kesä 1, 2026
Vammaispalveluiden lähtökohtana tulee olla ihmisen tarpeet, ei säästöpaineet. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ei ole ylimääräinen menoerä, vaan edellytys ihmisarvoiselle elämälle ja osallisuuden toteutumiselle.
Elämme parhaillaan uuden vammaispalvelulain siirtymäaikaa. Siirtymäajan puitteissa vammaispalveluiden asiakassuunnitelmat tulee uusia vuoden 2027 loppuun mennessä. Asiakassuunnitelmassa määritellään henkilön palveluntarve sekä tarvittavat palvelut. Uusi laki toi valikoimaan uusia palveluita, mutta palvelunkäyttäjille myös huolen olemassa olevien palveluiden menettämisestä.
Kenenkään ei pitäisi joutua pohtimaan, uskaltaako lähteä päivittämään muuttunutta palveluntarvettaan palveluiden menettämisen pelossa. Kenenkään ei pitäisi joutua pelkäämään palvelujensa muuttuvan niin, ettei niillä enää pärjää. Palvelut ovat elämää varten. Toimivat vammaispalvelut ovat ihmisoikeuskysymys.
Huolena on noussut esiin esimerkiksi se, että aiemmin vammaispalvelulain perusteella myönnettyjä palveluita myönnettäisiin jatkossa sosiaalihuoltolain perusteella. Ei nimittäin ole pieni ero, saako esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaista kotihoitoa vai vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua.
Kotihoito painottuu hoivaan ja huolenpitoon, kun taas henkilökohtaisen avun tarkoitus on mahdollistaa itsenäinen elämä. Toisen tehtävänä on tukea kotona selviytymistä, toisen mahdollistaa osallisuutta yhteiskuntaan, kuten työntekoa tai opiskelua. Molemmille palveluille on paikkansa. Kotihoidolla ei kuitenkaan voi korvata henkilökohtaista apua. Ne ovat eri palveluja eri tarkoituksiin.
Yhteiskunnan mitta näkyy siinä, miten se kohtelee ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea arkeensa. Koska tahansa voi olla kenen tahansa meistä vuoro olla tuen tarpeessa. Mikä sinulle silloin olisi merkityksellistä? Mihin voisit tyytyä ja mikä olisi sinulle ihmisarvoisen elämän kynnyskysymys?
Nämä palvelut eivät ole luksusta. Ne ovat elämän edellytys.
Sanna Piitulainen, varavaltuutettu
touko 15, 2026
Aamulehti uutisoi vastikään siitä, että moni on hakenut Pirhalta maksuhelpotuksia. Hakemuksia on tullut kaksinkertaisella tahdilla viime vuoteen verrattuna. Käsittelyajat ovat kasvaneet Varat eivät riitä kohonneisiin asiakasmaksuihin. Lisäksi hallitus on kaavaillut asiakasmaksuihin korotuksia entisestään.
Hyvinvointialue saa toki itse päättää, millaista asiakasmaksua se perii. Valtaosa alueista pitää kuitenkin maksut lain sallimalla maksimilla, sillä rahoitus on niin tiukassa, ettei palvelujen tarjoamiseen ilman maksujen keräämista ole varaa.
Maksuhelpotusten määrien räjähtäminen käsiin sekä Pirhan tilastot yhä useammista toimeentulohakemuksista kertovat karua tarinaa: suomalaiset köyhtyvät. Terveydenhuollon kustannukset yksilöille kuitenkin kasvavat ja jopa kuolemisestakin on tehty kalliimpaa.
Julkinen terveydenhuolto on jo lähtökohtaisesti eniten käytetty heikommassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa: iäkkäät, pienituloiset, työttömät, nuoret… Terveydenhuollon maksukorotukset osuvat siis pääasiassa jo niihin, joilla on haastavampaa muutenkin.
Aikainen hoitoonpääsy ja ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä väyliä paitsi inhimillisen kärsimyksen minimointiin, myös suurempien kustannusten ehkäisyyn. Korjaavat toimet ovat tyypillisesti ehkäiseviä kalliimpia. Nyt olemme ajautumassa kuitenkin entistä korjauspainotteisempaan malliin, kun vain pakollisiin palveluihin on varaa ja ihmiset lykkäävät maksujen pelossa hoitoon hakeutumista. Vuoden 2024 Terve Suomi -kyselytutkimuksen tulokset kertoivat että 20-64-vuotiaista pirkanmaalaisista jopa kolmannes on rahanpuutteen takia tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.
