maalis 23, 2026
Ryhmäpuhe strategian toimeenpanosuunnitelmasta
Aluevaltuuston lähetekeskustelu 23.3.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat. Vihreä aluevaltuustoryhmä kiittää valmistelijoita hyvästä työstä. Lause ”Me hoidamme.” on dynaaminen ja vankkaa aikomusta huokuva. Se ei jätä tilaa jossittelulle eikä siinä ole suomalaisilta urheilijoilta tuttua mentaliteettia, jossa ”lähdetään tekemään omaa suoritusta ja katsotaan mihin se riittää”. Pirkanmaan hyvinvointialue toteaa hoitavansa ja aikoo pitää siitä kiinni.
Me vihreät tervehdimme ilolla toimeenpanosuunnitelman kirjausta perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden parantamisesta sekä tavoitteen täyttymisen seuraamista siihen soveltuvilla mittareilla. Samaan teemaan liittyen on mainiota, että moniammatillisuutta pyritään lisäämään Minun tiimini -toimintamallin laajemmalla jalkauttamisella. Toisaalta myös kaipaisimme jatkossa pelkkien lukumäärätietojen lisäksi tietoa siitä, ovatko Minun tiimini -tapaamiset kustannustehokas tapa hoitaa asiakkaiden ongelmia. Pirkanmaan hyvinvointialueen asukkaiden terveysasioiden hoitoa tulee toivottavasti myös notkistamaan kaavailtu yhdenmukainen konsultaatiorakenne ja -kanava.
Aluevaltuustoryhmämme piti syksyn talousarvioneuvotteluissa yhtenä kynnyskysymyksenään henkilöstöetuuksia ja työterveydenhuollon kattavuutta. Koemme, että meidän on hankalista taloudellisista ajoista huolimatta huolehdittava työntekijöidemme jaksamisesta ja taattava heille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Onkin mainiota, että työntekijöiden hyvinvointi on nostettu strategiassa omaksi kärjekseen (numero 3). Tämän lisäksi työnteon kulttuuriin liittyviä parannuksia sisältyy myös kärkeen Tärkeintä ihminen (numero 1), josta haluaisin nostaa hyväksi uudeksi ajatukseksi henkilöstöpoolin perustamisen.
Kuitenkin toimeenpanosuunnitelmassa olettaisi olevan enemmän konkreettisia keinoja ja kuvailuja siitä, miten palvelu paranee ja kohdennetaanko niihin vaikkapa lisäresurssia. Osassa vuositavoitteista ja niiden mittareista on kuvattu keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan esimerkiksi kärjen 2. Vaikuttavat palvelut alla oleva lapsia ja nuoria koskeva vuositavoite 1. ”Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ja uusien kodin ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten määrät laskevat vuodesta 2025” ja sen lähes samansisältöinen mittari ei sisällä minkäänlaista kuvausta siitä, miten tätä tavoitetta aiotaan lähestyä. Ilman keinojen kuvausta erityisesti tällaisten asiakasmääriin liittyvien mittareiden kohdalla herää kysymys, aletaanko tavoitteen saavuttamiseksi niin sanotusti siirtää maalitolppia eli päättää pitkäaikaisia asiakkuuksia ja olla aloittamatta uusia. Lapsiperheet ovat Suomessa ja Pirkanmaalla monenlaisten haasteiden edessä, eikä pienin niistä ole se, miten tuhannet lapsiperheet suistuvat köyhyyteen valtakunnan politiikan päätösten vuoksi.
