Pirkanmaan Osuuskauppavaalit ovat nyt käynnissä! Äänestysaika on 4.-20.3. Lisätietoja löydät täältä: https://pirkanmaanosuuskauppa.fi/osuuskauppavaalit/
Lista vihreistä ehdokkaista:
Tampere: Henri Backman, Aila Halsinaho, Nina Hemmilä, Tuila Jaatinen, Santeri Kärki, Jaakko Leimio, Saara Mustakallio, Ella Näsi
Etelä: Kaisu Keisala-Kaseja, Rauno Ojanen, Antti Orava, Ari Raatikainen, Pauliina Ahtiainen, Hanna Björksted, Anita Huhtala, Jyri Kankila
Nyt, kun ulkona on vielä kylmää ja liukasta, on kesälomia suunnitellessa mukava haaveilla jo sen lämmöstä. Kesätyöntekijöiden haku käy jo kuumana niin työtä hakevien kuin myös palkkaavien osalta. Sotella ja pelastustoiminnassa toimintaa ei voida ajaa alas, vaan hoito ja apu on turvattava myös kesällä. Kesä on kuitenkin rankkaa aikaa sotella niin sijaisille, kuin myös töissä olevalle vakituiselle henkilöstölle lomakauden vuoksi. Pelastuspalveluissa turvallisuus on saatava turvattua myös kesäkuukausille, jolloin tehtävät lisääntyvät mm. vesistöillä. Rautaisia ammattilaisia tarvitaan, koska kyse on ihmisten hengestä ja terveydestä.
Hyvä perehdytys on äärimäisen tärkeää kuin myös osaamisen varmistaminen jokaiseen työvuoroon. Työnantajan tulee olla vastuullinen siinä, että sijaisille järjestetään opastusta, sekä tukea työhön ja ettei esimerkiksi sijaisena toimivalle opiskelijalle osoiteta liian haastavia työtehtäviä. Vakituisen henkilöstön työtaakka ei myöskään saa nousta kohtuuttomaksi, heidän ohjatessaan oman työn lisäksi sijaisia ja hoitaessaan usein tavallista enemmän työtehtäviä, joita ei voida aina antaa sijaisille hoidettavaksi. Yhtä vakituista ei voida korvata suoraan yhdellä sijaisella, jos kokemus, osaaminen ja suorituskyky ei ole samantasoinen. On tärkeää hoitaa kesä työnantajana kunniakkaasti, jotta sijaiset haluavat palata seuraavanakin kesänä.
Kesällä henkilöstön lisäksi kärsivällisyyttä vaaditaan myös asiakkailta ja potilailta. On tärkeää ymmärtää monien asioiden olevan kesällä hitaasti eteneviä ja henkilöstön huomion keskittyvän akuuteimpiin asioihin. On hyvä muistaa myös, että työntekijät tekevät varmasti parhaansa ja heidänkin olevan vain ihmisiä. Moni sijainen opettelee uusia asioita.
On tärkeää varata aika terveydenhuoltoon hyvissä ajoin eikä odottaa tilanteen kärjistymistä, joka yleensä sattuu juuri silloin kun ei tarvitsisi. Hätä ei tule kello kaulassa, mutta aina on hyvä tehdä ennakointia. Itsestään huolehtiminen on parasta ennaltaehkäisyä jonka voi tehdä. Myös turvallisuus on tärkeää muistaa, jotta lomastaan voi nauttia rauhassa. Joten vihoittelevalle viisaudenhampaalle aika ajoissa, kyypakkaus mökin kaappiin, varovasti grillin kanssa, viisaasti vesillä ja kärsivällisyyttä mukaan lääkärikäynnille!
– Aluevaltuutettu Iina Hänninen
Pirkanmaan aluevaltuusto käsittelee maanantaina hyvinvointialueen ensimmäistä hyvinvointisuunnitelmaa ja -kertomusta. Kuntien sekä hyvinvointialueen yhteinen tehtävä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä ja juuri tämän tavoitteen edistämistä hyvinvointisuunnitelmassa käsitellään. Kyseessä on lain velvoittama kerran valtuustokaudessa laadittava kertomus ja suunnitelma.
