maalis 16, 2026
Hyvinvointialueiden harjoittelupaikkojen määrä on päässyt romahtamaan. Tämä koskettaa Pirkanmaallakin merkittävää määrää opiskelijoita ja murentaa Pirhan toiminnan vakautta tulevaisuudessa.
Ammattikorkeakouluissa tilanne on jo vakava: Loppuvuodesta jopa sadalta TAMK:n hoitotyön opiskelijalta puuttui harjoittelupaikka keväälle 2026. Vastaava ongelma koskee sosionomi-, fysioterapia-, toimintaterapia- ja lähihoitajaopiskelijoita. Suurin osa harjoitteluista on lyhyitä ja palkattomia.
Psykologian opiskelijoilla on yksi pitkä, viiden kuukauden mittainen palkallinen harjoittelu, Näistäkin valtaosa on tehty hyvinvointialueen tehtävissä. Opiskelijoiden sisäänottoa on lisätty, mutta samalla harjoittelupaikkojen määrä on pudonnut. Palkkaus puuttunee myös talousarviosta, vaikka pitkän harjoittelun myötä opiskelija ryhtyy tekemään nopeasti itsenäistä psykologin työtä vain murto-osalla valmistuneen palkasta. Myös moni lääketieteen opiskelija etsii yhä kesän amanuenssuuria. Edelleen oppisopimusopiskelijoiden asema on syytä huomioida kokonaisuudessa.
Tilanne näkyy jo valmistumisen viivästymisenä. Myös rekrytointi kesätöihin hankaloituu, jos vaaditut suoritukset, kuten lääkehoidon näytöt ovat tekemättä. Myös hakuprosessien selkeyttämiselle olisi tarvetta.
Harjoittelijan ohjaajalle tulee varata riittävästi työaikaa ja ohjaustyö nähdä Pirhan ydintehtävänä, ei ylimääräisenä lisätyönä. Vastineeksi panokselleen työyksiköt saavat ajantasaista tietoa, tuoreita näkökulmia ja mahdollisuuden arvioida tulevia työntekijöitä käytännön työssä. Parhaimmillaan harjoittelu on investointi, joka hyödyttää niin opiskelijaa, työyksikköä kuin Pirhaa: osaaminen syvenee, työntekijöiden sitoutuminen vahvistuu ja jatkuvuus paranee.
Harjoittelut ovat yksi tärkeimmistä rekrytointikanavista ja sujuva väylä työelämään. Harjoittelussa opiskelija oppii yksikön toimintatavat, käytännöt ja työyhteisön kulttuurin. Samalla työnantaja näkee osaamisen ja motivaation arjessa.
Tilanne edellyttää nyt ripeää selvitystyötä ja välittömiä, konkreettisia korjaustoimia. Tämä ei ole vain koulutuspoliittinen kysymys, vaan olennainen osa hyvinvointialueiden henkilöstöstrategiaa.
Vihreän aluevaltuustoryhmän puolesta,
Petra Aalto Niina Melkko
Pirhan henkilöstöjaoston jäsen Pirhan henkilöstöjaoston varajäsen
tammi 22, 2026
Rahat pitää laittaa ihmisiin, ei seiniin! Tämä on yleisesti varsin hyvä ohjenuora. Erityisesti tyhjistä ja vajaakäytöllä olevista tiloista kannattaakin nipistää rahat palveluihin. Mutta kun seinistä tarpeeksi säästetään, nousee hyvin esiin, miksi asianmukaisista tiloista kannattaa jotakin maksaakin.
Asiakastyöhön tarvitaan toimivat ja riittävän yksityiset tilat. Potilaita ei pitäisi joutua hoitamaan käytävillä muiden ihmisten nähden, eikä terapiakäyntien pitäminen siivouskomerossa tai varastossa ole optimaalinen ratkaisu. Ja jos asiakkaita ei voi tilanpuutteen vuoksi ottaa vastaan, hukkaa sekin aikaa ja rahaa.
Etäpalvelutkaan eivät poista tilatarpeita. Puhelineuvontaan ja digiklinikan yhteydenottoihin ei ainakaan vielä toistaiseksi vastaa tekoäly pilvestä käsin, vaan oikeat ihmiset. Heidän pitää pystyä käsittelemään asiakkaiden asioita ilman, että avokonttori raikaa luottamuksellisista keskusteluista tai perheenjäsenet kurkkivat vahingossa ruutua.
Tilojen hyvä suunnittelu ja toteutus voi olla jopa elämän ja kuoleman kysymys. Sairaalassa lasketaan jokainen sekunti siihen, kuinka nopeasti hengenvaarassa oleva ihminen saadaan ensiapuun, tehohoitoon tai leikkauspöydälle. Silloin ei auta odotella ainoan hissin saapumista tai lykätä tippatelineestä ovenkarmeihin juuttuvaa sänkyä rakennuksesta toiseen.