Jäimme kaipaamaan erityisesti nuoriin liittyviä painotuksia ja tätä dokumenttia lukiessa heräsikin valitettavasti ajatus, että nuoret on jälleen kerran unohdettu. Nuorten hyvinvointi on monelta suunnalta uhattuna. Hallitus on tietojen mukaan leikkaamassa esimerkiksi KEHA-keskukselta, mikä tulee näkymään nuorille tärkeän Ohjaamo-palvelun supistuksina. Erityisen ikävää tämä on siksi, että kyseessä on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä palvelu, joka onnistuessaan tuo säästöjä myös Pirhalle. Kaipaisimme strategian toimeenpanolta enemmän konkreettisia kirjauksia toimista nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Vuositavoite ja mittari: “2. Varhaisen tuen palvelujen sekä oikea-aikaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnan myötä nuoren päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien vuoksi tehtyjen kiireellisten sijoitusten määrä vähenee vuodesta 2025.” on toisaalta tärkeä nosto, koska koko maassamme on merkittävä ongelma siinä, että nuoria sijoitetaan pois kotoa sen vuoksi, että he eivät ole saaneet riittävää mielenterveyden hoitoa. Ja näissä tapauksissa sijoitus ei useinkaan auta asiaa, koska myöskään lastensuojelussa ei tarjota sitä mielenterveyden hoitoa, jota lapset ja nuoret ovat vailla, eikä se heidän tehtävänsä olekaan.
Totesin vaikuttavan siltä, että nuoret on unohdettu, mutta eivät myöskään asunnottomuuden kysymykset ja niiden ihmisten, joille kasautuu useampia sosiaalisia ongelmia, palvelut tule mielestämme esille tässä toimeenpanosuunnitelmassa. Ryhmämme toivookin tämän huomioimista vahvemmin jatkovalmistelussa, koska valtakunnallisten päätösten takia monen ihmisen ja perheen tilanne on kriisiytynyt ja Pirhan täytyy pystyä tukemaan ihmisiä sen keskellä. Samaan teemaan liittyen vihreä aluevaltuustoryhmä haluaa Pirhan varmistavan, että maksujen perimättä jättäminen toteutuu selkeästi ja kohtuullisessa ajassa ja maksujen kanssa annetaan tarvittaessa neuvontaa ja lisäaikaa.
Lopuksi on todettava, että siinä missä strategiadokumentissa nostettiin esiin planetaarinen terveys ja ilmastonmuutoksen torjunta, ei se näyttäydy tässä nyt kommentoitavana olevassa kokonaisuudessa juuri mitenkään.
Luontonäkökulma on tärkeä myös ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja nyt olisikin mielestämme ollut oivallinen paikka osoittaa edelläkävijyyttä ja sisällyttää Pirkanmaan suurimman työnantajan strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjauksia vaikkapa planetaarisen ruokavalion periaatteiden jalkauttamisesta yksiköiden ruokalistoihin ja toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi.
Kiitos.
– Hanna Sareila, valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja
maalis 23, 2026
Metsähallitus ilmoitti 19.3. sulkevansa Siikanevan soidensuojelualueen yleisöltä. Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla maakunnan tärkein soidensuojelualue. Paikka on tärkeä ja ainutlaatuinen luontokohde itsessään, mutta samalla se on suosittu retkeily- ja vierailukohde niin paikallisille koululais- ja opiskelijaryhmille kuin kauempaa tuleville retkeilijöillekin. Samankaltaisen kohtalon koki Seitsemisen luonnonsuojelualueella Ylöjärvellä sijaitseva luontokeskus, jonka toiminnan Metsähallitus lakkautti vuonna 2024. Luontokeskus on ollut tästä lähtien myynnissä ja odottaa edelleen toiminnan jatkajaa.
Metsähallitus perustelee Siikanevan sulkemispäätöstään pitkospuiden heikolla kunnolla, mutta sen sijaan, että pitkospuita kunnostettaisiin, on päätetty sulkea koko alue vierailijoilta. Päätös sulkemisesta on alueen retkeilyalan yrittäjien lisäksi yllättänyt myös Ruoveden kunnan.
On myös tärkeä huomata, ettei kyse ole koko reitistön pitkospuiden huonosta kunnosta, vaan lyhyistä osista reittiä, joten kunnostuksen lykkäämisen ja käyttökiellon syyt tuskin ovat taloudelliset. Erikoiseksi päätöksen tekee myös se, että alueella olevat Jaarikanmaan laavu ja Vähäjärvenmaan tulentekopaikka ovat käyttövalmiudessa puuhuoltoineen.
