joulu 19, 2025
TIEDOTE
15.12.2025
Pirkanmaan Vihreät ry
Pirkanmaan Vihreät valitsi uuden puheenjohtajan
Pirkanmaan Vihreät nimesivät uuden hallituksen syyskokouksessaan 14.12.2025.
Pirkanmaan Vihreiden uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi tulevalle kaksivuotiskaudelle 202–2027 valittiin Marika Uusi-Illikainen Kangasalta. 35-vuotias Uusi-Illikainen on Kangasalan kaupunginvaltuutettu ja Kangasalan Vihreiden varapuheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri ja työskentelee toiminnanjohtajana liikunta- ja urheilujärjestössä.
“Pirkanmaan Vihreillä on edessään tärkeitä vuosia, kun eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovilla. Tavoitteenamme on saada kaksi, ehkä jopa kolme kansanedustajaa ja sen eteen työt on aloitettava jo nyt. Teemme tulevina vuosina entistä paremmin näkyväksi Vihreiden puolueen toimintaa joka puolella Pirkanmaata, jotta tavoitteesta tulee totta”, tiivistää Uusi-Illikainen puheenjohtajavuosiensa urakkaa.
Väistyvä puheenjohtaja Amu Urhonen luotsasi yhdistystä vuodesta 2022. Hänen puheenjohtajuutensa aikana käytiin viidet vaalit: eduskunta-, europarlamentti-, presidentin-, alue- ja kuntavaalit. “Yhdistyksen toiminta on näinä vuosina saatu vakaammaksi. Vahvempi organisaatio auttaa tulevien vaalien ehdokkaiden tukemisessa ja kannatuksen nostamisessa”, Urhonen kommentoi.
Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi tulevalle kaksivuotiskaudelle Sari Listenmaa Ylöjärveltä, Miro Isotalo Tampereelta, Maiju Haavisto Lempäälästä ja Mirkka Mokkila Mänttä-Vilppulasta. Hallituksessa jatkavat edelleen Susanna Suoniemi Vesilahdelta, Petra Aalto Kangasalta, Annika Tuoresjärvi Tampereelta ja Matias Mena Tampereelta. Varajäseniksi vuodelle 2026 valittiin kutsuntajärjestyksessä seuraavat henkilöt: Mikko Nisukangas Ikaalisista, Erja Janhonen Sastamalasta, Antti Orava Akaasta, Minna Hölttä Valkeakoskelta, Suvi Levomäki Tampereelta, Jenni Lahti-Laurila Tampereelta, Janne Pääkkönen Kangasalta ja Anna Moilanen Tampereelta. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Petri Vesamäki Tampereelta.
Lisäksi kokouksessa päätettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä tulevien vuosien viestintästrategiasta. Kokouksessa oli vieraana kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko.
Lisätietoja:
Pirkanmaan Vihreät ry:n toiminnanjohtaja
Kaisu Keisala-Kaseja
kaisu.keisala-kaseja@vihreat.fi
050 499 9105
ja hallituksen tuleva puheenjohtaja
Marika Uusi-Illikainen
marika.uusiillikainen@gmail.com
044 0350865
marras 24, 2025
Vihreä valtuustoryhmä kiittää strategian valmistelusta vastanneita erittäin hyvästä ja asiantuntevasta työstä.
Maakuntastrategian lähtökohtana on luoda kestävä ja elinvoimainen Pirkanmaa. Tämä tavoite on varmasti laajasti kannatusta saava. Pirkanmaalle halutaan Suomen ilmasto- ja luontokestävimmät energiantuotannon, rakentamisen ja liikkumisen ratkaisut. On hyvä korostaa, että Pirkanmaalla halutaan panostaa nimenomaan kestävään kasvuun, jatkuvan kasvun tavoite itsessään kun on ekologisesti ristiriitainen. ympäristöselostuksessa todetaan kuitenkin hyvin kuinka ympäristömyönteisyys on myös elinoloja parantava ja liiketoiminnallinen mahdollisuus, ei hankala rajoite.
Strategiassa nostetaan esiin luonnon monimuotoisuutta ja itseisarvoa kunnioittava ja edistävä suunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen halutaan tehdä oikeudenmukaisesti ja hallitusti. Haluamme rakentaa maakuntaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää elinkeino- ja yhdyskuntarakennetta.
