Pirhan on huolehdittava siitä, että perustason ja matalan kynnyksen palvelut saavat riittävät resurssit niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin

loka 14, 2025

Hyvinvointialueen strategian yksi kärkiteema on yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Tavoite on hyvä ja inhimillisesti sekä taloudellisesti kannatettava. Ennaltaehkäisy ei tällä hetkellä kuitenkaan hyvinvointialueella toteudu tavoitteen mukaisesti. Painopiste ei ole riittävästi ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa, pikemminkin kustannuksiltaan vähäisiä mutta vaikuttavia palveluita on säästöpaineissa karsittu. Ammattilaisten työkuorman kasvaessa ei varhaiseen puuttumiseen ja asioihin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa ole riittävästi aikaa.

Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on nähtävissä se, mitä pahimmillaan voi tapahtua, kun tukea ja palveluita ei ole saatu riittävän ajoissa tai riittävän kattavasti. Liian moni lapsi ja nuori joutuu elämään kuormittavissa tilanteissa liian pitkään.

Yksi esimerkki lapsia ja nuoria voimakkaasti kuormittavista tilanteista on pitkittyneet ero- ja huoltoriidat. Huoltoriidat näkyvät enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluissa. Huoltoriidat ja vaativat erotilanteet tulevat yhteiskunnalle myös kalliiksi. Kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle on vaikea arvioida, mutta eräiden arvioiden mukaan huoltoriitojen vuosikustannukset yhteiskunnalle ovat yhteensä noin 27-40 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin sisältyy käräjäoikeuden työskentely, sosiaalitoimen sopimuspalvelut ja olosuhdeselvitykset, oikeudenkäyntien asiamieskulut, hovioikeuden työskentely ja lastensuojelun kulut. Taloudelliset kustannukset ovat siis yhteiskunnalle isot ja inhimilliset kustannukset tietysti vielä isommat. Lisäksi vanhempien pitkittynyt huoltoriita on haitallinen lapsen mielenterveydelle pitkälle aikuisuuteen saakka. Pitkittyneiden vakavien huoltoriitojen vuoksi on lapsia jouduttu jopa sijoittamaan.

Jotta strategian mukainen ennaltaehkäisy ja vaikuttavuus toteutuisivat on huolehdittava siitä, että perustason ja matalan kynnyksen palvelut saavat riittävät resurssit niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin. Hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että tärkeintä on ihminen. Inhimillisyyden lisäksi on myös taloudellisesti järkevää pyrkiä tukemaan perheiden hyvinvointia jo ennen kuin tilanteet pääsevät kriisiytymään.
– Aluevaltuutettu Anita Huhtala

Pirhan henkilöstön hyvinvoinnista ei saa tinkiä

loka 6, 2025

Olen huolissani Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön jaksamisesta. Henkilöstö on ollut kovilla jatkuvien muutosten ja tiukan taloustilanteen keskellä. Sairauspoissaololuvut ovat korkealla, kuormitus suuri ja epävarmuus arkipäivää. 

Henkilöstöjaosto on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä kuten työterveyshuollosta leikkaaminen. Nämä leikkaukset voivat nopealla aikavälillä tuoda säästöjä, mutta pelkään niiden seurausten näkyvän myöhemmin: kuormituksen sekä sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja työuupumuksen riskin kasvamisena.

Talouspaineet ovat todellisia ja säästöjä on haettava kaikista suunnista. Säästöjä ei kuitenkaan pidä tehdä niiden terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, jotka huolehtivat meidän terveydestämme, turvallisuudestamme sekä sosiaalisesta hyvinvoinnistamme joka päivä.

Viranhaltijat ovat vakuuttaneet, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan leikkauksista huolimatta. Esimerkiksi johtamista kehitetään jatkuvasti, jotta esihenkilöt voivat paremmin tukea henkilöstön jaksamista. Johtamisen kehittäminen ei poista leikkauksia, mutta toki se voi lieventää niiden vaikutuksia ja auttaa työntekijöitä selviytymään arjesta. Hyvä esihenkilö huomaa ajoissa kuormituksen merkit, kuuntelee työntekijää ja tarjoaa konkreettista tukea, mikä voi estää uupumisen pahenemisen.