Pirkanmaan hyvinvointisuunnitelman painopisteitä ovat:
– Yksilöllisten hyvinvointia edistävien valintojen mahdollistaminen
– Liikkumisen ja aktiivisuuden edistäminen
– Mielen hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen
– Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen
– Arjen turvallisuuden lisääminen ja hyvinvointia edistävä elinympäristö
Näille kaikille teemoille on määritelty tavoitteet, toimenpiteet sekä toteutumisen arviointikriteerit. Esimerkiksi liikkumisen ja aktiivisuuden edistämisen yhtenä tavoitteena on saavutettavan ja esteettömän liikkumisen mahdollistaminen, kulttuurinen osallistuminen ja arkiaktiivisuuden tukeminen. Tämän toimenpiteinä mm. alueellisen liikuntaneuvonnan prosessin kehittäminen ja kulttuuritoiminnan saavutettavuuden edistäminen sote-palveluissa. Toteutusta arvioidaan mm. lonkkamurtumien määrällä, liikuntalähetteiden ja kulttuurihyvinvointipalveluiden määrällä. Vastaavat kuvaukset on tehty kaikille teemoille ja tavoitteille.
On ensiarvoisen tärkeää niin asukkaiden kuin hyvinvointialueen kannalta huolehtia terveydestä ja hyvinvoinnista mahdollisimman etupainotteisesti ja ennaltaehkäisyyn panostaen. Näin saadaan väestö pysymään terveempänä ja vähemmän raskaiden palveluiden piirissä ja sitä kautta voimme pitää myös hyvinvointialueen kustannuskehitystä kurissa. Hyvinvointisuunnitelma luo uskoa, että näin todella suunnitelmasti tapahtuu ja mittareiden avulla pystymme seuraamaan edistymistä ja reagoimaan mahdollisiin muutoksiin tai huolestuttaviin kehityssuuntiin.
Suunnitelmalla ja sen toteutumisella on myös rahallista merkitystä kannustimen muodossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoituksen kannustinta sanotaan HYTE-kertoimeksi. Sekä kunnat että hyvinvointialue voivat saada tätä kannustinrahoitusta hoitaessaan hyvin terveyden edistämistä.
Samassa yhteydessä aluevaltuustossa käsitellään myös yksityiskohtaisemmat neuvolasuunnitelma, hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, alueellinen opiskeluhuoltosuunnitelma, ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelma ja ehkäisevän päihdetyön suunnitelma.
– Aluevaltuutettu Sirpa Repo
Kenenkään ei pitäisi jäädä ilman terveydenhoitoa siksi, että raha ei riitä hoitaja- tai lääkärikäynnin maksamiseen. Siksi suhtaudun hyvin kriittisesti Pirkanmaalla esitettyihin asiakasmaksujen korotuksiin. Siksi me Vihreät olemme mukana SDP:n esityksessä, jonka myötä terveyskeskuksista saisi jatkossa hoitoa samaan hintaan kuin aiemminkin. Tarkemmin sanottuna esityksenä on avosairaanhoidon lääkäripalveluiden ja arkipäivien kiirevastaanoton maksujen säilyttäminen vuoden 2023 tasolla.
Maksujen korotusta esitetään, koska kustannukset ovat viime aikoina nousseet niin yleisesti kuin terveydenhuollon puolella. Yleensä tällaiset indeksikorotukset ovat verrattain maltillisia. Nyt näin ei ole, koska hinnat ovat nousseet vauhdilla.
Valitettavasti pienituloisten suomalaisten tulot eivät kuitenkaan nouse samaan tahtiin. Päinvastoin, Orpon hallituksen myötä heidän tulonsa heikkenevät rajusti. Sosiaaliturvan indeksikorotukset on jäädytetty. Hinnat siis nousevat, mutta tulot eivät.