Joskus strategiset tavoitteet voivat kuitenkin olla keskenään ristiriitaisia ja näkemykset siitä mitä eri tavoitteilla todella tarkoitetaan saattavat vaihdella.Tarvitsemme uusia, kestävää siirtymää tukevia investointeja sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tarvitsemme myös pitkälle tulevaisuuteen katsovaa maankäytön suunnittelua ja luonnon itseisarvon tunnustamista.
Joskus voi olla tarpeen tarkastella aiemmin tehtyjä päätöksiä ja pohtia ovatko ne nykytiedon valossa enää kestäviä ratkaisuja vai voitaisiinko suuntaa hieman muuttaa ja miettiä rohkeasti uusia, strategian mukaisia kestävämpiä ratkaisuja.
Strategiassa ei ole asetettu keskenään ristiriidassa olevia tavoitteita hierarkiseen järjestykseen, yhtä tavoitetta ei ole nostettu toista arvokkaammaksi. Tästä eri tavoitteiden yhteensovittamisesta tulemme siis varmasti jatkossakin keskustelemaan ja pohtimaan kompromissiratkaisuja. Ratkaistavaksi jää esimerkiksi se, miten eri infrahankkeet sopivat yhteen kestävän kasvun tavoitteiden ja luontoarvojen kanssa.
Strategiassa nostetaan esiin myös yhteistyö ja yhtenäisyys. Maakunnan eri osien erilaiset tarpeet on tunnistettava ja huomioitava, kaupunkien ja maaseudun välisen vuorovaikutuksen on tosiaan oltava sujuvaa ja kaikille osapuolille hyödyttävää. Kunnilla on oltava todellinen mahdollisuus myös itse vaikuttaa esimerkiksi siihen, millaisia infrahankkeita haluavat alueelleen.
Toiminnan tavoitteissa vuodelle 2026 esitetään tavoitteeksi luottamushenkilöiden aktiivinen mukanaolo maakunnan vaikuttamistyössä. Toivomme, että tämä toteutuu ja luottamushenkilöiden rooli korostuu jatkossa vahvemmin.
Näillä sanoilla Vihreä ryhmä on valmis hyväksymään strategian.
marras 24, 2025
Pirkanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa 2040 kansallis- ja luonnonpuistojen verkostona korostuvat Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot. Näiden puistojen välinen alue on myös Elonkirjo ja energia -vaihemaakuntakaavassa määritelty “ekosysteemipalveluille merkittäväksi MK-alueeksi”. Vaihemaakuntakaavassa tämä sama vyöhyke on tunnistettu kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhykkeeksi, jossa tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, edistää virkistysreittien toteuttamista sekä turvata laajempaa ekologista yhteyttä puistojen välillä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on aiemmin jättänyt esityksen sekä ympäristöministeriölle että Pirkanmaan liitolle yhdistää Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot valtionmaihin kuuluvan välialueen avulla. Tämä laajennusesitys kattaa valtion maata ja liittää siihen sekä Riuttaskorven virkistysmetsän että metsä- ja suoalueita, joilla on merkittäviä luonnonarvoja. Yhdistämällä puistot muodostuisi Etelä-Suomen mittakaavassa erittäin laaja, ekologisesti yhtenäinen suojelualue, mikä tukisi sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutoksen hillintää maankäyttösektorin hiilinielujen kautta.
Lisäksi yhdistyminen loisi paremmat edellytykset virkistyskäytölle ja retkeilyreitistöjen kehittämiselle, sillä alueella on jo nykyisin reitistöjä, kuten Riuttaskorven metsissä ja vesistöissä kulkevia melonta- ja vaellusreittejä. Alueen kehittäminen luontomatkailun osalta myös tukisi Pohjoisen Pirkanmaan elinvoimaa.
Vaikka kansallispuistojen perustamisesta ja yhdistämisestä päättää valtio, maakunnalla on vahva vaikutusvalta: Maakuntaliitto voi tarkentaa maakuntakaavan kehittämisperiaatteita, tuottaa yhdistämistä puoltavia lausuntoja ympäristöministeriölle, tukea luontoarvojen selvityksissä, edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä Metsähallituksen, kuntien ja järjestöjen kanssa, sekä koordinoida hankkeiden ja rahoitusohjelmien käynnistämistä virkistysreittien ja luontoyhteyksien vahvistamiseksi,
Maakunta voi näin toimia aloitteellisena ja kokoavana tahona, joka ratkaisevasti vauhdittaa prosessia.
