mennessä Noora Hinkkanen | joulu 11, 2024 | aluevaltuusto, Blogi, Mielipide
Mielenterveyden häiriöt ja haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Lehdistä on saatu lukea siitä, että hoitoon ei pääse, kun sille on tarve. Miltä sinusta tuntuisi, jos murtaisit jalkasi ja sinulle sanottaisiin, että koita jaksaa ja tule 3 kuukauden päästä uudestaan? Onneksi psykiatrista hoitokenttää kehitetään ja toivottavasti sinne löydetään uusia ja kestäviä ratkaisuja. Tässä blogissa esitellään yksi sellainen.
Pirkanmaalla toteutettiin 6 kuukauden mielenterveysambulanssi pilotti 1.10.2022-31.3.2023. Pilotin aikana ambulanssi hälytettiin lähes 1300. Hätäkeskuksen välittämään mielenterveystehtävään.
Pilotista tehtävän tutkimuksen mukaan mielenterveysambulanssi pystyi vähentämään lähes 10 % päivystykseen ohjautuvista mielenterveyden häiriötä sairastavista potilaista verrattuna normaaliin ambulanssiin. Asiaan vaikuttavia seikkoja oli esimerkiksi mahdollisuus tutustua aikaisempiin potilastietoihin, konsultoida psykiatrian etupäivystäjää ja ohjata potilaita myös muihin terveydenhuollon ja kolmannen sektorin kohteisiin kuin ruuhkaiseen päivystykseen.
Mielenterveysambulanssin ensihoitajilla oli osaamista ja koulutusta asiaan ja potilaat kohdattiin kiireettömästi ja inhimillisesti nähden ihminen ihmisenä – ainutlaatuisena yksilönä. Pilotti saikin paljon hyvää palautetta niin potilailta kuin sidosryhmiltä. Pilotin loppuminen jätti aukon psykiatriseen hoitokenttään.
Mielenterveysambulanssi toimii vakituisesti mm. Suur-Tukholman alueella, Englannissa ja Skotlannissa. Näistä kaikista on hyviä kokemuksia niin inhimillisen hoidon suhteen kuin vaikutuksista kansantalouteen. Ruotsissa esimerkiksi valtio rahoittaa mielenterveysambulanssin toimintaa.
Pilotti on lisäksi herättänyt paljon kiinnostusta eri hyvinvointialueilla. Pilotti palkittiin myös Suomen Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -palkinnolla. Tekemäni tiivistelmä voitti myös Sairaanhoitajapäivien parhaan posterin tiivistelmän palkinnon. Sen takia on tärkeää, että se saadaan myös meille Pirkanmaalle, mutta koko Suomeen. Toivon, että Pirkanmaa haluaa olla edelläkävijä tässä asiassa.
Henri Backman
varavaltuutettu
Ensihoitaja
Kirjoittaja tekee parhaillaan tutkimusta mielenterveysambulanssista
mennessä Noora Hinkkanen | marras 25, 2024 | Blogi, Tiedotteet
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät maakuntavaltuutetut ja muut läsnäolijat,
kuntien päätäntävaltaa asukkaidensa asioihin ja palveluihin on viime vuosina siirretty entistä enemmän pois kuntien autonomian alaisuudesta. Hyvinvointialueet ovat näyttäytyneet kuntalaisille taloudellisesti heikkoina, huonosti johdettuina ja etäisinä, vaikka palveluihin ollaan edelleen kohtalaisen tyytyväisiä.
TE2024-uudistuksen taas piti siirtää työllisyyspalvelut kuntiin, mutta tällä hetkellä järjestäytymisen malli näyttää ajaneen kunnat keskinäiseen riitelyyn siitä, miten maksuosuudet, päätösvalta ja lähipalveluiden sijoittuminen kuntien kesken jakautuvat. Samalla kunnat saavat ison laskun työllisyyspalveluista, mutta pääsevät vaikuttamaan budjettiin ja menojen kohdentamiseen varsin välillisesti.
Kun vielä päälle valtion aluehallinto uudistetaan valtakunnalliseksi Lupa- ja valvontavirastoksi ja kymmeneksi elinvoimakeskukseksi, on kunnilla jälleen edessä sopeutumista ja yhteistyön etsimistä uusien toimijoiden kanssa.