Moniin tukiin on tehty myös suoria leikkauksia. Erityisen paljon kärsivät pienituloiset työssäkäyvät lapsiperheet, sillä Orpon hallitus leikkaa lapsikorotuksista ja sakottaa työssäkäynnistä mm. sosiaaliturvan suojaosien heikennysten myötä.
Terveyskeskuksissa käyvät nimenomaan ne suomalaiset, jotka eivät ole opiskelija- tai työterveyshuollon piirissä ja joilla ei ole varaa yksityiseen terveydenhoitoon – siis juuri ne ikäihmiset, työttömät ja lapsiperheet, joihin hallituksen leikkaukset osuvat erityisen kovaa. Siksi pidän tärkeänä, että juuri terveyskeskusten maksut pyritään pitämään kohtuullisina.
Valitettavaa on, että oikeistohallituksen tiukkojen säästövaatimusten myötä kaikkia korotuksia ei voi estää. Kaikista haitallisimmat saadaan kuitenkin estettyä, jos vain aluevaltuuston enemmistö päättää niin. Kovasti toivon, että enemmistö valtuutetuista asettuu tämän päivän kokouksessa korotusten kohtuullistamisen puolelle!
– Valtuustoryhmän puheenjohtaja Iiris Suomela
Erityisperheiden oikea-aikainen tunnistaminen eri palveluissa on äärimmäisen tärkeää ja tässä yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluilla on merkittävä rooli. Valitettavasti erityisperheet jäävät usein poliittisen päätöksenteon varjoon, vaikka erityisperheissä asuu jopa 300 000 suomalaista. Tämä laaja joukko tarvitsee monipuolista tukea, joka kattaa niin sosiaali- ja terveyspalvelut kuin kasvatus- ja opetusalan palvelut.
Erityisperheissä yhdenkin lapsen erityinen elämäntilanne voi aiheuttaa laajempia vaikutuksia koko perheeseen. Nämä perheet kohtaavat muita herkemmin arkeen vaikuttavia haasteita, kuten vanhempien uupumista ja sisarusten oireilua. Tämän takia myös vanhempien eroriski kasvaa, mikä korostaa tarvetta tarjota tukea perheen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hajanaisuus ja puutteet erityisperheiden tunnistamisessa ovat merkittäviä haasteita. Usein eri palvelut toimivat erillään eivätkä ole helposti saavutettavissa yhdellä otolla. Diagnoosilähtöinen palveluiden tarjonta saattaa myös olla ongelmallista, sillä kaikilla erityisperheiden lapsilla ei ole selkeitä diagnooseja. Esimerkiksi autismikirjon ja neuropsykiatrisesti oireilevien lasten piirteet voivat vaihdella laajasti eivätkä aina ole päällepäin näkyviä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuus erityisperheiden tukemisessa vaatii selkeää ja koordinoitua toimintaa. Erityisperheissä painopisteen tulee olla varhaisessa tuessa, jossa haasteet tunnistetaan ja käsitellään ajoissa. Tarvittava apu ja tuki on oltava saatavilla ilman pitkiä odotusaikoja. Vanhempien on voitava luottaa siihen, että he saavat tarvitsemaansa tukea silloin, kun sitä eniten tarvitaan, eikä vasta ongelmien kasvaessa liian suuriksi. Erityisen tärkeää on myös erityisperheiden kohtaamisen ja tukemisen inhimillinen puoli. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisten on oltava herkkiä perheiden tarpeille ja pyrittävä tarjoamaan tukea, joka vastaa koko perheen hyvinvointiin. Tämä edellyttää koulutusta ja tietoisuutta erityisperheiden ainutlaatuisista haasteista ja tarpeista.
