Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut läsnäolijat,
kuntien päätäntävaltaa asukkaidensa asioihin ja palveluihin on viime vuosina siirretty entistä enemmän pois kuntien autonomian alaisuudesta. Hyvinvointialueet ovat näyttäytyneet kuntalaisille taloudellisesti heikkoina, huonosti johdettuina ja etäisinä, vaikka palveluihin ollaan edelleen kohtalaisen tyytyväisiä.
TE2024-uudistuksen taas piti siirtää työllisyyspalvelut kuntiin, mutta tällä hetkellä järjestäytymisen malli näyttää ajaneen kunnat keskinäiseen riitelyyn siitä, miten maksuosuudet, päätösvalta ja lähipalveluiden sijoittuminen kuntien kesken jakautuvat. Samalla kunnat saavat ison laskun työllisyyspalveluista, mutta pääsevät vaikuttamaan budjettiin ja menojen kohdentamiseen varsin välillisesti.
Kun vielä päälle valtion aluehallinto uudistetaan valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi ja kymmeneksi elinvoimakeskukseksi, on kunnilla jälleen edessä sopeutumista ja yhteistyön etsimistä uusien toimijoiden kanssa.
Vielä vajaat neljä vuotta sitten, kun edellisiä kuntavaaleja käytiin, meillä toimivat yhteistyössä kunnat, sairaanhoitopiirit, TE-keskukset, ELY-keskukset, avit, seututoimijat ja maakunnat. Pian näistä toimijoista jäljellä entisessä muodossaan ovat vain kunnat, seudut ja maakunnat – ja niidenkin toiminnot ja painopisteet ovat myllerryksessä muuttuneet.
Muutoksia katsoessa oma maakuntamme, Pirkanmaan liitto, näyttää hiljaiselta mutta ahkeralta puurtajalta, joka ei tee itsestään numeroa, mutta tekee sen, mitä sen kuuluukin tehdä. Erotuksena toisiin toimijoihin Pirkanmaan liitto on onnistunut tehostamaan toimintaansa ja löytämään itselleen ydintehtävät, joilla se voi jäsenkuntiaan parhaiten tukea kehittymään.
Varsin pienellä porukalla maakuntaliitto pystyy vuodesta toiseen tuottamaan tasokasta valmistelua ja tietoa päätöksenteon tueksi. On myös hyvä, että liitossa tunnistetaan tehtyjen sopeutusten mahdolliset huonot vaikutukset perustehtävän suorittamiseen ja että tätä seurataan aktiivisesti maakuntahallituksessa.
Tähänkin nähden on hyvä, että Pirkanmaan liiton toisena toimintavuoden kärkenä on: ”Olemme työnantaja ja työyhteisö, josta ollaan ylpeitä.” Toisaalta myös toinen kärkitavoite, ”Luomme arvoa korkealla osaamisella ja demokraattisella päätöksenteolla”, liittyy kiinteästi ensimmäiseen. Pirkanmaan liitto tunnetaan korkeasta osaamisestaan ja sen tuottaa henkilöstö.
Me päätöksentekijät saamme nauttia osaamisen hedelmistä aitiopaikalla, mikä helpottaa puolestaan meidän onnistumistamme. Samalla päättäjien osuuden korostaminen toimintasuunnitelmassa kuvaa sitä, miten sitoutunut Pirkanmaan liitto on yhteistyöhön eri tasoilla. Toivottavasti me päättäjät teemme oman osamme tavoitteen saavuttamisessa, eli sitoudumme, osallistumme ja olemme valmiita oppimaan. Tavoitteen tärkeyttä alleviivaa tietysti myös se, että ensi keväänä käydään kuntavaalit, ja mylös tämä päättäjien joukko ainakin osittain vaihtuu.
Tosin toimintasuunnitelman osalta mietimme ryhmässä, että tavoitteiden ohella suunnitelmassa saisivat näkyä myös mittarit. Mittareiden näkymisen lisäksi tärkeää olisi, että mittareiden mukaisia asioita voidaan myös mitata. Toisaalta tämä on varmasti monelle meistä toistuva harmi myös omista kunnistamme.
Kärkiteemojen ohella Pirkanmaan liitto edistää myös muita strategiasta johdettuja teemoja, kuten keskittymistä maakunnallisesti merkittäviin asioihin, kestävän kasvun ja kansainvälisyyden edistämiseen ja tiedolla johtamiseen ja suunnannäyttämiseen.
Näiden osalta liitolla on kykyä kirittää kuntia ja päättäjiä kestävässä kasvussa ja auttaa sen rahoittamisessa. Samalla Pirkanmaan liiton keskeinen resurssi on sen nauttima luottamus kunnissa. Pirkanmaan liiton ei tarvitse niinkään näkyä eri kuntien asukkaiden arjessa, vaan kyetä osaamisellaan, asiantuntemuksellaan ja kyvyillään vakuuttamaan omistajakunnat liiton tarpeellisuudesta kunnille. Näyttöjä tästä on. Uudenlainen aktiivinen yhteydenpito kuntiin taas tuo kuntien tarpeet paremmin liiton tietoon.
Kuntien näkökulmasta viimeaikaiset kriisit – korona, energia ja sodat tällä pallonpuoliskolla – näyttäytyvät jokaiselle taholle hyvänä syynä nostaa hintoja. Kaikki kallistuu. Kuntien talous ja kyky investoida on koetuksella. Ensi vuoden budjetit ovat alijäämäisiä ja kaikesta ylimääräisestä yritetään nipistää. Näin on myös erilaisten jäsenyyksien ja jäsenmaksujen kohdalla. Nekin tulevat kriittisen katseen alle, kun kunnat joutuvat maksajan paikalle monessa asiassa ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
Tässäkin Pirkanmaan liitto näyttäytyy maltillisena ja nöyränä pyytäjänä. Jäsenkuntien maksuosuudet kylläkin nousevat kahdella prosentilla, mutta korotusesitys on vähemmän kuin Kuntaliiton arvio ansiotasoindeksin noususta ja inflaation kehityksestä. Ilmaa ei siis ole, vaan korotus perustuu realistiseen arvioon siitä, millaisella rahoituksella tätä laadukasta työtä voidaan jatkaa.
Näillä sanoilla ja ajatuksilla vihreiden maakuntavaltuustoryhmä on valmis hyväksymään Pirkanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2025–2027 ja talousarvion 2025.
– Maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Ville Hämäläinen