Vielä vajaat neljä vuotta sitten, kun edellisiä kuntavaaleja käytiin, meillä toimivat yhteistyössä kunnat, sairaanhoitopiirit, TE-keskukset, ELY-keskukset, avit, seututoimijat ja maakunnat. Pian näistä toimijoista jäljellä entisessä muodossaan ovat vain kunnat, seudut ja maakunnat – ja niidenkin toiminnot ja painopisteet ovat myllerryksessä muuttuneet.
Muutoksia katsoessa oma maakuntamme, Pirkanmaan liitto, näyttää hiljaiselta mutta ahkeralta puurtajalta, joka ei tee itsestään numeroa, mutta tekee sen, mitä sen kuuluukin tehdä. Erotuksena toisiin toimijoihin Pirkanmaan liitto on onnistunut tehostamaan toimintaansa ja löytämään itselleen ydintehtävät, joilla se voi jäsenkuntiaan parhaiten tukea kehittymään.
Varsin pienellä porukalla maakuntaliitto pystyy vuodesta toiseen tuottamaan tasokasta valmistelua ja tietoa päätöksenteon tueksi. On myös hyvä, että liitossa tunnistetaan tehtyjen sopeutusten mahdolliset huonot vaikutukset perustehtävän suorittamiseen ja että tätä seurataan aktiivisesti maakuntahallituksessa.
Tähänkin nähden on hyvä, että Pirkanmaan liiton toisena toimintavuoden kärkenä on: ”Olemme työnantaja ja työyhteisö, josta ollaan ylpeitä.” Toisaalta myös toinen kärkitavoite, ”Luomme arvoa korkealla osaamisella ja demokraattisella päätöksenteolla”, liittyy kiinteästi ensimmäiseen. Pirkanmaan liitto tunnetaan korkeasta osaamisestaan ja sen tuottaa henkilöstö.
Me päätöksentekijät saamme nauttia osaamisen hedelmistä aitiopaikalla, mikä helpottaa puolestaan meidän onnistumistamme. Samalla päättäjien osuuden korostaminen toimintasuunnitelmassa kuvaa sitä, miten sitoutunut Pirkanmaan liitto on yhteistyöhön eri tasoilla. Toivottavasti me päättäjät teemme oman osamme tavoitteen saavuttamisessa, eli sitoudumme, osallistumme ja olemme valmiita oppimaan. Tavoitteen tärkeyttä alleviivaa tietysti myös se, että ensi keväänä käydään kuntavaalit, ja mylös tämä päättäjien joukko ainakin osittain vaihtuu.
Tosin toimintasuunnitelman osalta mietimme ryhmässä, että tavoitteiden ohella suunnitelmassa saisivat näkyä myös mittarit. Mittareiden näkymisen lisäksi tärkeää olisi, että mittareiden mukaisia asioita voidaan myös mitata. Toisaalta tämä on varmasti monelle meistä toistuva harmi myös omista kunnistamme.
Kärkiteemojen ohella Pirkanmaan liitto edistää myös muita strategiasta johdettuja teemoja, kuten keskittymistä maakunnallisesti merkittäviin asioihin, kestävän kasvun ja kansainvälisyyden edistämiseen ja tiedolla johtamiseen ja suunnannäyttämiseen.
Näiden osalta liitolla on kykyä kirittää kuntia ja päättäjiä kestävässä kasvussa ja auttaa sen rahoittamisessa. Samalla Pirkanmaan liiton keskeinen resurssi on sen nauttima luottamus kunnissa. Pirkanmaan liiton ei tarvitse niinkään näkyä eri kuntien asukkaiden arjessa, vaan kyetä osaamisellaan, asiantuntemuksellaan ja kyvyillään vakuuttamaan omistajakunnat liiton tarpeellisuudesta kunnille. Näyttöjä tästä on. Uudenlainen aktiivinen yhteydenpito kuntiin taas tuo kuntien tarpeet paremmin liiton tietoon.
Kuntien näkökulmasta viimeaikaiset kriisit – korona, energia ja sodat tällä pallonpuoliskolla – näyttäytyvät jokaiselle taholle hyvänä syynä nostaa hintoja. Kaikki kallistuu. Kuntien talous ja kyky investoida on koetuksella. Ensi vuoden budjetit ovat alijäämäisiä ja kaikesta ylimääräisestä yritetään nipistää. Näin on myös erilaisten jäsenyyksien ja jäsenmaksujen kohdalla. Nekin tulevat kriittisen katseen alle, kun kunnat joutuvat maksajan paikalle monessa asiassa ilman todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
Tässäkin Pirkanmaan liitto näyttäytyy maltillisena ja nöyränä pyytäjänä. Jäsenkuntien maksuosuudet kylläkin nousevat kahdella prosentilla, mutta korotusesitys on vähemmän kuin Kuntaliiton arvio ansiotasoindeksin noususta ja inflaation kehityksestä. Ilmaa ei siis ole, vaan korotus perustuu realistiseen arvioon siitä, millaisella rahoituksella tätä laadukasta työtä voidaan jatkaa.