Työtilat vaikuttavat muutenkin monin tavoin ihmisten terveyteen ja turvallisuuteen. Kenenkään ei pitäisi joutua työskentelemään tiloissa, jotka sairastuttavat jatkuviin päänsärkyihin tai astmaan. Ja jos vastaanotolla tulee vastaan uhkaava tilanne, sitä pitää päästä turvallisesti pakenemaan.
Tärkeää on sekin, että kesken kiireisen päivän voi vetäytyä kunnolliseen taukotilaan juomaan kupillisen kahvia ja vaihtamaan kuulumisia kollegoiden kanssa.
Pidetään siis huolta ihmisten lisäksi myös seinistä, eikä ajeta säästöjen kanssa seinään.
– Johanna Roihuvuo
Kirjoittaja on aluevaltuuston varajäsen sekä konserni- ja toimitilajaoston jäsen
tammi 9, 2026
Julkisessa keskustelussa toistuu säännöllisesti väite sote-sektorin huonosta johtamisesta. Se hämmentää, sillä näen ympärilläni sosiaalialalla paljon erinomaisia johtajia sekä hyvää johtamista. Näen paljon esihenkilöitä, jotka antavat kaikkensa. He koittavat tunnollisesti saada jokaisen To do -listan kohdan ruksittua ja kaikki suunnitelmat ja raportit laadittua sekä jokaiseen työvuoroon puuttuvat työntekijät hankittua. Yrittävät. Koittavat. Venyvät.
Samaan aikaan näen ympärilläni todella paljon myös uupuneita sote-johtajia, niin julkiselta kuin yksityiseltä sote-sektorilta, hyvin erilaisista organisaatioista. Mihin johtajien työaika kuluu kun tuntuu ettei työn kehittämiseen ja siihen varsinaiseen johtamiseen ole riittävästi aikaa?
On aika pysähtyä etsimään tilanteen juurisyitä. Meidän tulisi porautua systeemin rakenteisiin. Jos rakenteet toimivat, ei yksittäisen ihmisen tarvitse venyä kohtuuttomasti. Vanhan johtamisen muistisäännön mukaan rakenteista muodostuu 90% ja ihmisistä loput 10%. Tilanne ei voi johtua siis vain huonoista yksilöistä, vaan ongelman syyt on järjestelmässä ja sen rakenteissa.
Itsekin sote-yksikön johtajana en puolustele nyt oman johtajuuteni puutteita, vaan toivon keskustelua siitä miten rakenteita voidaan kehittää. Emme saa tyytyä ylläpitämään kyynistä stereotypiaa huonoista sote-johtajista. Kukaan kun tuskin on lähtenyt sote-puolenkaan johtoon ajatuksella hoitaa työnsä mahdollisimman huonosti.
Mikä hyvää työtä siis estää? Mikä uuvuttaa? Miten varmistamme, että myös lähijohto voi tehdä arvopohjaista, ettisesti kestävää työtä? Miten poliittisella päätöksenteolla meidän pitäisi ja voisimme tähän vaikuttaa?
Jokainen työntekijä ansaitsee hyvää johtamista ja sen toteuttamisen pitää olla mahdollista myös sote-sektorin rakenteissa.
Sanna Piitulainen, varavaltuutettu
joulu 2, 2025
Pirkanmaalla lastensuojelun tilanne on puhuttanut jo pitkään. Tarve palveluille on kasvanut, ja paineet näkyvät niin työntekijöiden arjessa kuin perheiden kokemuksissa. Silti yksi perusperiaate pysyy aina samana: lastensuojelun tehtävä on ensisijaisesti lapsen ja perheen tukeminen mahdollisimman varhain, ennen kuin ongelmat kasautuvat tai kriisiytyvät.
Varhainen tuki ei ole pelkkä tavoite, se on konkreettinen keino ehkäistä huostaanottoja, vahvistaa vanhemmuutta ja varmistaa, että apua saa oikeaan aikaan. Kun perheitä tuetaan ajoissa, näkyy se lapsen arjessa turvallisuutena ja luottamuksena.
Huostaanotto on lastensuojelun äärimmäinen toimenpide. Sitä ei tehdä kevyesti tai nopeasti, vaan vasta silloin, kun kaikki muut keinot on kokeiltu eikä lapsen turvallisuutta voida muuten taata.
On lisättävä omia palveluita, jotta voimme tarjota kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille hoivaa ja tukea mahdollisimman lähellä heidän omia yhteisöjään. Liian monet lapset joutuvat tällä hetkellä muuttamaan pitkien matkojen päähän, pois tutuista ympäristöistä ja läheisistä.
