mennessä Noora Hinkkanen | touko 22, 2025 | Uncategorized
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä teki eilen kokouksessaan esityksensä hyvinvointialueen luottamustehtäviin.
Valtuuston varapuheenjohtajaksi esitetään Perttu Jussilaa ja aluehallituksen jäseniksi Hanna Sareilaa ja Petri Siuroa.
Jussila on Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden aluevaltuutettu, Sareila ja Siuro puolestaan ovat uusia valtuutettuja hyvinvointialueella, mutta molemmat ovat toimineet Tampereella kaupunginvaltuustossa valtuutettuina sekä eri luottamustehtävissä.
Valinnat luottamustehtäviin käsitellään kesäkuun aluevaltuuston ja aluehallituksen kokouksissa. Aluevaltuustoryhmä valitsee ryhmäpuheenjohtajiston seuraavassa kokouksessaan.
Valtuuston varapuheenjohtaja: Perttu Jussila
Aluehallitus: Hanna Sareila ja Petri Siuro,
varajäsenet Olga Haapa-aho ja Johanna Kirjavainen
Asiakkuus- ja laatujaosto: Olga Haapa-aho ja Mikko Nisukangas,
varajäsenet Satu Hintikka ja Alex Siira
Henkilöstöjaosto: Petra Aalto,
varajäsen Niina Melkko
Konserni- ja toimitilajaosto: Johanna Roihuvuo,
varajäsen Taru Kaario
Yksilöasioiden jaosto: Onni Härkönen,
varajäsen Aladdin Dell
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta: Anita Huhtala (varapuheenjohtaja) ja Sanna Piitulainen,
varajäsenet Eerika Merimaa ja Taina Törmä
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta: Johanna Kirjavainen ja Anna Moilanen,
varajäsenet Kaisa Räsänen ja Matias Välimäki
Tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta: Iia Suomi ja Henri Backman,
varajäsenet Tiina Haukkakallio ja Johannes Liuska
Tarkastuslautakunta: Tiina Wesslin (varapuheenjohtaja) ja Noora Hakulinen,
varajäsenet Minna Kyyhkynen ja Marika Uusi-Illikainen
Aluevaalilautakunta: Riku Seppälä
mennessä Noora Hinkkanen | touko 12, 2025 | Uncategorized
Vihreät on tulevaisuuspuolue ja yhteiskunnallinen liike, joka kokoaa erilaisista taustoista tulevat ihmiset muuttamaan yhdessä maailmaa. Puolustamme luontoa ja ihmisiä ahneutta ja lyhytnäköisyyttä vastaan. Haluamme varmistaa, että jokainen voi elää oman näköistä elämää, tavoitella haluamaansa koulutusta ja vaihtaa elämän suuntaa tietäen, että yhteiskunnan turvaverkko kannattelee.
Vihreille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muodostavat politiikan kovan ytimen, josta ei tingitä tiukoissakaan paikoissa. Tavoitteemme on kaikille oikeudenmukainen yhteiskunta ja työtä sen eteen jatketaan, kunnes kaikki ovat vapaita ja tasavertaisia. Ihmisoikeudet ovat arvokkaita ja samalla hauraita – ilman jatkuvaa työtä niiden eteen kello voi kääntyä radikaalistikin taaksepäin. Vihreille on selvää, että yhden oikeudet eivät ole toisilta pois – esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeus elämään ilman syrjintää ei vähennä kenenkään muun oikeutta samaan. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää myös paikallisesti: onnistuessamme Tampere ja Pirkanmaa ovat aidosti avoimia meille kaikille. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat myös elinvoimaisen ja kestävän kaupungin elinehto.
Nähdään kesäkuussa Manse Pridessa!
mennessä Noora Hinkkanen | huhti 7, 2025 | Uncategorized
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja myös yleisö,
Olemme hyväksymässä tämän maakuntavaltuustokauden suurinta yksittäistä hanketta, vaihemaakuntakaavaa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty vuonna 2017. Sittemmin tieto luonnon monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta on lisääntynyt merkittävästi. Siksi onkin erityisen arvostettavaa, että uudessa vaihemaakuntakaavaa varten on selvitetty viime vuosina, missä ovat Pirkanmaan uhanalaiset ja toisaalta luontoarvoiltaan erityiset kohteet.
