syys 21, 2023
Pirkanmaan Vihreät vaatii Äkönmaan ampumaradan toiminnan lopettamissuunnitelman laatimista ja ampumaradan lakkauttamista. Äkönmaan ampumaradalle vuonna 2016 myönnetyn ympäristöluvan lupaehdot ovat jääneet toteuttamatta, mutta siitä huolimatta toiminta on jatkunut.
Ampumaradan ympäristölupa on keskeytetty Hämeenkyrön elinympäristölautakunnan lupajaoston toimesta elokuussa 2023 juuri sen jälkeen, kun alueen vesinäytteiden tulokset tulivat julki. Elinympäristölautakunnan lupajaoston 10.8.2023 kokouksen pöytäkirjan mukaan vesinäytteistä on käynyt ilmi, että alueen ojien ja lähteiden lyijypitoisuus on merkittävä ja siitä uhkaa aiheutua ympäristölle huomattavia haittoja. Ojat ja lähteet, joista näytteet otettiin laskevat ampumarata-alueen läpi luonnonsuojelualueille ja muiden maanomistajien maille.
Hämeenkyrön UutisOivassa 12.7.2023 julkaistun uutisen mukaan Äkönmaan ampumaradan ympäristöluvasta on valitettu kaksi kertaa Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituksen tekijöinä ovat olleet ampumaradan alueella asuvat kyläläiset ja rajanaapurit.
Elinympäristölautakunnan lupajaoston 23.5.2023 kokouksen pöytäkirjan mukaan lupamääräyksiä ampumaradan alueella ei ole noudatettu toiminnanharjoittajan osalta vuoden 2016 jälkeen. Vaadittua hulevesijärjestelmää ei ole kehotuksista huolimatta toteutettu, rataa ei ole asianmukaisesti siivottu, taustavallia ei olla massanvaihdolla uusittu eikä melun seurantaa tai meluntorjuntatoimenpiteitä ole tehty luvan edellyttämällä tavalla.
Ympäristön laiminlyönnin lisäksi ampumaradan turvallisuusjärjestelyissä on vakavia puutteita. Alue on todettu ympäristötarkastajan toimesta epäsiistiksi ja raja-aita on rikkoutunut pitkältä matkalta. Ampumaradan toiminta on tällä hetkellä rajoitettua ja ampuminen on sallittua vain määriteltyinä aikoina. Kuitenkin ympäristöluvan lupaehtoja on rikottu ja ammuskelua on ollut muinakin aikoina. Näistä on tehty ilmoitukset ympäristönsuojeluviranomaiselle. Asiat käyvät ilmi elinympäristölautakunnan lupajaoston 10.8.2023 kokouksen lisäpykälän pöytäkirjasta.
Tilanne Äkönmaalla on kestämätön. Pirkanmaan vihreät vaatii Hämeenkyrön Äkönmaan ampumaradan lakkauttamista. Ampumaradan toiminta on saatava loppumaan niin ihmisten turvallisuuden kuin ympäristönkin näkökulmasta. Alueen asukkaat haluavat rakentaa hyvinvoivan ja turvallisen asuinympäristön, jossa luontoa kunnioitetaan. Luonnon ja ihmisten on päästävä elpymään.
Lisätiedot:
Puheenjohtaja Amu Urhonen
Pirkanmaa Vihreät ry
amu.urhonen@kolumbus.fi
044 731 6339
syys 18, 2023
Julkinen keskustelu palveluverkkouudistuksesta käy nyt kuumana – palautteiden antaminen netin asukaskyselyssä sekä asukasilloissa on nyt tärkeää.