Kun havaitsemme lapsen arjessa haasteita, sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava valmiita tarjoamaan nopeaa ja kattavaa tukea. Pirkanmaan hyvinvointialueella tämä vaatii entistä tiiviimpää yhteistyötä varhaiskasvatuksen, neuvolapalveluiden ja kouluterveydenhuollon välillä. Alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden on oltava tietoisia oman alueen erityisperheiden tarpeista ja ohjattava perheet oikeisiin palveluihin. Näin varmistetaan, että jokainen lapsi ja perhe saavat tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti. Pirkanmaan hyvinvointialue voi olla edelläkävijä mallissa, joka luo yhteiskuntaa, joka tukee kaikkia sen jäseniä, myös erityisperheitä.
Anna Moilanen, varavaltuutettu ja monipalveluvaliokunnan jäsen
Hyvinvointialueiden asukkailla on kova huoli lähipalveluiden karkaamisesta liian kauas. Huolta aiheuttavat myös esimerkiksi psykiatristen hoitopaikkojen, lastensuojelun resurssien sekä vanhus- ja vammaispalveluiden riittämättömyys. Näiden palveluiden asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, ja heidän palvelunsa ovat jo ennestään huonolla tolalla.
Pirkanmaan hyvinvointialueen tilikauden alijäämän ennustetaan paisuvan yli 95 miljoonaan euroon. Sote-lainsäädännön mukaan alijäämät pitää kattaa kolmen vuoden määräajassa, eli talouden pitäisi olla tasapainossa vuoden 2026 loppuun mennessä.
Tilanne on hankala, sillä hyvinvointialueella ei ole omaa verotusta, vaan olemme valtion myöntämän rahoituksen varassa. Hyvinvointialueiden on järjestettävä toimintansa annetun rahoituksen puitteissa, joten niiden ikäväksi tehtäväksi jää alueen talouden ”sopeuttaminen” eli selkokielellä sanottuna leikkauslistojen laatiminen.
Epäilen vahvasti, että kun leikkauslistoja on laadittu, alueen kaikkia toimintoja ei ole perattu tarkasti ennen kuin on käyty palveluiden kimppuun. Käytämmekö liikaa kertakäyttötarvikkeita? Onko logistiikka organisoitu tehokkaimmalla tavalla? Käytetäänkö kiinteistöissä energiatehokkaita lämmitysratkaisuja ja valaistusta? Onko työ- ja toimintatavoissa säästöpotentiaalia? Millä tasolla on viranhaltijoiden hankintaosaaminen?
Palveluitakin pitää toki uudistaa. Moni asia voidaan hoitaa yhtä hyvin tai paremmin kuin ennen mutta pienemmillä kustannuksilla. Kaikkia terveysasemia ei ole mahdollista säilyttää ainakaan täysillä aukioloajoilla, eikä sairaala useinkaan ole vanhukselle oikea paikka odottaa asumispalvelupaikkaa.
Mutta ennen kuin leikkaamme näistä palveluista, meidän on pystyttävä tarjoamaan kaikille riittävät ja helposti saavutettavat palvelut muulla tavalla.
Meidän pitää ottaa käyttöön monipuolisia liikkuvia palveluita, tehostettua kotihoivaa ja kotisairaanhoitoa sekä toimivia digipalveluita. Esimerkki toimivasta liikkuvasta palvelusta voisi olla kirjastoautotyyppisesti liikennöivä terveysbussi pienoislaboratorioineen. Lääkäri ja sairaanhoitaja liikkuisivat bussin mukana tarpeen mukaan.
Meidän pitää myös panostaa enemmän omaishoitajien tukemiseen. Vaikka omaishoitajille maksettaisiin reilusti enemmän, omaishoito olisi silti huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi laitoshoito.
Valtion myöntämä sote-rahoitus on täysin riittämätön. Olisikin tärkeää saada hyvinvointialueille verotusoikeus, jolloin palveluiden rahoitus ja järjestämisvastuu olisivat samoissa käsissä. Tämä kannustaisi myös järkevään taloudenpitoon ja hyvien ja vaikuttavien palveluiden järjestämiseen.- Aluevaltuutettu Tiina Wesslin