Vaikka vihreiden maakuntavaltuustoryhmän mielestä vaihemaakuntakaava olisi saanut rohkeamminkin lisätä suojelua, on nyt käsiteltävänä oleva kaava monin tavoin hyvä kompromissi. Suojelualueiden ohella kaavaan on tehty kehittämisperiaatemerkintöjä ja niihin liittyviä kehittämissuosituksia, joilla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden huomioimista niilläkin alueilla, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita. Tällaisia uusia alueita Pirkanmaalla tunnistettiin peräti 26.
Tietysti tämä jättää paljon myös kuntien paikallisen tahdon varaan. Vaihemaakuntakaava on joka tapauksessa ohjaava kaava, ja kuntien on kannettava vastuu varsinaisesta luonnonsuojelutyöstä. LUMO-ohjelma ja luontomatkailun mahdollisuudet toivottavasti tähän myös kuntia rohkaisevat. Tätä tukee myös uusi kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhyke.
Vaihemaakuntakaavan teemana ja rajauksena on elonkirjo ja energia. Uusi kaava pyrkiikin kuvaamaan myös ilmastonmuutoksen eri luontotyypeille aiheuttamia uhkia. Valitettavasti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaavat toimet eivät aina sovi aivan ongelmitta yhteen. Tämä on niin ikään ongelma, johon viime vuosina on havahduttu.
Tähän liittyen eniten keskustelua jo ennen kokousta on herättänyt tuulienergia. Kaavaselostuksessa toki hyvin mainitaan: ”Alueiden laajuuteen ja rajauksiin ovat vaikuttaneet erityisesti sekä kokonaismaakuntakaavassa että vaihemaakuntakaavassa tunnistetut luonnon monimuotoisuuden ydinalueet, joille tuulienergia-alueita ei osoiteta.” Maakuntakaavasta on poistettu jo 12 tuulivoima-aluetta, ja niiden määrä on vähentynyt 29:stä 17:ään tässä vaihemaakuntakaavassa.
Tässä mielessä erityisesti keskustelua herättänyt Konikallio on haastava kohde paitsi luontoarvojen myös ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsemien merkittävien maisema-arvojen vuoksi. Asiaa hankaloittaa tietysti alueella käynnissä oleva ja nykyisen maakuntakaavan mukainen tuulivoimalahanke. Mutta maakuntavaltuusto päättää itsenäisesti, miten se tuulivoimaa vaihemaakuntakaavalla haluaa ohjata. Tällöin uusi tieto ja selvitykset tai sellaisten lisätarve voi aiheuttaa tarpeita muutoksiin. Joka tapauksessa selvää on, ettei tuulivoiman ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen aina ole helppoa.
Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle myös halutaan enemmän maakunnallista ohjausta, kun maakunnallisesti merkittävän tuulivoima-alueen kooksi on päätetty kahdeksan voimalaa. Tämä on tarpeellista jo siksi, että voimaloiden pituus on kasvanut, jolloin pienempikin määrä voimaloita on jo varsin merkittävä muutos maisemaan. Juuri vähempää määrää tuulivoimaloita ei enää ympäristöministeriön mukaan voisi laskea maakunnallisesti merkittäväksi. Toisin sanoen Pirkanmaan liitto ohjaa tuulivoimaa varsin reippaasti.
Tuulivoiman osalta katseen voisi kääntää myös valtion suuntaan. Kun sääntelyä on haluttu purkaa, onko tuulivoiman sääntelyssä myös purkamisen varaa? Maailmalla tuulivoimaloita näkee ennen muuta aukeilla paikoilla, kuten pelloilla ja merellä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa esimerkiksi liikenneinfrastruktuurille varataan turhankin paljon suojavyöhykettä, jolloin tuulivoimahankkeet menevät metsään – kirjaimellisesti.
Jollakin keinoilla vaihemaakuntakaavan myös pitää uusiutuvaan energian tavoitteisiin vastata. Tätä hankaloittaa se, että esimerkiksi aurinkoenergiaa on yksiköiden pienuuden vuoksi vaikeaa maakunnallisella tasolla osoittaa tiettyihin paikkoihin. Tätä varten on toki tehty kehittämissuosituksia, mutta paljon vastuuta jää aurinkoenergian osalta kuntiin.
Tätä työtä voisi vauhdittaa se, jos eduskunta saisi säädettyä lain, jolla mahdollistettaisiin jo neljä vuotta sitten voimaan tullut EU-asetus energiayhteisöjen sallimisesta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnallinen energiayhteisö voisi suoraan myydä vaikkapa aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä läheisille yrityksille. Tätä on Lempäälän Marjamäessä odotettu jo vuosia.