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen hyödyttää koko organisaatiota. Kun ihmiset jaksavat paremmin, palvelut toimivat sujuvammin, sairauspoissaolot vähenevät ja työilmapiiri paranee. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy kohtaamaan kiireen ja paineet rakentavasti, tekemään yhteistyötä ja kehittämään toimintaa, mikä hyödyttää kaikkia asukkaita. Panostus työntekijöiden jaksamiseen ei ole pelkkä kustannus, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin sekä taloudellisesti että palveluiden laadun kautta.

Pirha ei voi onnistua perustehtävässään, jos sen oma henkilöstö uupuu. Henkilöstön hyvinvointi ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys, jotta palvelut voivat toimia ja ihmiset jaksavat tehdä työnsä. 

On päätettävä halutaanko tukea henkilöstöä kaikin keinoin, vai katsotaanko, että budjetissa pysyminen on tärkeämpää? Nyt on aika kääntää suunta ja asettaa työntekijöiden hyvinvointi aidosti etusijalle. Työterveyshuollon karsitut palvelut tulee palauttaa mahdollisimman nopeasti, henkilöstöedut säilyttää ja lisätä työssä jaksamisen tukemista myös muilla keinoilla.

Petra Aalto

Pirhan henkilöstöjaoston jäsen

Vara-aluevaltuutettu (vihr.)

Miksi terveyskeskuslääkärin ovi ei käy?

loka 2, 2025

Kansalaisten kuulee välillä hämmästelevän sitä, ettei terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääse ja vanhempien lääkärikollegojenkin olen kuullut kummastelevan sitä, miten vastaanottoaikojen päivittäinen määrä ei ole enää sama kuin vaikkapa 1980-luvulla.

Olen ollut lääkäri 14 vuotta ja työskennellyt suurimman osan siitä ajasta isolla tamperelaisella terveysasemalla. Terveyskeskuksen arki ja toisaalta myös vastaanottojen syyt ovat muuttuneet siinä ajassa paljon.

Vajaa 10 vuotta sitten terveyskeskuslääkärinä saatoin hoitaa 12-13 potilasta päivässä, päivystyspotilaita paljon enemmänkin. Etälääketieteen yleistyminen ja uudet toimintamallit ovat tehneet lääkärin roolista paikoin konsulttimaisemman. Esimerkiksi Pirhan Digiklinikka kuvanlähetysmahdollisuuksineen on mahdollistanut yksinkertaisten ihosairauksien ja silmätulehdusten diagnostiikan niin, että potilas saa avun kotisohvallaan chattaillen.

Samaan aikaan osa rutiininomaisista nopeista kontrolleista, kuten vaikkapa lasten korvatulehdusten jälkitarkastukset, on poistettu hoitosuosituksista. Vastaanotolle tuleekin nykyään lähinnä sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista arviota ja hoitoa, joiden antaminen ei ole ollut mahdollista etänä saati millään tavalla ohimennen. Kirjaamiseen ja tilastointiin käytetty aika tuntuu lisääntyneen. Tukijärjestelmämme on myös luotu niin, että monen etuushakemuksen liitteeksi vaaditaan lääkärinlausunto.

Mielenterveyspotilaiden suhteellinen määrä perusterveydenhuollossa vaikuttaa lisääntyneen ja toisaalta nykyään elää porskutellaan sangen korkeaankin ikään sellaisten sairauksien kanssa, jotka aiemmin olisivat vieneet kertalaakista hengen.

Terveystaloustiede on oma kokonaisuutensa juuri siksi, että terveydenhuoltoalan toiminnan tehokkuutta ei voida samalla tavalla mitata kuin vaikkapa tehtaan tai kaupan alan tehokkuutta. Siispä siitäkin huolimatta, että lääkärin ovi ei tunnu käyvän, saatetaan olla nykyään tehokkaan hoidon äärellä.