Myös Pirhan henkilöstöjaosto keskusteli palveluverkosta pitkään ja muotoili pitävän kannanoton henkilöstön näkökulmasta. Nokian ja monen muun kunnan kohdalla on tullut esiin puutteellisia pohjatietoja ja nämä tulee tietenkin korjata. Henkilöstön asiantuntemukselle on näissäkin ratkaisuissa käyttöä, itse korostin erityisesti sosiaalityön näkökulmaa:
Palveluverkon uudistamisessa ja siitä käytävässä keskustelussa huomio kohdentuu nyt toimipisteisiin ja niissäkin erityisesti terveyspalveluihin, edelleen kiirevastaanottoon sekä sairaansijoihin. Sosiaalityön organisointi on jäämässä liian vähäiselle huomiolle. Sosiaalityö on usein avainasemassa oikea-aikaisessa ohjautumisessa terveyspalveluihin sekä niiden onnistumisessa. Kiirevastaanotonkin palveluita rampauttavat nyt pitkittyneet päihde- ja mielenterveysongelmat riittämättömistä ikäihmisten palveluista tai perheiden sosiaalityöstä puhumattakaan.
Sosiaalityötä tehdään tyypillisesti usean eri palvelun rajapinnassa. Juuri sosiaalityön asiantuntemus tuleekin nyt hyödyntää, koska tällä vaikutetaan keskeisesti kaikkien sote-palveluiden vaikuttavuuteen ja tehokkuuteen, erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ja paljon palveluita käyttävien osalta.
Niina Melkko
Pirhan vara-aluevaltuutettu, henkilöstöjaoston jäsen
Nokian kaupunginvaltuutettu Vihreät
elo 14, 2023
Valtuustoaloite lastensuojelun jälkihuollon ikärajan säilyttämiseksi 25:ssä ikävuodessa Pirkanmaan hyvinvointialueella
Uuden hallitusohjelman pohjalta lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ollaan laskemassa 25:stä 23:een ikävuoteen. Tämä on ongelmallista mm. siksi, että jälkihuollon ikäraja nostettiin 25:een ikävuoteen vasta edellisellä hallituskaudella eikä sen toivotuista
vaikutuksista ole vielä kunnollista näyttöä. Vanhimmat jälkihuollossa olevat täyttävät tänä vuonna 24 eli lain muuttuessa ei ehditä
nähdä mikä todellinen vaikutus ikärajan nostolla olisi ollut.
Lastensuojelun jälkihuollossa tehdään pienillä resursseilla valtavasti työtä, joka säästää
kustannuksia taatusti enemmän kuin kuluttaa. Jälkihuolto myös työskentelee vain niiden
nuorten kanssa, jotka todella tarvitsevat apua. Jos tukea ei tarvita, ei myöskään asiakkuutta pidetä voimassa. Kyse ei siis ole siitä, että sellaisia nuoria pidettäisiin asiakkaina, jotka pärjäisivät jo omillaan.
Lainsäädännön poukkoilu aiheuttaa lisää epävarmuutta jo valmiiksi haastavassa asemassa olevien nuorten elämään. Myös alan ammattilaiset ansaitsevat
mahdollisuuden pitkäjänteisen työn suunnitteluun. Lisäksi ikärajan laskemisella haettu säästö on erittäin vaatimaton etenkin suhtautettuna pidemmän aikavälin vaikutuksiin.
Esitän, että Pirkanmaan hyvinvointialue säilyttää lastensuojelun jälkihuollon ikärajan 25:ssä ikävuodessa vuonna 2020 voimaan tulleen lain mukaisesti.
Perttu Jussila, aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja
touko 31, 2023
Julkisista hankinnoista puhutaan liian vähän. Kyseessä on merkittävä kustannuserä, ja hankintapäätöksillä on suuri vaikutus organisaation toiminnan sujuvuuteen ja laatuun sekä palveluita käyttävien ihmisten hyvinvointiin. Suurten organisaatioiden hankinnoilla on mittavia vaikutuksia myös ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pirkanmaan hyvinvointialue tekee hankintoja tänä vuonna 1,3 miljardin arvosta. Tästä palveluhankintojen osuus on vajaat 1,1 miljardia, ja tavaroiden, tarvikkeiden ja aineiden osuus vajaat 200 miljoonaa. Lisäksi rakennuksiin, tieto- ja viestintäteknologiaan, laitteisiin ja kalustoon kohdistuvia investointihankintoja tehdään vajaalla 100 miljoonalla.