Vaihemaakuntakaava edistää osaltaan siirtymää pois turpeesta. Vaikka siirtymä saisi ryhmämme puolesta olla nopeampikin, voi hyvänä edistyksenä pitää muutosta, jossa ”turvetuotannolle tärkeän alueen” merkintä kumotaan. Tilalle tuodaan kehittämisperiaatemerkintä, jolla edistetään monimuotoisempaa maankäyttöä ja elinkeinotoimintaa alueilla.
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä pitää nyt hyväksyttävänä olevaa vaihemaakuntakaavaa kannatettavana kompromissina. Kaavalla voidaan pääasiassa hyvin vastata luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja tukea kestävää energiatuotantoa. Haluamme kiittää lopuksi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta.
Maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Ville Hämäläinen
mennessä Noora Hinkkanen | maalis 1, 2025 | Tiedotteet
Pirkanmaan Vihreät asettavat aluevaaleihin täyden 98 ehdokkaan ehdokaslistan. Viimeiset ehdokkaat nimettiin lauantaina 1.3.25. Vihreiden ehdokaslistalla on niin kokeneita valtuutettuja ympäri Pirkanmaata kuin uusia ehdokkaitakin, jotka edustavat laajasti eri taustaisia ja ikäisiä ihmisiä. Ehdokkaita yhdistää halu rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää hyvinvointialuetta, joka edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja kestävän tulevaisuuden rakentamista kaikille pirkanmaalaisille.
“Tästä listasta ei voi olla kuin ylpeä. Meillä on kattava joukko osaavia ehdokkaita eri puolilta Pirkanmaata. Äänestämällä vihreää ehdokasta äänestäjä saa kokonaisvaltaisesti vastuuta kantavia päättäjiä”, Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Amu Urhonen.
Nyt nimetyt ehdokkaat:
Asikainen, Eveliina Sastamala 57 HTT, opettajankouluttaja
Mäkelä, Satu Pirkkala 60 Osastonhoitaja
Nurminen, Majka Akaa 47 Muusikko-säveltäjä
Kaikki ehdokkaat löydät ehdokasgalleriasta!
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 28, 2025 | aluevaltuusto, Blogi
Pirhan tarkastuslautakunnan saamien selvitysten ja aluevaltuutetuille järjestettyjen tutustumiskierrosten perusteella erikoissairaanhoidon tila hyvinvointialueellamme on kohtalaisen hyvä psykiatriaa lukuun ottamatta. Erikoissairaanhoidon asiakastyytyväisyys on korkea. Esimerkiksi Sydänsairaalalla on ollut terveydenhoidon yksiköistä Suomen paras asiakastyytyväisyys jo pitkään, ja siellä myös henkilöstön viihtyvyys on huippuluokkaa.
Sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden puolella riittää ongelmia. Tämä siitä huolimatta, että sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut vahvistaa ennaltaehkäisyä ja perustason palveluita, jotta sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiden erikoistason palveluiden tarve vähenisi.
Surullisinta on, että eniten ongelmia on perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluissa, kuten lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Lastensuojelun työntekijöillä on liikaa asiakkaita, vanhukset odottavat edelleen jatkohoitopaikkaa tai palveluasumisen paikkaa sairaaloiden vuodeosastoilla, vammaispalveluiden saatavuudessa on ongelmia, ja mielenterveyspalveluihin pitää jonottaa kohtuuttoman pitkiä aikoja.
Lastensuojelu tarvitsee kipeästi lisää henkilöstöresursseja, ja mielenterveydeltään järkkyneet tarvitsevat lisää nopeasti ja helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja. Kevyempien mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan riittävästi myös ympärivuorokautisen psykiatrisen hoidon yksiköitä pidempään ja vakavammin sairastaville.
Myöskään vanhusten ja vammaisten asumisen järjestämisessä emme voi laskea liikaa kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen varaan, vaan hyvinvointialueen on varmistettava, että laadukkaita ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on riittävästi.
Aluevaltuustossa me palveluihin kohdistuvien lyhytnäköisten leikkausten vastustajat olemme hävinneet äänestyksen toisensa jälkeen, kun enemmistöllä ei ole riittänyt rohkeutta tehdä panostuksia, jotka pitkällä aikavälillä kuitenkin toisivat myös säästöjä. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta elintärkeiden palveluiden kuntoon saattamisessa riittääkin viranhaltijoilla ja huhtikuussa valittavalla uudella aluevaltuustolla runsaasti työsarkaa.
Tiina Wesslin, aluevaltuutettu