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta korostaa lausunnossaan tarvetta tiivistää yhteistyötä eri puolilla Suomea toimivien palveluntuottajien kanssa. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen lähtökohtana on kuitenkin perheiden yhdistäminen.
Pirkanmaan on oltava paikka, jossa lapsen ei tarvitse menettää yhteyttään perheeseensä ja jossa perheet saavat apua silloin, kun sitä eniten tarvitsee.
Anna Moilanen, aluevaltuutettu
helmi 17, 2025
Aamulehti soitti keskelle arkiaamua; on hienoa saada palstatilaa tärkeille asioille! Kyseinen äänestys hävittiin, mutta työterveyshuoltoa on pidettävä esillä jatkossakin. Samoin laajemminkin pirhalaisten yhteisöllistä työhyvinvointia ja siten työn tuottavuutta on tärkeä tuuppia paremmalle uralle. Selkeämpi omakohtainen poliittinen onnistuminen loppuvuodesta oli se, että valtuustoryhmällemme laatimani muutosesitys taloussuunnitelmaan menestyi ryhmien välisissä neuvotteluissa ja hyväksyttiin aluevaltuustossa yksimielisesti; se koski äitiys- ja lastenneuvolan resurssin puskurointia.
Pirhan organisaatio kuvautuu nyt raskassoutuisena, mutta onnistumisia on. Pidän tärkeänä sitä, miten henkilöstöä on otettu laajasti mukaan päätöksentekoon ja kehittämistyöryhmiin. Palkkaharmonisaation hidastuminen on ollut ehkä vaikein kohta meille kaikille, etenkin toki henkilöstölle. Kuten jutustakin käy ilmi, kiihkottomasti ja asiat edellä säästöjenkin keskellä Pirhassa ponnistellaan eikä mediassa usein kuvautuviin työtaistelupoteroihin ole pudottu.
Niina Melkko,
henkilöstöjaoston jäsen, vara-aluevaltuutettu
joulu 11, 2024
Mielenterveyden häiriöt ja haasteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Lehdistä on saatu lukea siitä, että hoitoon ei pääse, kun sille on tarve. Miltä sinusta tuntuisi, jos murtaisit jalkasi ja sinulle sanottaisiin, että koita jaksaa ja tule 3 kuukauden päästä uudestaan? Onneksi psykiatrista hoitokenttää kehitetään ja toivottavasti sinne löydetään uusia ja kestäviä ratkaisuja. Tässä blogissa esitellään yksi sellainen.
Pirkanmaalla toteutettiin 6 kuukauden mielenterveysambulanssi pilotti 1.10.2022-31.3.2023. Pilotin aikana ambulanssi hälytettiin lähes 1300. Hätäkeskuksen välittämään mielenterveystehtävään.
Pilotista tehtävän tutkimuksen mukaan mielenterveysambulanssi pystyi vähentämään lähes 10 % päivystykseen ohjautuvista mielenterveyden häiriötä sairastavista potilaista verrattuna normaaliin ambulanssiin. Asiaan vaikuttavia seikkoja oli esimerkiksi mahdollisuus tutustua aikaisempiin potilastietoihin, konsultoida psykiatrian etupäivystäjää ja ohjata potilaita myös muihin terveydenhuollon ja kolmannen sektorin kohteisiin kuin ruuhkaiseen päivystykseen.
Mielenterveysambulanssin ensihoitajilla oli osaamista ja koulutusta asiaan ja potilaat kohdattiin kiireettömästi ja inhimillisesti nähden ihminen ihmisenä – ainutlaatuisena yksilönä. Pilotti saikin paljon hyvää palautetta niin potilailta kuin sidosryhmiltä. Pilotin loppuminen jätti aukon psykiatriseen hoitokenttään.
Mielenterveysambulanssi toimii vakituisesti mm. Suur-Tukholman alueella, Englannissa ja Skotlannissa. Näistä kaikista on hyviä kokemuksia niin inhimillisen hoidon suhteen kuin vaikutuksista kansantalouteen. Ruotsissa esimerkiksi valtio rahoittaa mielenterveysambulanssin toimintaa.
Pilotti on lisäksi herättänyt paljon kiinnostusta eri hyvinvointialueilla. Pilotti palkittiin myös Suomen Punaisen Ristin Inhimillinen kädenojennus -palkinnolla. Tekemäni tiivistelmä voitti myös Sairaanhoitajapäivien parhaan posterin tiivistelmän palkinnon. Sen takia on tärkeää, että se saadaan myös meille Pirkanmaalle, mutta koko Suomeen. Toivon, että Pirkanmaa haluaa olla edelläkävijä tässä asiassa.
Henri Backman
varavaltuutettu
Ensihoitaja
Kirjoittaja tekee parhaillaan tutkimusta mielenterveysambulanssista