Sulkemispäätös on saanut lyhyessä ajassa runsaasti kritiikkiä, eikä syyttä. Päätös on tullut nopeasti, eikä siitä ole ollut ennakkokeskustelua edes Ruoveden kunnan kanssa, jossa suojelualue sijaitsee. Lisäksi monet pitävät sulkemista liioiteltuna toimena, koska kyseessä ei ole koko reitin turvattomuudesta.
Metsähallituksen toiminta on pöyristyttävää ja herättää myös kysymyksen – mikä on Pirkanmaan ainutlaatuisen luonnon merkitys, kun arvokkaat luontokohteet ollaan valmiita sulkemaan näin heppoisesti.
Laura Vänskä
Kaupunginvaltuutettu
Tampereen Vihreiden puheenjohtaja
Tampere
Marika Uusi-Illikainen
Kaupunginvaltuutettu
Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja
Kangasala
maalis 16, 2026
Hyvinvointialueiden harjoittelupaikkojen määrä on päässyt romahtamaan. Tämä koskettaa Pirkanmaallakin merkittävää määrää opiskelijoita ja murentaa Pirhan toiminnan vakautta tulevaisuudessa.
Ammattikorkeakouluissa tilanne on jo vakava: Loppuvuodesta jopa sadalta TAMK:n hoitotyön opiskelijalta puuttui harjoittelupaikka keväälle 2026. Vastaava ongelma koskee sosionomi-, fysioterapia-, toimintaterapia- ja lähihoitajaopiskelijoita. Suurin osa harjoitteluista on lyhyitä ja palkattomia.
Psykologian opiskelijoilla on yksi pitkä, viiden kuukauden mittainen palkallinen harjoittelu, Näistäkin valtaosa on tehty hyvinvointialueen tehtävissä. Opiskelijoiden sisäänottoa on lisätty, mutta samalla harjoittelupaikkojen määrä on pudonnut. Palkkaus puuttunee myös talousarviosta, vaikka pitkän harjoittelun myötä opiskelija ryhtyy tekemään nopeasti itsenäistä psykologin työtä vain murto-osalla valmistuneen palkasta. Myös moni lääketieteen opiskelija etsii yhä kesän amanuenssuuria. Edelleen oppisopimusopiskelijoiden asema on syytä huomioida kokonaisuudessa.
Tilanne näkyy jo valmistumisen viivästymisenä. Myös rekrytointi kesätöihin hankaloituu, jos vaaditut suoritukset, kuten lääkehoidon näytöt ovat tekemättä. Myös hakuprosessien selkeyttämiselle olisi tarvetta.
Harjoittelijan ohjaajalle tulee varata riittävästi työaikaa ja ohjaustyö nähdä Pirhan ydintehtävänä, ei ylimääräisenä lisätyönä. Vastineeksi panokselleen työyksiköt saavat ajantasaista tietoa, tuoreita näkökulmia ja mahdollisuuden arvioida tulevia työntekijöitä käytännön työssä. Parhaimmillaan harjoittelu on investointi, joka hyödyttää niin opiskelijaa, työyksikköä kuin Pirhaa: osaaminen syvenee, työntekijöiden sitoutuminen vahvistuu ja jatkuvuus paranee.
Harjoittelut ovat yksi tärkeimmistä rekrytointikanavista ja sujuva väylä työelämään. Harjoittelussa opiskelija oppii yksikön toimintatavat, käytännöt ja työyhteisön kulttuurin. Samalla työnantaja näkee osaamisen ja motivaation arjessa.
Tilanne edellyttää nyt ripeää selvitystyötä ja välittömiä, konkreettisia korjaustoimia. Tämä ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys, vaan olennainen osa hyvinvointialueiden henkilöstöstrategiaa.
Vihreän aluevaltuustoryhmän puolesta,
Petra Aalto Niina Melkko
Pirhan henkilöstöjaoston jäsen Pirhan henkilöstöjaoston varajäsen
maalis 6, 2026
Otsikon lauseen totesi minulle lääkärin urani alkuaikoina minua uuteen työpaikkaan perehdyttänyt vanhempi kollega. Talletin viisauden sydämeeni ja olen pyrkinyt toimimaan sen mukaan kaikki nämä vuodet. Pirkanmaan hyvinvointialueella ei kaikkien puolueiden edustajilla näytä tämä viisaus olevan tiedossa.
