista hakemusta siihen, miksi haluaa etätyöpäivän ja mitä aikoo silloin tehdä. Onko kumma, jos he haluavat vaihtaa työnantajalle, joka on kiinnostunut heidän hyvinvoinnistaan?

Jäykkä hierarkia ja ylhäältäpäin saneleminen ei ole enää tätä päivää. Johtajien ja päättäjien on aika katsoa peiliin ja kuulla työntekijöiden tarpeita. Sote-ala ei tule pyörimään vain työntekijöiden kutsumuksen voimin.

Julia Sangervo

psykologi, varakansanedustaja, aluevaltuutettu (vihr.), Tampere

Kirjoitus julkaistu Aamulehdessä 10.10.2023

Tiukka talousohjaus vaikeuttaa Pirkanmaan palveluiden kehittämistä

Tiukka talousohjaus vaikeuttaa Pirkanmaan palveluiden kehittämistä

Pirkanmaalla, kuten muillakin hyvinvointialueilla, on viime aikoina käyty läpi tämän vuoden taloustilannetta (joka on hankala) ja pohdittu ensi vuoden talousarviota (joka on myös hankala). Koska alueilla ei ole verotusoikeutta, mahdollisuudet parantaa tuloja ovat käytännössä olemattomat. Valtion määrittelemä talouskehys siis sitoo kätemme ja sen ongelmallisuus alkaa nyt näkyä käytännössä. Itse olen pohtinut tätä tilannetta aluehallituksessa tuskanhiessä ja en voi oikein muuta sanoa, kuin, että hankalaa on myös päätöksenteon näkökulmasta.
Tämän vuoden talousarvio tehtiin kuntien lukujen perusteella ja nyt vasta alkaa hahmottua, miltä hyvinvointialueen talous oikeasti näyttää. Ja sehän näyttää siltä, etteivät suunnitellut rahat riitä millään. Samalla palveluissa olisi paljon parannettavaa. On turhauttavaa, että valtio ei suostu tulemaan vastaan, vaikka tänä vuonna monella alueella on selvinnyt, etteivät kunnilta kerätyt luvut vastaa todellisuutta, vaan oikeasti rahaa tarvitaan enemmän.
Hyvinvointialue on valtava organisaatio ja järkevää kehittämistä ja tehostamistakin on varmasti mahdollista tehdä. Nyt joudumme kuitenkin väkisin tekemään ratkaisuja kiireellä ennen kuin olemme edes nähneet yhtä kokonaista toimintavuotta uudessa organisaatiossa. Valitettavasti vaihtoehtoja ei ole niin kauan, kun valtio vaatii, että tämän vuoden alijäämä on pakko saada hoidettua kolmen vuoden taloussuunnittelukaudella. Olemme tiukan ohjauksen armoilla, mikä ei anna kovin paljoa mahdollisuuksia rauhalliselle ja tietoon perustuvalle päätöksenteolle.
Itse näen suurimpana riskinä sen, että nyt on paniikissa pakko säästää palveluista, jotka kostautuvat muissa, entistä kalliimmissa palveluissa. Sote-palveluiden tarve ei lopu sillä, että palveluita ei tarvita ja lopulta tilanne voi olla se, että päivystys, lastensuojelu ja erikoissairaanhoito kuormittuvat entisestään. Nyt on oikea aika ja itse asiassa myös pakko miettiä yhdessä eri valtuustoryhmien ja valmistelijoiden kanssa, miten ihmeessä voimme välttää tämän tilanteen, jossa samaan aikaan kustannukset kasvavat ja ihmisten palvelut heikkenevät.
– Valtuutettu Olga Haapa-aho
Liikkuvia palveluita kehitettävä ja kokeiltava!

Liikkuvia palveluita kehitettävä ja kokeiltava!

Liikkuvia palveluita kehitettävä ja kokeiltava!

Pirkanmaan hyvinvointialue kerää parhaillaan palautetta ja näkemyksiä palveluverkon kehittämisestä. Osaa palveluista ehdotetaan tulevaisuudessa hoidettavaksi entistä enemmän sähköisillä ja liikkuvilla palveluilla. Suunnitelmat ovat herättäneet ymmärrettävästi huolta ja epätietoisuutta, sillä toistaiseksi nämä palvelumuodot lähes puuttuvat.

Liikkuvat palvelut edellyttävät uudenlaisten toimintatapojen kehittämistä ja monialaista yhteistyötä. Palvelukanavana sitä tulee tarkastella kokonaisuuden osana digitaalisten palveluiden, sote-asemien lähipalvelujen sekä kotiintuotavien palveluiden (esim. kotihoito) kanssa ja ensisijassa pohtia palvelupolun sujuvuutta. Liikkuvan palvelun on tarjottava jotain hyötyä asukkaalle ja saavuttava sinne, missä asukkaat jo muutoinkin kulkevat.

Liikkuvissa palvelussa kiinteistöjen sijaan tarvitaan sote-palveluiden tarpeisiin ja mahdollisesti haja-asutusalueiden olosuhteisiin varustettua uudenlaista kalustoa. Henkilöstöresurssin käyttö tulisi olla fiksumpaa ja paremmin asiakkaiden palvelutarvetta vastaavaa kuin kiinteässä yksikössä, jotta saadaan kustannustehokkuutta.

Suomessa on esimerkkejä liikkuvista sote-palveluista. Helsingissä liikkuva suunhoidonyksikkö Liisu kiertää kouluilla, joissa ei ole hammashoitolaa ja alueilla, jossa terveysriskit ovat muita suuremmat sekä Liikkuvan Symppiksen palvelut ovat suuunnattu päihde- ja mielenterveysongelmaisille. Liikkuvat palvelut voivat olla siis soveltuvia myös kaupunkiin, kun niillä tavoitetaan asukkaita heidän lähtökohdistaan käsin.

Etelä-Karjalassa toimiva Mallu-auto tarjoaa ajanvarauksella sairaanhoitajan vastaanotto- ja laboratoriopalveluja ja suun terveydenhuollon ennaltaehkäiseviä palveluja. Lisäksi liikkuvasta näyttenottopalvelusta saa ajanvarauksella tavanomaisia laboratoriopalveluita, kuten verikokeita ja sydänfilmejä. Tämä lienee malli, jota tarvitaan erityisesti vastaaanottopalveluita kehitettäessä.

Pirkanmaalla tulisi palveluverkon kehittämisen yhteydessä arvioida laajasti liikkuvien sote-palveluiden mahdollisuuksia ja ryhtyä rohkeasti kokeilemaan uusia tapoja tuottaa palveluita ennenkuin toimipisteitä ryhdytään karsimaan. Seiniä tärkeämpää on turvata palveluiden saatavuus.

Sirpa Repo, aluevaltuutettu (vihr), Pirkkala