mennessä Noora Hinkkanen | helmi 10, 2025 | aluevaltuusto, Blogi
Yksinäisyys on yksi aikamme suurista ongelmista. SPR:n 2023 julkaistun yksinäisyysbarometrin mukaan kaikkiaan 61% vastaajista koki yksinäisyyttä ainakin joskus, usein tai jatkuvasti (viikottain) 10%. Yksinäisyyden kokemukset olivat kokonaisuudessaan yleisempiä 15-24 ja 25-34 vuotiaiden kuin sitä vanhempien ikäryhmissä. Yksinäisyyden helpottamiseksi toivottiin erityisesti kohtaamismahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden lisäämistä.
Yksinäisyys on riskitekijä myös fyysisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verenkiertoelimistn sairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Yksinäisillä voi olla myös ahdistuneisuutta ja masennusoireita sekä depressiota. Unen laatu ja määrä voi jäädä heikoksi. Yksinäisyys on riskitekijä dementialle.
Yksinäisyyden vähentäminen on siis hyvinkin oltava hyvinvointialueiden intressissä. Toki kunnissa on myös paljon mahdollisuuksia edistää eri ikäryhmien mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, toisten tapaamisiin, yhdistystoimintaan, keskusteluryhmiin ja -tilaisuuksiin.
Yksi yhteisöllisyyden edistämisen muoto on erilaiset vertaisryhmät ja järjestöt. Vertaisryhmissä samankaltaisten sairauksien tai ongelmien kanssa painivat voivat vertaisten kesken tukea ja auttaa toisiaan samalla tuntien itse auttamisen tunnetta tai muutoin osallisuutta. Myös järjestöjen toiminta voi olla lisäämässä yhteisöllisyyttä ja osaltaan hyvinvointialueen tulee jatkaa erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnan tukemista.
Ei tule myöskään unohtaa sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä ja niiden johtamista. Niissä, kuten kaikissa muissakin työyhteisöissä, yhteisöllisyys on yksi tekijöistä, joka saa voimaan paremmin työssä ja elämässä yleensä, tekemään työtä laadukkaammin, viihtymään pidempään työsuhteessa, pitämään kiinni hyvistä työntekijöistä.
Sirpa Repo, aluevaltuutettu
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 3, 2025 | aluevaltuusto, Tiedotteet
Jätin viimeisimmässä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että hyvinvointialueen on otettava käyttöön asiantuntijasuosituksiin perustuvia keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Huumekuolemien määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään kasvuun, minkä asiantuntijat ovat nimittäneet kansalliseksi hätätilaksi. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli 310 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 250. Kasvua on neljännes. Alle 25-vuotiaiden huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuodessa, vaikka jo aiemmin Suomi on johtanut tilastoja nuorten huumekuolemista Euroopassa. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt reilusti enemmän huume- kuin liikennekuolemia vuosittain. Ongelma näkyy vahvasti meillä Pirkanmaalla, kuten Huumeilmiöt Pirkanmaalla -raportti osoittaa.
Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee käytettyään lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä samaan aikaan. Huumekuolemien ehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaita menetelmiä, joiden saatavuutta tulee edelleen lisätä ja vahvistaa. THL on luonut toimenpideohjelman Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallista, jossa esitetään kaksitoista teemaa ja menetelmää huumekuolemien vähentämiseksi:
1. Opioidikorvaushoito on yksi tärkeimmistä, tutkituimmista ja tehokkaimmista menetelmistä opioidiriippuvuuden hoidossa.
2. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta.
3. Käyttöhuone (huumehaittojen ehkäisykeskus).
4. Kotiin vietävän naloksonin ja siihen liittyvän ensiapukoulutuksen pilotointi.
5. Avun hälyttämisen kynnyksen madaltaminen.
6. Tiedottaminen.
7. Kampanjat.
8. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen.