Marraskuussa yt-neuvotteluiden ollessa päällä kokoomus ja demarit yrittivät yhdessä tuumin saada läpi isot korotukset aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtajien palkkioihin. Joulukuussa demarijohtoinen henkilöstöjaosto teki tunteita herättäneen päätöksen vuoden 2026 henkilöstöetuuksista yrittäen viedä työntekijöiden kahvihuoneista ilmaiset kahvit ja maidot.
Helmikuussa aluehallituksen kokouksessa taas tehtiin kiertävän perhehoidon palkkioista päätös, jonka vuoksi riskinä on perhehoitajien muuttuminen matalapalkkaisista erittäin matalapalkkaisiksi tai useiden pirkanmaalaisten perhehoitajien lopettaminen, koska palkkioilla ei enää kerta kaikkiaan elätä itseään ja perhettään. Esitin palkkioiden pitämistä ennallaan, mutta esitys hävisi tiukan äänestyksen äänin 7–6, kun palkkioiden laskeminen sai taakseen kaikki sosialidemokraattien ja puolet kokoomuksen edustajista sekä perussuomalaisten ainoan edustajan. Puolet kokoomuksen edustajista sentään muisti puolueensa mantran tiukasta talouskurista, koska perhehoitajien lopettaessa vastaava palvelu joudutaan ostamaan yksityisiltä palveluntuottajilta korkeammalla hinnalla. Poliittisessa päätöksenteossa on ajateltava ensisijaisesti kansalaisten parasta, mutta emme saa myöskään unohtaa Pirkanmaan hyvinvointialueen tuhansia työntekijöitä.
Meille vihreässä aluevaltuustoryhmässä yksi kynnyskysymyksistä syksyn talousarvioneuvotteluissa olivat henkilöstöetuudet, koska emme kokeneet olevan järkevää heikentää niitä vaan pikemminkin tukea henkilöstön jaksamista kaikin mahdollisin keinoin näinä niukkuuden aikoina. Ajat saattavat olla taloudellisesti vaikeita, mutta koskaan ei ole syytä ehdoin tahdoin suututtaa hoitajia.
Hanna Sareila, aluehallituksen jäsen, aluevaltuustoryhmän 2.varapuheenjohtaja
helmi 9, 2026
Kaupin kampukselle alkaa rakentua hulppea M‑rakennus. Moderneilla tilaratkaisuilla uudistetaan perinteinen sairaalaympäristö ja saavutetaan monia hyötyjä. Kustannustehokkuutta haetaan yhteiskäyttötiloilla sekä erillisillä vastaanotto- ja kirjaamistiloilla, joissa työntekijät liikkuvat. Yhteiskäyttötiloja viritellään jo vauhdilla myös vanhoissa kiinteistöissä ja avopalveluissamme sekä suunnitellaan uudelle Kaupin sote-asemalle.
Vaikuttaa yhä vahvemmin siltä, että Pirhaa johdetaan liiaksi somaattisen erikoissairaanhoidon asetuksilla, jotka eivät palvele psykososiaalista työotetta. Esimerkiksi lastenneuvolassa, opiskelijaterveydenhuollossa, sosiaalipalveluissa tai mielenterveys- ja päihdetyössä tehdään myös moniammatillista yhteistyötä sekä verkostotyötä. Jo tietoturvan vuoksi on tärkeää, että yhteydenotoille on työrauha; puhelut ja etäkokoukset eivät onnistu jaetuissa kirjaamispisteissä. Lattialla konttailevien taaperoiden tai perhetapaamisten tarpeet unohtuvat sujuvasti paineisen säästämisen keskellä.