Näillä sanoilla ja ajatuksilla vihreiden maakuntavaltuustoryhmä on valmis hyväksymään Pirkanmaan liiton toiminta- ja taloussuunnitelman 2025–2027 ja talousarvion 2025.
– Maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Ville Hämäläinen
mennessä Noora Hinkkanen | marras 19, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, mikä käynnistää samalla perinteiset Oranssit päivät -kampanjaviikot. Aihe on Pirkanmaalla ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä tänä vuonna Pirkanmaalla on kuollut jo 8 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Heidän lisäkseen joka kolmas pirkanmaalainen nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, useimmiten kumppaninsa taholta – siis yli 40 000 naista Pirkanmaalla.
Osuvasti kampanjaviikkojen alla NYTKIS ry ja Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio julkaisivat miehille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia miesten asenteista naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ilahduttavasti suurin osa miehistä oli sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin, miesten tulisi puuttua enemmän naisia esineellistävään ja loukkaavaan puheeseen ja ottaa suurempi vastuu väkivallan lopettamisesta. Silti joka neljäs alle nuori mies ajatteli, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan omalla käytöksellään tai pukeutumisellaan. Puolet miehistä katsoi #MeToo:n kaltaisten feminististen liikkeiden rajoittavan miesten oikeuksia. Kahden kolmasosan mielestä sukupuolten tasa-arvo on jo saavutettu Suomessa. Eli vaikka miehet tuomitsevat väkivallan yleisellä tasolla, niin huolestuttavan monella oli silti väkivaltaa oikeuttavia ja naisten oikeuksien ajamista kyseenalaistavia ajatuksia.
Nämä tulokset eivät yllättäneet. Työssäni väkivallan kokijoitten ja tekijöitten kanssa on tuttua, että ihmiset kyllä tuomitsevat väkivallan jyrkästi, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan, ja paheksuvat väkivaltaisesti käyttäytyvät ihmiset. Mutta kun on kyse omista teoista ja käyttäytymisestä, niissä onkin yllättävän vaikea nähdä virheitä saatikka tunnistaa tekoja väkivallaksi. Omalle toiminnalle löydetään helposti sitä puolustelevia ja oikeuttavia selityksiä, joissa syy on olosuhteissa tai muissa ihmisissä. Olemme myös yllättävän sokeita tälle omaa väärää toimintaa oikeuttavalle sisäiselle puheelle, ja sen vuoksi toimintamme saattaa olla paljonkin ristiriidassa julkilausuttujen arvojemme ja asenteidemme kanssa. Vaikka esimerkiksi tiedämme, että ylinopeutta ajamalla vaarannamme oman ja muiden turvallisuuden, niin jos meillä on kiire eikä tiellä näy muita kulkijoita, niin painamme herkästi kaasua ja ajattelemme, ettei pienestä ylinopeudesta ole kenellekään haittaa. Emmekä todennäköisesti pidä itseämme rikollisina, vaikka ylinopeus on rikos, vaan syytämme mieluummin turhan alhaisia nopeusrajoituksia.
Oransseille päiville on siis edelleen tarvetta ja niitä vietetään tänä vuonna Tampereella erityisen näkyvästi. Kampanjaviikot aloitetaan eri toimijoiden yhteistyössä järjestämällä hiljaisella kynttiläkulkueella Tampereen keskustassa, jonka arvorakennuksia myös valaistaan oransseilla valoilla. #NäePuhuPuutu -somekampanja pyörii seuraavat kaksi viikkoa somekanavilla ja muistuttaa siitä, että jokaisella meistä on vastuu nähdä, puhua ja puuttua, jotta voimme aidosti ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhteiskunnassamme.
Haastan kaikki mukaan kampanjaan ja pukemaan jotain oranssia päälle 25.11. sekä osallistumaan kulkueeseen, jolla kunnioitetaan niiden 8:n naisen muistoa, jotka ovat menettäneet tänä vuonna henkensä parisuhdeväkivallan vuoksi Pirkanmaalla. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä voi tukea myös jakamalla somekampanjan materiaaleja eteenpäin.