9. Stigman vähentäminen.
10. Puettava teknologia.
11. Ainetunnistuspalvelu.
12. Huumeiden käytön dekriminalisointi.
Osa toimenpide-ehdotuksista vaatisi lainsäädännöllisiä muutoksia, joihin hyvinvointialue ei voi suoraan vaikuttaa, mutta merkittävää osaa toimista voimme edistää. Siksi esitän, että Pirha tekee selvityksen siitä, miten toimenpiteet huumekuolemien ehkäisemiseksi toteutuvat tällä hetkellä hyvinvointialueella. Sekä selvityksen pohjalta tekee tarvittavat muutokset niiden kohtien edistämiseksi, jotka eivät tällä hetkellä toteudu.
mennessä Noora Hinkkanen | joulu 20, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Joulu saapuu jälleen – kynttilöiden lempeä valo, lahjapakettien rapina ja läheisten kanssa vietetty aika tuo monille tunteen rauhasta ja yhteenkuuluvuudesta. Joulun aika ei kuitenkaan ole kaikille pelkkää iloa ja onnea. Tämä vuoden pimeimmän ajan odotettu juhla voi tuoda mukanaan monenlaisia tunteita: pelkoa, surua, yksinäisyyttä tai ahdistusta.
Joulun symboliikka perheen, kodin lämmön ja ilon juhlana voi korostaa niitä kipupisteitä, joita useat elämässään kohtaavat. Taloudelliset vaikeudet, yksinäisyys tai kriisit perhesuhteissa voivat tuntua erityisen raskailta tähän aikaan vuodesta.
On hyvä muistaa, että joulun aikaan monet naiset, perheet ja vähemmistöt, kohtaavat mm. perheväkivaltaa. Tällöin turvakotien ja kriisipuhelinten palvelut ovat elintärkeitä. Joulu ei katkaise avun tarvetta, monille joulun pyhät ovat vuoden vaikeinta aikaa.
Erityisesti sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluville joulu voi olla ristiriitaistakin aikaa. Kaikilla ei ole mahdollisuutta viettää juhlaa ympäristössä, jossa he tuntevat itsensä hyväksytyiksi tai rakastetuiksi. Läheiset saattavat osoittaa välinpitämättömyyttä, ennakkoluuloja tai jopa syrjiviä asenteita. Juhlan vietto voi tuntua tämän vuoksi eristävältä tai turvattomalta.
On tärkeää muistaa, että turvallisuuden tunne kuuluu kaikille, myös jouluna.
Turvalliset yhteisöt ja tuen kanavat voivat tarjota turvaa ja lämpöä heille, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Turvakodit tarjoavat paitsi fyysistä turvallisuutta, myös henkistä tukea niille, jotka joutuvat pakenemaan kodin tai läheisten aiheuttamaa turvattomuutta.
Pimeä vuodenaika ja joulun sosiaaliset paineet voivat lisätä mielenterveyden haasteita. Ne voivat tuntua ylivoimaisilta silloin, kun ympäristö olettaa ihmisten olevan iloisia ja kiitollisia. On tärkeää, että mielenterveyspalvelut ovat helposti saatavilla myös juhlapyhinä. Kriisipuhelimet ja vertaistukipalvelut ovat korvaamattomia.
Toivon, että jouluna voimme olla toistemme tukena ja muistaa heitä, jotka kärsivät yksinäisyydestä tai turvattomuudessa. Tämän joulun toiveena on, että jokainen voisi kokea edes hetkellisen turvan ja valon häivähdyksen.
Toivotan aluevaltuustoryhmämme puolesta kaikille omanlaistaan joulua!
mennessä Noora Hinkkanen | joulu 19, 2024 | aluevaltuusto, Tiedotteet
Perttu Jussila on valittu Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta tehtiin aluevaltuustoryhmän ryhmäkokouksessa edellisen puheenjohtajan Iiris Suomelan eron myötä. Ryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Jussila toimi ryhmän puheenjohtajana myös heti valtuustokauden alkaessa (2022-2023) ja palaa nyt takaisin valtuustoryhmän puheenjohtajistoon. “Haluan kiittää ryhmää luottamuksesta ja palaan innolla takaisin ryhmäpuheenjohtajan tehtävään! Oman muuttuneen työtilanteeni vuoksi minun on mahdollista keskittyä johtamaan vihreää valtuustoryhmää hyvinvointialueella, ja pyrkiä kaikin keinoin estämään hallituksen suomalaisten arkea kurjistavat päätökset”, Jussila sanoo.