Uskon, että pitkässä juoksussa ihmisten terveyden aikainen hoitaminen johtaisi säästöihin, kun raskaampien palvelujen tarve vähenisi. Ongelma ei ole vain hyvinvointialueiden käsissä, vaan Suomen päättäjien. Meillä ei ole enää varaa jatkuviin maksukorotuksiin. Terveyden ei tule olla luksustuote.
– Noora Hakulinen, varavaltuutettu
touko 8, 2026
Luonnos sosiaalihuoltolain muutoksesta on lausuntokierroksella parhaillaan. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää ja organisoida palvelut nykyistä joustavammin ja asiakaslähtöisemmin. Mutta myös 100 miljoonan vuosittaiset säästöt.
Uudistuksessa ehdotetaan muun muassa nykyisten erillisten palveluiden, kuten kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perhetyön, yhdistämistä uudeksi laajaksi lapsiperhepalveluksi. Huolena on, että näiden palveluiden roolia ei ole tunnistettu oikein. Jos palveluiden lakisääteisyys murenee, vaarana on osaamisvaatimusten alentaminen. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan vaativaa terapiatyötä tekisivät jatkossa työntekijät, joilla ei ole siihen tarvittavaa erikoiskoulutusta. Pahimmillaan tässäkin säästötoimessa käy niin, että säästöt maksetaan myöhemmin moninkertaisena esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun puolella. Ristiriitaa näkyy myös lastenvalvojien työn määrittelyssä. Esityksessä vaatimustaso nousee mutta resursseja ei luvata lisää.
Säästöjen hakeminen ennaltaehkäisevistä palveluista on hölmöläisen peiton jatkamista ja myös hyvinvointialueen strategian vastaista. Leikkaamalla ennaltaehkäisevästä työstä yhteiskunta tilaa itselleen lisäkuluja myöhemmin.
Kun sosiaalihuollon uudistusta aletaan toimeenpanna Pirkanmaan hyvinvointialueella, toivon päättäjiltä harkintaa ja kykyä nähdä pitkälle. Alueen on kyettävä poimimaan uudistuksesta ne hyvät puolet – kuten kirjaamisen keventäminen ja prosessien sujuvoittaminen ja vältettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien toimivien palveluiden heikentäminen.
Hyvinvointialueen on pidettävä huoli siitä, että lapsiperheet saavat edelleen riittävän ja oikea-aikaisen tuen näistäkin säästötavoitteista huolimatta.
– Anita Huhtala, valtuutettu
touko 5, 2026
Sosiaali- ja terveysalalla kohtaamiset ovat koko työn ydin.
Mitä suuremmasta elämäntilanteeseen vaikuttavasta muutoksesta, kuten omasta tai läheisen sairastumisesta onkaan kyse, sitä tärkeämpää on, että hädän hetkellä tullaan nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Sote-alan kiire, resurssipula ja jatkuva tehokkuuspaine uhkaavat juuri sitä, mikä on kaikkein tärkeintä: aikaa kohdata.
Kohtaaminen ei ole vain tervehdys tai nopea kysymys voinnista. Se on pysähtymistä ja läsnäoloa. Se on sitä, ettei ihminen ole vain asiakas tai potilas, vaan huomioidaan myös hänen elämäntilanne, taustat ja tunteet.
Sillä, miten ihminen kohdataan, on valtava merkitys siihen, miten hän kokee saamansa palvelun. Yksi aito kohtaaminen voi vahvistaa luottamusta, lisätä turvallisuuden tunnetta ja tehdä avun vastaanottamisesta helpompaa. Vastaavasti kiireinen tai etäinen kohtaaminen voi jättää kokemuksen, ettei tullut kuulluksi tai jättää pelon valtaan.
Jos kohtaamiselle ei ole aikaa, mitä jää jäljelle? Suorittamista, rutiineja ja kokemus siitä, ettei tule kohdatuksi ihmisenä.