On selvää, että hankintaosaamista ja kilpailutuskäytänteitä kehittämällä voidaan saavuttaa merkittävät kustannussäästöt. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, että aina ostetaan sieltä, mistä halvimmalla saadaan, koska väärässä paikassa säästäminen kostautuu myöhemmin paitsi palveluita käyttävien ihmisten hyvinvoinnin laskuna myös entistä suurempina taloudellisina kustannuksina.
Hinnan suurta painoarvoa perustellaan yleisesti hankintalain kilpailutussäännöksillä. Laki ei kuitenkaan edellytä valitsemaan kustannuksiltaan edullisinta vaan hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen. Laki antaa hankintayksiköille kohtalaisen suuren vapauden painottaa vertailuperusteissa esimerkiksi laatua, yhteiskunnallista ja ekologista vastuullisuutta tai innovatiivisuutta.
Aluevaltuusto teki toukokuun kokouksessaan merkittävän päätöksen hyväksyessään Pirkanmaan hyvinvointialueen hankintaohjelman vuosille 2023–2025. Hankintaohjelmalla aluevaltuusto ohjaa hyvinvointialueen hankintoja ja niiden kehittämistä valtuustokaudella.
Tuore ohjelma antaa hyvät lähtökohdat hyvinvointialueen hankintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Tietoperustaisuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisäksi siinä korostuvat sujuvat palvelukokonaisuudet ja palveluketjut, asiakkaan palvelu- ja hoitosuhteen jatkuvuus ja hyvä asiakaskokemus. Ohjelmassa myös ilmaistaan selkeästi, että hankintojen tulee olla ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä ja yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan myönteisiä.
Nämä periaatteet ja päämäärät eivät saa jäädä sanahelinäksi, vaan niiden tulee ohjata konkreettisesti kaikkea hankintoihin liittyvää toimintaa. Tämä edellyttää, että hankintaprosesseista ja hankintojen arviointiperusteiden määrittelystä järjestetään lisäkoulutusta sekä viranhaltijoille että luottamushenkilöille. On myös tärkeää huolehtia siitä, että niin luottamushenkilöt kuin palveluiden käyttäjät pääsevät aidosti ja avoimesti vaikuttamaan merkittävien hankintojen suunnitteluun ja niiden kilpailutuskriteereihin. – Tiina Wesslin, aluevaltuustoryhmän varapuheenjohtaja
touko 9, 2023
Pirkanmaan vihreät esittää ehdokkaita puolueen johtoon
Pirkanmaan vihreät päätti kevätkokouksessaan lauantaina esittää puolueen varapuheenjohtajiksi Oras Tynkkystä ja Iiris Suomelaa, puoluesihteeriksi Jaakko Mustakalliota sekä puoluevaltuuston varapuheenjohtajaksi Tiina Mikkosta. Kaikki esitetyt ovat tamperelaisia.
Oras Tynkkynen on eduskuntaan tällä kaudella palannut vihreä kansanedustaja ja pitkän linjan kaupunginvaltuutettu. Hän on aiemmin toiminut puolueen varapuheenjohtajana.
Iiris Suomela toimi vihreiden kansanedustajana viime vaalikaudella. Tällä hetkellä hän on kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu sekä Tampereen seudun vihreiden naisten puheenjohtaja. Suomela on toiminut puolueen varapuheenjohtajana viimeiset kaksi vuotta eli hän tavoittelee jatkokautta. Hän sijaisti puolueen puheenjohtaja Maria Ohisaloa tämän vanhempainvapaan aikana.
Jaakko Mustakallio on kaupunginvaltuutettu, aluevaltuutettu sekä Tampereen kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja. Hän oli puolueen varapuheenjohtaja vuosina 2019-21.
Tiina Mikkonen on toinen Tampereen vihreiden kahdesta puheenjohtajasta sekä Tampereen vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja. Mikkonen toimii Tampereella varavaltuutettuna sekä yhdyskuntalautakunnan varapuheenjohtajana.