“Talousarviokokous osoitti selvästi, että vihreiden vaihtoehtoisia toimia tarvitaan kipeästi hyvinvointialueella. Tulemme jatkossakin pitämään ääntä sosiaalisesti oikeudenmukaisten palveluiden puolesta ja heikommassa asemassa olevien tuen turvaamisesta”, Jussila päättää.
mennessä Noora Hinkkanen | joulu 17, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Olemme isojen haasteiden äärellä, kun pyrimme turvaamaan jokaiselle pirkanmaalaiselle riittävän avun ja hoidon tulevina vuosina. Haasteita riittää jo pelkästään väestön ikääntymisen, koronapandemian jälkimaininkien ja hoitoalan kriisin myötä.
Koko maassa jonot venyvät yli sallittujen rajojen; sairaudet pahenevat, kun riittävää hoitoa ei saa. Eriarvoisuus näkyy karuimmillaan terveyseroina ja eliniänodotteessa. Hyvätuloisen miehen odotetaan elävän miltei 10 vuotta pidempään kuin pienituloisen.
Samalla henkilöstöstä on valtava pula lukuisista toimista ja yrityksistä huolimatta. Lisätoimia kuitenkin tarvitaan, ja siksi tuemme vasemmiston esitystä palkkojen yhtenäistämisen kiirehtimisestä sekä pontta palkanmaksun ongelmien korjaamisesta.
Alueilla kaivataan siis kipeästi ratkaisuja uusien ongelmien ja kriisien sijaan.
Siitä huolimatta maan hallitus ajaa hyvinvointialueet entistä syvempiin ongelmiin keinotekoisella vaatimuksella rajuista leikkauksista vuoteen 2026 mennessä. Pirkanmaan tärkeimmän tavoitteen pitäisikin olla tuon vaatimuksen korjaaminen. Valtaosa alueista ei tule saamaan talouttaan tasapainoon vuoteen 2026 mennessä, jolloin tuolta vaatimukselta on pudonnut pohja. Suurella huolella olen seurannut esimerkiksi Etelä-Karjalan tilannetta.
Hyvinvointialueiden onkin aika liittoutua ja vaatia hallitukselta kestävää sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Nyt alueita ajetaan tilanteeseen, jossa me emme pysty suoriutumaan edes perustuslain asettamista velvoitteista.
Suomen perustuslakiin on kirjattu oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka julkisen vallan on jokaiselle turvattava. Tämä vastuu koskee myös alueita. Muu lainsäädäntö on asetettava perustuslain raameihin – ei toisin päin.
Nyt on käynyt selväksi, että tätä velvollisuutta ei pystytä valtaosassa alueita täyttämään, jos alijäämät pitää kattaa vuoteen 2026 mennessä. Perustuslaki menee tietysti etusijalle, jolloin lakia hyvinvointialueesta tulee muuttaa.
Meillä ei täällä Pirkanmaalla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin yrittää totella maan hallitusta. Sen sijaan hallituksella on käytössään miljardikaupalla vaihtoehtoja. Voi joko alentaa tai korottaa hyvätuloisten verotusta; voi laittaa rahat yksityisten terveysfirmojen saamiin Kela-korvauksiin tai laittaa samat rahat peruspalveluihin.
Meillä ei tällaisia vaihtoehtoja ole. Me voimme toteuttaa hallituksen pakkosäästöt ainoastaan leikkaamalla tai asiakasmaksuja korottamalla. Vain hallituksella on valta toimia toisin. Siksi Pirkanmaan taloudesta ei voi puhua ilman, että puhuu samalla myös valtakunnan politiikasta.