Väkivalta on aina väärin, kohdistuu se kehen tahansa ja kenen tahansa toimesta. Tulevilla viikoilla meidän kaikkien on kuitenkin tärkeä pysähtyä sen äärelle, miksi liian moni nainen edelleen kärsii tai menettää henkensä väkivallan seurauksena. Muutos lähtee meistä itsestämme, ja voimme näyttää teoillamme, että emme enää hyväksy väkivaltaa.
Satu Hintikka, varavaltuutettu Pirkanmaan Vihreät
mennessä Noora Hinkkanen | loka 14, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Osavuosikatsauksessa 1-9/24 käytiin läpi tavoitteiden toteutumisen nykytilannetta, jossa kerrottiin mm. työntekijöiden työtyytyväisyyden parantuneen kyselyvastauksissa. Tavoitteeksi vastausprosentiksi oli asetettu 60%, mutta vastausprosentti jäi 26,2%. En pitäisi näin pientä vastausprosenttia kovinkaan luotettavana.
Vaikka asiakas- ja potilastyötä tekevien työtyytyväisyys olisikin parantunut vastauksissa, on todettava, että moni työssään kuormittunut ja tyytymätön on saattanut lakata vastaamasta kyselyyn, kun siitä ei koeta apua. Olisikin tärkeää saada vähintään yli puolet henkilöstöstä jokaiselta vastuualueelta vastaamaan kyselyyn paremman kuvan saamiseksi.
Sairaslomien vähentyminen oli yksi tavoitteista. Kysyin jälleen mitä toimia on tehty tavoitteen täyttämiseksi? Teija Liimatainen vastasi sairaspoissaolojen määrän seurannan ja poissaoloista tulevat herätteet esihenkilöille, jolloin voidaan pitää neuvottelu tukitoimista eli ns. varhaisenpuuttumisenmallin käyttämisen. Esihenkilöitä on koulutettu eri tavoin tukemaan työssäjaksamista ja lisäksi TTL:n Jakardi-hanke alkaa sote-tehtäväalueella.
Pääasiassa nämä mallit ovat olleet käytössä jo ennen Pirhaakin. Esihenkilöiden koulutuksesta toivotaan lisäapua henkilöstölle, mutta tällä hetkellä sairaslomien määrä ei ole vähentynyt, vaan hieman kasvanut. Osin tämä selittyy tilastoinnin muutoksella, mutta Liimataisen mukaan ei täysin selitä sitä, ettei tavoitteeseen ole päästy.
Pirha odottaa työntekijöiltään valmiutta muutokseen ja siinä elämiseen, mikä on kenelle tahansa kuormitusta lisäävä tekijä, mutta siinä tukeminen on jäänyt laihaksi. Esihenkilötyöhön on lähdetty panostamaan koulutuksella, josta voi olla apua yksittäisten työntekijöiden tilanteisiin, mutta se ei vastaa ainakaan vielä riittävällä nopeudella tai ennaltaehkäisevästi työnkuormittavuuden vähentämiseksi.
Jotta tavoitteisiin päästäisiin tarvitaan selkeää panostusta. Kyselyyn olisi saatava vastauksia realistisen kuvan saamiseksi ja niihin reagoitava ripeästi, sekä tehokkaasti. Henkilöstöön tulisi panostaa konkreettisin lisätoimia olemassaolevien lisäksi. On tärkeää kuulla henkilöstöä työssäjaksamisen tukemiseksi. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
– Aluevaltuutettu Iina Hänninen
mennessä Noora Hinkkanen | loka 2, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Hyvinvointialueiden yhtenä tavoitteena on taata kaikille asukkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, riippumatta siitä, missä he asuvat. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin haasteellista erityisesti haja-asutusalueilla, joissa asuu vähän ihmisiä ja etäisyydet on pitkiä. Nykyinen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on tiukka ja säästöjä tulisi saada aikaan. Toimintamallien uudistaminen, lähipalvelut ja liikkuvat palvelut ovat ratkaisevassa roolissa tämän haasteen ratkaisemisessa. Näistä keskusteltiin viimeisimmässä aluevaltuustossa.
Lähipalvelut ovat olennainen osa toimivaa sote-järjestelmää. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja parantavat palveluiden saatavuutta. Kun palvelut ovat helposti saavutettavissa, kynnys hakeutua hoitoon tai pyytää apua madaltuu. Tämä ennaltaehkäisee ongelmien kärjistymistä ja vähentää painetta erikoissairaanhoidossa, mihin suuntaan toimintaa tulisikin kehittää. Nyt alueella on pilotoitu liikkuvia palveluita, jotka tässä yhteydessä tarkoittaa lähiasemia, joissa palvelutarjonta on rajatumpaa ja jotka ovat auki vain ajanvarauksella.