Ehdotus maakunnalliseksi tavoitteeksi
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä esittää Pirkanmaan maakuntatasolla seuraavaa:
1. Pirkanmaan liitto sitoutuu edistämään kansallispuistojen yhdistämistä osaltaan, siten että liitto sitoutuu tukemaan ympäristöministeriön prosessia, jossa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot yhdistetään valtionmaiden kautta laajemmaksi yhdeksi suojelualueeksi.
2. Seuraavissa maakuntakaavamuutoksissa tai -täydennyksissä varataan entistä selkeämpi kaavamerkintä, joka tukee kansallispuistojen yhdistämistä.
3. Maakunta priorisoi yhteistyön valtion toimijoiden, luonnonsuojelujärjestöjen ja kuntien kanssa, jotta yhdistämisprojekti etenee suunnitelmallisesti – mukaan lukien rahoitus, hallinnolliset selvitykset, ympäristön ennallistaminen sekä retkeilyinfrastruktuurin kehittäminen.
Yhdistämällä puistot turvataan laajempien luontoalueiden jatkuvuutta, mikä vahvistaa lajien kytkeytyvyyttä ja vähentää eristäytymistä. Laaja kansallispuisto toimii vetovoimatekijänä Pirkanmaalle, lisäten luontomatkailun ja kestävän kehityksen imagon näkyvyyttä.
Pirkanmaan maakuntatasolla on sekä kaavallinen perusta että poliittinen mahdollisuus edistää merkittävää luonnonsuojelun ja virkistyksen hanketta. Kansallispuistojen yhdistäminen sekä niiden välisen vyöhykkeen kehittäminen on maakuntastrategian mukainen ympäristöntilaa parantava toimi sekä investointi elinvoimaan, hyvinvointiin, ilmaston kestävyyteen ja maakunnan imagoon. Tämän vuoksi maakuntaa kehotetaan ottamaan aktiivinen ja aloitteellinen rooli prosessin edistämisessä.
Ylöjärvi 24.11.2025
Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä
loka 24, 2025
Pirkanmaan, Tampereen ja Kangasalan Vihreät ovat huolissaan seuranneet Kangasalan Saarenmaalle suoritettavia hakkuita. Alue on laajuudeltaan 1 200 hehtaaria ja se sijaitsee Kaukajärven ja Koivistonsuon välissä. Kangasalan kaupunki on suorittanut alueella hakkuita, vaikka osalla alueesta on voimassa oleva toimenpiderajoitus sen osayleiskaavan ollessa vielä käsittelyssä.
“Pirkanmaan Vihreät eivät kannata alueella nyt suoritettavia hakkuita”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Amu Urhonen. “Meidän mielestämme toimenpiteet tulee lakkauttaa, ja odottaa ensinnäkin osayleiskaavan hyväksyntää sekä huolehtia siitä, että luontoselvitykset huomioidaan kattavasti kaavan suunnittelussa”, Urhonen vaatii. Luontoselvityksissä alueella on havaittu mm. liito-oravia, lepakoita ja niiden ruokailualueita, harvinaisia kasvilajeja sekä monipuolista lintulajistoa.
“Kangasalan Vihreät suhtautuvat hakkuisiin hyvin kriittisesti. Metsän harvennuksiin voi liittyä ylilyöntejä, jos ohjeistukset eivät ole yksityiskohtaisia ja mikäli jatkuvaa valvontaa ei ole. Harvennushakkuista kärsivät erityisesti uhanalaiset kasvilajit, jotka jäävät helposti raskaiden metsäkoneiden alle. Lisäksi koemme, että hakkuutoimenpiteet ovat ristiriidassa lepakkoselvitysten kanssa, koska suositusten mukaan lepakoiden elinympäristö tulisi pitää luonnontilaisena.” toteaa Kangasalan kaupunginvaltuutettu Stiina Lahikainen.
Saarenmaan metsäalue muodostaa myös suoran viheryhteyden Tampereelle.