Ei ole mikään pakko ajaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kriisiin, saatikka pakottaa alueet nostamaan asiakasmaksuja, joka osuu kovaa jo valmiiksi ahdingossa oleviin pienituloisiin suomalaisiin. Siksi teimme maksujen korotuksia kohtuullistavan esityksen. Valtuutettu Hanhela teki äsken asiasta uuden esityksen, jota vihreä ryhmä lämpimästi kannattaa.
Ehkäpä ensi kerralla olisi hyvä, että kaikki maksukorotusten kohtuullistamista tavoittelevat tahot yhdistyisivät saman esityksen taakse jo hyvissä ajoin. Hajaannus johtaa lopulta siihen, että pienituloiset häviävät mutta maksujen korotuksia ajavat puolueet voittavat.
Samat puolueet istuvat maamme hallituksessa ja leikkaavat sosiaaliturvasta yli 1,5 miljardia euroa. Tässä salissa istuu monta ihmistä, jotka ovat eduskunnassa näiden leikkausten puolesta äänestäneet. Siksi on yksiselitteisesti virheellistä sanoa, etteikö tässä salissa olisi ketään, joka tahtoo syventää suomalaisten köyhyyttä. Teot puhuvat vahvemmin kuin sanat.
Maan Suurimpana hyvinvointialueena me voimme olla näyttämässä suuntaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäjänä. Erityistä tarvetta on kehittää mielenterveyspalveluita: mielenterveyden ongelmat ovat jo nyt ylivoimaisesti suurin syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen, ja koronan myötä mielenterveyden kriisi on vain pahentunut.
Lisäksi niin meillä kuin muualla Suomessa on kova pula psykiatreista sekä ruuhkaa sairaaloiden psykiatrisilla osastoilla. Tämä korostaa tarvetta puuttua mielenterveyden haasteisiin ennen kuin ne pahenevat niin vakaviksi, että ihminen tarvitsee osastohoitoa. Tämä on sekä inhimillisesti oikein että taloudellisesti tehokasta. Tarvitaan siis nopeampia ja kevyempiä hoitomuotoja,
jotka ovat ennen sote-uudistusta puuttuneet monesta Suomen kunnasta kokonaan. Näitä ovat esimerkiksi lyhytterapiat ja erilaiset psykologipalvelut, kuten neuvolapsykologit
Uudistuksen myötä tämä muuttuu: jokaisella pirkanmaalaisella on oikeus samoihin palveluihin. Samalla on varmistettava, että apua todella saa, kun sitä tarvitsee. Siksi esitämme tekstimuutoksia talousarvioon näiden palveluiden osalta.
Teen vihreän aluevaltuustoryhmän puolesta seuraavat esitykset:
s. 38-39 seuraava lisäys:
Pohjateksti: Mielenterveys- ja päihdepalveluissa keskeistä on inverventioiden kehittäminen ja yhdenmukaistaminen, ryhmäinterventioiden käynnistäminen sekä päihde- ja riippuvuushoidon laaja-alainen kehittäminen.
Lisätään tämän virkkeen jälkeen:
”Varmistetaan lyhytpsykoterapian saatavuus tarvittaessa palvelusetelein.”
s. 45 seuraava lisäys:
Pohjateksti: Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen rakenneuudistuksessa onnistuminen on edellytys kestävälle talouden pohjalle pitkällä aikajänteellä. Lyhyen aikajänteen talouden sopeuttamistoimenpiteinä luovutaan Voimaperheet-palvelusta, mutta laajennetaan neuvolapsykologi-palvelu koko hyvinvointialuetasoiseksi.
Lisätään tämän osion perään:
”Alueen laajentaminen edellyttää tehtävien lisäämistä ja näiden riittävyyttä on tärkeä seurata lähivuosina varhaisen vuorovaikutuksen tuen vaikuttavuuden varmistamiseksi.”