Toivottavasti sosiaali- ja terveysalaan kohdistuneet säästöt eivät vie henkilöstöltä sitä vähääkin aikaa, joka on varattu kohtaamisille. Kohtaaminen ei ole ylimääräistä, vaan välttämätöntä laadukkaan hoidon ja työn mielekkyyden kannalta.
Annetaan kohtaamiselle arvo, joka sille kuuluu.
– Anna Moilanen, varavaltuutettu
huhti 22, 2026
Saavutettavat, riittävät ja turvalliset palvelut ikäihmisille
Ikäihmisten määrä lisääntyy huomattavasti tulevina vuosina. 10 vuoden päästä Tilastokeskuksen mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueella asuu lähes 14 000 yli 75-vuotiasta enemmän kuin tänä vuonna. Kasvua on lähes 45 %. Ikääntyessä myös palveluiden tarpeen määrä lisääntyy. On tärkeää, että jokainen ihminen saa riittävän tuen ja elää onnellisena ja tuntea turvaa elämänsä loppuun asti.
Ensihoitajana huomaan, että kotona asuu paljon yksinäisiä vanhuksia ja pariskuntia, joilla ei ole mitään tukea. He eivät myöskään aina tiedä mistä tukea saisi. Olen useasti etsinyt heille puhelinnumeroita Pirhan palveluihin ja opastanut mistä saa apua. Joskus myös pitää tehdä huoli-ilmoitus.
Olen käynyt myös useasti katsomassa henkilöitä, jotka ovat kotiutettu, vaikka vointi on ollut niin heikko, että kotona ei ole pärjännyt. Lisäksi nykyaikaiset lääkeautomaatit ovat aiheuttaneet kaatumisia, koska kone käskee nousemaan ja ottamaan lääkkeen. Ikäihminen saattaa maata lattialla, kunnes esimerkiksi kotihoito tulee useamman tunnin kulutta käymään ihmisen luona.
Monesti ikäihmisten kohdalla tilanne on myös sellainen, että he eivät pärjää kotona, mutta mitään akuuttia hoidettavaa ei ole. Valitettavasti ensihoidolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viedä henkilö Acutaan, jossa on paljon hälinää ja valoa. Tämä saattaa pahentaa ikäihmisen oloa ja lisätä sekavuutta, varsinkin jos henkilöllä on myös muistisairaus.
Pirkanmaalla pitäisi tehdä selkeästi etsivää vanhustyötä, jotta yksinäiset vanhukset ja toinen toistaan tukevat pariskunnat pääsevät heille kuuluvan tuen piiriin. Palveluiden pitää olla saavutettavia ja riittäviä. Lisäksi olisi hyvä, jos Pirkanmaalla olisi geriatrinen päivystys, jonne voisi viedä kotona pärjäämättömän ikäihmisen, jolla ei ole mitään akuuttia tarvetta. Geriatrisessa päivystyksessä ikäihminen saisi olla rauhassa ja turvassa.
Me jokainen vanhennutaan joka vuosi! Me kaikki haluamme itsellemme ja läheisillemme turvallisen ja onnellisen vanhuuden. Pidetään palvelut saavutettavina ja riittävinä ja ikäihmisille sopivina.
– Henri Backman, aluevaltuutettu
maalis 23, 2026
Ministeri Wille Rydman saapui tänään aluevaltuuston kokoukseen tuomaan valtuustolle tervehdyksensä. Meilläkin on ministeri Rydmanille terveisiä: jo riittää leikkaaminen, näpit irti sosiaali- ja terveyspalveluista!
Orpon hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä heikennyksiä ihmisten hyvinvointiin leikkaamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä on johtanut sosiaali- ja terveyspalveluiden karsimiseen, henkilökunnan irtisanomisiin ja palveluiden ruuhkautumisen. Samalla sosiaaliturvaa on murennettu koko vaalikauden ajan ennätystyöttömyyden jatkaessa kasvuaan.
Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä säästöjä ja leikkauksia on jo tehty tarpeeksi, eikä hyvinvointialueiden rahoituksesta ole enää varaa leikata euroakaan. Lisäksi ministeri Rydman on väläytellyt lisää leikkauksia järjestöjen toimintaan, joiden rahoitusta on jo karsittu, ja jotka tekevät elintärkeää työtä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tuottamisessa.
Joten ministeri Rydman, jo riittää leikkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluista!