Pirkanmaallakin on löydettävä tasapaino kiinteiden sote- ja lähiasemien, liikkuvien lähipalveluiden ja todellisten pyörillä liikkuvien palveluiden välillä (esim. suun tarkastukset, liikkuva sosiaalityö, kotisairaala) . Tämä vaatii palveluverkon jatkuvaa arviointia ja kehittämistä asukkaiden tarpeita vastaavaksi, kuitenkin niin että vaikutukset henkilökuntaan, talouteen, ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön huomioidaan. Keväällä Pirkanmaalla lanseerattu digiklinikka täydentää näitä malleja, mutta ihmisläheinen ja joustava palvelu on pidettävä kaiken keskiössä.
Lähipalvelut ja liikkuvat palvelut ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että voimme tarjota inhimillisiä, laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja kaikille hyvinvointialueen asukkaille.
– Vihreiden aluevaltuutettu Sirpa Repo
mennessä Noora Hinkkanen | syys 25, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Tampereen keskustassa tapahtui 12.9. lapsiperheeseen kohdistunut vakava väkivallan teko. On myös tiedossa, että Tampereen molempien turvakotien asiakastilanne on vuosina 2023-2024 ollut huolestuttava. Viime vuonna 267 ihmistä ei mahtunut turvakotiin Tampereella. Luku tulee
todennäköisesti olemaan tänä vuonna vielä korkeampi. Turvakotipalveluja ohjaava THL on myös kiinnittänyt huomioita Tampereen turvakotien valtakunnallisesti verrattuna poikkeuksellisen pitkiin jaksoihin. Pidentyneiden jaksojen syyksi on todettu turvakotijakson jälkeisten palvelujen ja turvallisen jatkoasumisen puute.
Turvakotien asiakkaista suuri osa on lapsia. On tutkittu, että lapsen altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta yhtä haitallista kuin suoraan lapseen kohdistuva
väkivalta ja lapsuuden väkivaltakokemuksilla on selvä yhteys aikuisen koettuun lähisuhdeväkivaltaan
(esim. https://otos.stat.fi/items/31aa7a55-b1b6-41aa-adae-7f0510fb712a).
Keskusteluissa Tampereen ensi- ja turvakotien liiton kanssa on ilmennyt huoli siitä, miten Pirkanmaan hyvinvointialue tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa lapsiperheiden kohtaaman vakavan väkivallan riskin ja miten työskentely tunnistamisen jälkeen etenee. Palveluissa tulisi tunnistaa, ett lapsen altistuminen vanhempien väkivallalle on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta yhtä haitallista kuin suoran väkivallan kohteeksi joutuminen. Lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa tulisi priorisoida lähisuhdeväkivallan ja erityisesti vakavan lähisuhdeväkivallan tapaukset.
Väkivallan uhassa olevien lapsiperheiden olisi päästävä lastensuojelun asiakkuuteen viivytyksettä sekä käsitellä lastensuojeluilmoitukset erityisellä tarkkuudella, jos siinä on mainittu lähisuhdeväkivalta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on taattava riittävä erityisosaaminen, rakenteet ja monialainen yhteistyö vakavan lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja sen kanssa työskentelyyn. Väkivallan uhka tulisi huomioida ja kartoittaa palveluntarpeen arvioissa sekä toteuttaa sosiaalihuoltolain 41 pykälän mukainen monialainen yhteistyö turvakodissa olevien asiakkaiden palvelutarpeen arviossa ja asiakassuunnitelman tekemisessä. Sosiaalihuoltolain 11 pykälän mukaisissa lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluissa tulisi huomioida paremmin vakavan lähisuhdeväkivalta.
Sosiaalihuoltolain 39 pykälän mukaisesti tulisi varmistaa asiakassuunnitelma ja vakavan väkivallan uhan seuraaminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvakotiasiakkaiden kohdalla sekä turvata lastensuojelulain
pykälän 35 mukaisesti lapsiperheiden toimeentulon ja asuminen.
Vihreä aluevaltuustoryhmä ehdottaa edellä mainitun perusteella, että Pirkanmaan hyvinvointialue tekee selvityksen palveluiden riittävyydestä ja mahdollisuuksista vastata näihin ongelmiin.