“Tampere on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja tässä viherkäytävät ovat elintärkeitä”, muistuttaa Tampereen Vihreiden toinen puheenjohtaja Oke Rouhe. “Viherkäytävien avulla niin kasvi- kuin eläinlajit pääsevät leviämään ja liikkumaan ympäristöstä toiseen, joten ne vahvistavat kaupunkiluontoa ja edistävät luonnon monimuotoisuutta”, Rouhe kertoo.
“Nyt suoritettaviin hakkuisiin liittyy useita riskitekijöitä, eikä meillä yksinkertaisesti ole varaa tuhota arvokasta luontoa näin”, Urhonen sanoo. “Tämän vuoksi esitämme, että hakkuut alueella keskeytetään välittömästi, eikä uusia aloiteta kaavoitusprosessin ollessa vielä kesken”, Lahikainen, Rouhe ja Urhonen päättävät.
maalis 1, 2025
Pirkanmaan Vihreät asettavat aluevaaleihin täyden 98 ehdokkaan ehdokaslistan. Viimeiset ehdokkaat nimettiin lauantaina 1.3.25. Vihreiden ehdokaslistalla on niin kokeneita valtuutettuja ympäri Pirkanmaata kuin uusia ehdokkaitakin, jotka edustavat laajasti eri taustaisia ja ikäisiä ihmisiä. Ehdokkaita yhdistää halu rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää hyvinvointialuetta, joka edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja kestävän tulevaisuuden rakentamista kaikille pirkanmaalaisille.
“Tästä listasta ei voi olla kuin ylpeä. Meillä on kattava joukko osaavia ehdokkaita eri puolilta Pirkanmaata. Äänestämällä vihreää ehdokasta äänestäjä saa kokonaisvaltaisesti vastuuta kantavia päättäjiä”, Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Amu Urhonen.
Nyt nimetyt ehdokkaat:
Asikainen, Eveliina Sastamala 57 HTT, opettajankouluttaja
Mäkelä, Satu Pirkkala 60 Osastonhoitaja
Nurminen, Majka Akaa 47 Muusikko-säveltäjä
Kaikki ehdokkaat löydät ehdokasgalleriasta!
helmi 3, 2025
Jätin viimeisimmässä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että hyvinvointialueen on otettava käyttöön asiantuntijasuosituksiin perustuvia keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Huumekuolemien määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään kasvuun, minkä asiantuntijat ovat nimittäneet kansalliseksi hätätilaksi. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli 310 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 250. Kasvua on neljännes. Alle 25-vuotiaiden huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuodessa, vaikka jo aiemmin Suomi on johtanut tilastoja nuorten huumekuolemista Euroopassa. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt reilusti enemmän huume- kuin liikennekuolemia vuosittain. Ongelma näkyy vahvasti meillä Pirkanmaalla, kuten Huumeilmiöt Pirkanmaalla -raportti osoittaa.
Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee käytettyään lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä samaan aikaan. Huumekuolemien ehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaita menetelmiä, joiden saatavuutta tulee edelleen lisätä ja vahvistaa. THL on luonut toimenpideohjelman Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallista, jossa esitetään kaksitoista teemaa ja menetelmää huumekuolemien vähentämiseksi:
1. Opioidikorvaushoito on yksi tärkeimmistä, tutkituimmista ja tehokkaimmista menetelmistä opioidiriippuvuuden hoidossa.
2. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta.
3. Käyttöhuone (huumehaittojen ehkäisykeskus).
4. Kotiin vietävän naloksonin ja siihen liittyvän ensiapukoulutuksen pilotointi.
5. Avun hälyttämisen kynnyksen madaltaminen.
6. Tiedottaminen.
7. Kampanjat.
8. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen.
9. Stigman vähentäminen.
10. Puettava teknologia.
11. Ainetunnistuspalvelu.
12. Huumeiden käytön dekriminalisointi.
Osa toimenpide-ehdotuksista vaatisi lainsäädännöllisiä muutoksia, joihin hyvinvointialue ei voi suoraan vaikuttaa, mutta merkittävää osaa toimista voimme edistää. Siksi esitän, että Pirha tekee selvityksen siitä, miten toimenpiteet huumekuolemien ehkäisemiseksi toteutuvat tällä hetkellä hyvinvointialueella. Sekä selvityksen pohjalta tekee tarvittavat muutokset niiden kohtien edistämiseksi, jotka eivät tällä hetkellä toteudu.
