Vihreä maakuntavaltuustoryhmä esittää vaihtoehtoista suunnitelmaa VT3-oikaisulle ja eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle

kesä 1, 2026

Vihreä maakuntavaltuustoryhmä jättää maakuntavaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta valtatie 3:n Lempäälä–Pirkkala-moottoritieoikaisun osuudelle ja eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle. Aloitteessa esitetään, että Pirkanmaan liitto käynnistää yhdessä Väyläviraston ja kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä vaihtoehtoisen suunnitelman että hankekokonaisuuden yhteisvaikutusten arvioinnin.

“Eteläisen kasvusuunnan toteutus nojaa massiiviseen hankekokonaisuuteen: valtatie 3:n uudelleenlinjaukseen (ns. Puskiaisten oikaisu), kehä II:n jatkeeseen, järjestelyratapihan siirtoon Lempäälään sekä mahdolliseen oikorataan. Pelkän VT3-oikaisun kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa, eikä rahoitusta ole näköpiirissä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa”, sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja ja Lempäälän kunnanvaltuutettu Anita Huhtala.

“Seudun kuntien maankäytön suunnittelu on kytketty hankkeisiin, jotka eivät välttämättä toteudu tällä eivätkä ensi vuosikymmenellä. Lisäksi VT3-oikaisun kannattavuuslaskelmat ovat vanhentuneet: Väyläviraston suunnitteluohjelma 2026–2029 sisältää jo nykyisen tien parannukset lisäkaistoineen välillä Sääksjärvi–Lakalaiva, joten hankkeen hyöty-kustannussuhde 2,0 ei enää vastaa todellista valintatilannetta”, Huhtala huomauttaa. 

Lisäksi hankealueen metsä on seudullisesti merkittävä ekologinen pääyhteys, jolta on dokumentoitu useita EU:n direktiivien suojaamia lajeja. Yhdessä hankkeet tuhoaisivat arviolta 1 500–2 000 hehtaaria metsäluontoa, ja Lempäälän puolella vaikutus hiilinieluihin ylittää kunnan kolmen vuoden kokonaispäästöt.

“Eteläisen kasvusuunnan toteuttamista ei pidä sitoa yhteen vuosikymmeniä vanhaan linjausvaihtoehtoon ilman vakavasti otettavaa vaihtoehtotarkastelua, kun taloudelliset reunaehdot, ilmasto- ja luontotavoitteet sekä liikennejärjestelmän painopisteet ovat olennaisesti muuttuneet”, sanoo Tampereen kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen Johanna Kirjavainen.

“On merkittävä riski seudun kehittämiselle ja elinvoimalle, että aitoa vaihtoehtotarkastelua ei ole tehty eikä eteläiselle kasvulle ole esitetty muuta realistista toteutuspolkua”, Kirjavainen toteaa. 

“Tämän vuoksi esitämme, että Pirkanmaan liitto käynnistää yhdessä Väyläviraston, kaupunkiseudun kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisen eteläisen kasvusuunnan infrahankkeiden kokonaisuudelle sekä hankekokonaisuuden yhteisvaikutusten arvioinnin”, he päättävät. 

Ryhmäpuhe maakuntavaltuuston kokouksessa 24.11.25

marras 24, 2025

Vihreä valtuustoryhmä kiittää strategian valmistelusta vastanneita erittäin hyvästä ja asiantuntevasta työstä.

Maakuntastrategian lähtökohtana on luoda kestävä ja elinvoimainen Pirkanmaa. Tämä tavoite on varmasti laajasti kannatusta saava. Pirkanmaalle halutaan Suomen ilmasto- ja luontokestävimmät energiantuotannon, rakentamisen ja liikkumisen ratkaisut. On hyvä korostaa, että Pirkanmaalla halutaan panostaa nimenomaan kestävään kasvuun, jatkuvan kasvun tavoite itsessään kun on ekologisesti ristiriitainen. ympäristöselostuksessa todetaan kuitenkin hyvin kuinka ympäristömyönteisyys on myös elinoloja parantava ja liiketoiminnallinen mahdollisuus, ei hankala rajoite. 

Strategiassa nostetaan esiin luonnon monimuotoisuutta ja itseisarvoa kunnioittava ja edistävä suunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen halutaan tehdä oikeudenmukaisesti ja hallitusti. Haluamme rakentaa maakuntaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää elinkeino- ja yhdyskuntarakennetta. 

Joskus strategiset tavoitteet voivat kuitenkin olla keskenään ristiriitaisia ja näkemykset siitä mitä eri tavoitteilla todella tarkoitetaan saattavat vaihdella.Tarvitsemme uusia, kestävää siirtymää tukevia investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tarvitsemme myös pitkälle tulevaisuuteen katsovaa maankäytön suunnittelua ja luonnon itseisarvon tunnustamista. 

Joskus voi olla tarpeen tarkastella aiemmin tehtyjä päätöksiä ja pohtia ovatko ne nykytiedon valossa enää kestäviä ratkaisuja vai voitaisiinko suuntaa hieman muuttaa ja miettiä rohkeasti uusia, strategian mukaisia kestävämpiä ratkaisuja. 

Strategiassa ei ole asetettu keskenään ristiriidassa olevia tavoitteita hierarkiseen järjestykseen, yhtä tavoitetta ei ole nostettu toista arvokkaammaksi. Tästä eri tavoitteiden yhteensovittamisesta tulemme siis varmasti jatkossakin keskustelemaan ja pohtimaan kompromissiratkaisuja. Ratkaistavaksi jää esimerkiksi se, miten eri infrahankkeet sopivat yhteen kestävän kasvun  tavoitteiden ja luontoarvojen kanssa.

Strategiassa nostetaan esiin myös yhteistyö ja yhtenäisyys. Maakunnan eri osien erilaiset tarpeet on tunnistettava ja huomioitava, kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen on tosiaan oltava sujuvaa ja kaikille osapuolille hyödyttävää. Kunnilla on oltava todellinen mahdollisuus myös itse vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia infrahankkeita haluavat alueelleen.

Toiminnan tavoitteissa vuodelle 2026 esitetään tavoitteeksi luottamushenkilöiden aktiivinen mukanaolo maakunnan vaikuttamistyössä. Toivomme, että tämä toteutuu ja luottamushenkilöiden rooli korostuu jatkossa vahvemmin.

Näillä sanoilla Vihreä ryhmä on valmis hyväksymään strategian.