Samoin unohtuu työergonomia. Kirjaaminen asiakaskertomuksiin ei ole vain tehdyn raportointia vaan työskentelyn jäsentämistä, suunnittelua ja moniammatillista tietotyötä, joka sekin edellyttää työrauhaa. Vaihdokset tiloista toiseen sirpaloittavat työpäiviä ja muodostavat riskin aivoterveydelle ja työntekijöiden jaksamiselle.
Kaikessa sote-työssä keskeistä on ammatillisen vuorovaikutussuhteen laatu. Kohtaamisten kiireettömyys, turvallisuus, luottamuksellisuus ja vakaus on keskeinen osa sotetyön vaikuttavuutta. Aika virittäytyä terapeuttiseen tunnetyöhön ja palautua emotionaalisesta kuormituksesta tulee turvata työntekijöille, minkä vaihtuvat tilat nyt vaarantavat.
Turhia tiloja on tärkeä karsia ja päivittää vanhanaikaisia vastaamaan tätä päivää. Tilakysymykset tulee ratkaista työtehtävien mukaan eikä yrittää vääntää kaikkea samaan muottiin riippumatta työn sisällöstä ja organisoitumisesta.
PS. Samasta teemasta asiakkaiden näkökulmasta kirjoittaa myös Johanna Roihuvuo:
https://www.pirkanmaanvihreat.fi/aluevaltuusto/ei-ajeta-tilasaastojen-kanssa-seinaan/
Niina Melkko
Pirhan varavaltuutettu, henkilöstöjaoston varajäsen
Nokian kaupunginvaltuutettu (vihr.)
tammi 22, 2026
Rahat pitää laittaa ihmisiin, ei seiniin! Tämä on yleisesti varsin hyvä ohjenuora. Erityisesti tyhjistä ja vajaakäytöllä olevista tiloista kannattaakin nipistää rahat palveluihin. Mutta kun seinistä tarpeeksi säästetään, nousee hyvin esiin, miksi asianmukaisista tiloista kannattaa jotakin maksaakin.
Asiakastyöhön tarvitaan toimivat ja riittävän yksityiset tilat. Potilaita ei pitäisi joutua hoitamaan käytävillä muiden ihmisten nähden, eikä terapiakäyntien pitäminen siivouskomerossa tai varastossa ole optimaalinen ratkaisu. Ja jos asiakkaita ei voi tilanpuutteen vuoksi ottaa vastaan, hukkaa sekin aikaa ja rahaa.
Etäpalvelutkaan eivät poista tilatarpeita. Puhelineuvontaan ja digiklinikan yhteydenottoihin ei ainakaan vielä toistaiseksi vastaa tekoäly pilvestä käsin, vaan oikeat ihmiset. Heidän pitää pystyä käsittelemään asiakkaiden asioita ilman, että avokonttori raikaa luottamuksellisista keskusteluista tai perheenjäsenet kurkkivat vahingossa ruutua.
Tilojen hyvä suunnittelu ja toteutus voi olla jopa elämän ja kuoleman kysymys. Sairaalassa lasketaan jokainen sekunti siihen, kuinka nopeasti hengenvaarassa oleva ihminen saadaan ensiapuun, tehohoitoon tai leikkauspöydälle. Silloin ei auta odotella ainoan hissin saapumista tai lykätä tippatelineestä ovenkarmeihin juuttuvaa sänkyä rakennuksesta toiseen.
Työtilat vaikuttavat muutenkin monin tavoin ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Kenenkään ei pitäisi joutua työskentelemään tiloissa, jotka sairastuttavat jatkuviin päänsärkyihin tai astmaan. Ja jos vastaanotolla tulee vastaan uhkaava tilanne, sitä pitää päästä turvallisesti pakenemaan.
Tärkeää on sekin, että kesken kiireisen päivän voi vetäytyä kunnolliseen taukotilaan juomaan kupillisen kahvia ja vaihtamaan kuulumisia kollegoiden kanssa.
Pidetään siis huolta ihmisten lisäksi myös seinistä, eikä ajeta säästöjen kanssa seinään.
– Johanna Roihuvuo
Kirjoittaja on aluevaltuuston varajäsen sekä konserni- ja toimitilajaoston jäsen
