kesä 1, 2026
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä jättää maakuntavaltuuston kokouksessa valtuustoaloitteen vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisesta valtatie 3:n Lempäälä–Pirkkala-moottoritieoikaisun osuudelle ja eteläisen kasvusuunnan hankekokonaisuudelle. Aloitteessa esitetään, että Pirkanmaan liitto käynnistää yhdessä Väyläviraston ja kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä vaihtoehtoisen suunnitelman että hankekokonaisuuden yhteisvaikutusten arvioinnin.
“Eteläisen kasvusuunnan toteutus nojaa massiiviseen hankekokonaisuuteen: valtatie 3:n uudelleenlinjaukseen (ns. Puskiaisten oikaisu), kehä II:n jatkeeseen, järjestelyratapihan siirtoon Lempäälään sekä mahdolliseen oikorataan. Pelkän VT3-oikaisun kustannusarvio on noin 256 miljoonaa euroa, eikä rahoitusta ole näköpiirissä nykyisessä valtiontalouden tilanteessa”, sanoo Vihreän maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja ja Lempäälän kunnanvaltuutettu Anita Huhtala.
“Seudun kuntien maankäytön suunnittelu on kytketty hankkeisiin, jotka eivät välttämättä toteudu tällä eivätkä ensi vuosikymmenellä. Lisäksi VT3-oikaisun kannattavuuslaskelmat ovat vanhentuneet: Väyläviraston suunnitteluohjelma 2026–2029 sisältää jo nykyisen tien parannukset lisäkaistoineen välillä Sääksjärvi–Lakalaiva, joten hankkeen hyöty-kustannussuhde 2,0 ei enää vastaa todellista valintatilannetta”, Huhtala huomauttaa.
Lisäksi hankealueen metsä on seudullisesti merkittävä ekologinen pääyhteys, jolta on dokumentoitu useita EU:n direktiivien suojaamia lajeja. Yhdessä hankkeet tuhoaisivat arviolta 1 500–2 000 hehtaaria metsäluontoa, ja Lempäälän puolella vaikutus hiilinieluihin ylittää kunnan kolmen vuoden kokonaispäästöt.
“Eteläisen kasvusuunnan toteuttamista ei pidä sitoa yhteen vuosikymmeniä vanhaan linjausvaihtoehtoon ilman vakavasti otettavaa vaihtoehtotarkastelua, kun taloudelliset reunaehdot, ilmasto- ja luontotavoitteet sekä liikennejärjestelmän painopisteet ovat olennaisesti muuttuneet”, sanoo Tampereen kaupunginvaltuutettu ja maakuntavaltuuston jäsen Johanna Kirjavainen.
“On merkittävä riski seudun kehittämiselle ja elinvoimalle, että aitoa vaihtoehtotarkastelua ei ole tehty eikä eteläiselle kasvulle ole esitetty muuta realistista toteutuspolkua”, Kirjavainen toteaa.
“Tämän vuoksi esitämme, että Pirkanmaan liitto käynnistää yhdessä Väyläviraston, kaupunkiseudun kuntien ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa vaihtoehtoisen suunnitelman laatimisen eteläisen kasvusuunnan infrahankkeiden kokonaisuudelle sekä hankekokonaisuuden yhteisvaikutusten arvioinnin”, he päättävät.
touko 6, 2026
Pirkanmaan Vihreät nimesivät ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat kevätkokouksessaan lauantaina. Ehdokkaita nimettiin 13, ja loput seitsemän ehdokasta nimetään myöhemmin.
– Suomalaiset haluavat muutosta politiikan suuntaan. Me vihreät tarjoamme vaihtoehdon Orpon hallituksen lyhytnäköiselle, kylmälle ja ihmisten tulevaisuususkon romuttavalle politiikalle. Nyt nimetyt ehdokkaat tulevat ympäri Pirkanmaata, ja he ovat kokeneita, suomalaisten arjen tuntevia ammattilaisia. Vihreillä on nousujohteinen kannatus, ja tavoitteennamme on saada kolme kansanedustajaa Pirkanmaalta. Uskon, että tällä ehdokaslistalla tavoite on täysin saavutettavissa, vaalityöryhmän puheenjohtaja ja vanhempainvapaalla oleva Tampereen apulaispormestari Jaakko Mustakallio kertoo.
– Vihreiden tavoite tulevissa vaaleissa on selvä: Nykyhallituksen leikkaukset pienituloisimmilta on peruttava, hyvinvointiyhteiskunnan purkaminen on lopetettava, koulutukseen ja lapsiin sekä nuoriin on panostettava leikkausten sijaan ja ilmasto- ja luontopolitiikan on oltava kunnianhimoisempaa ja tehokkaampaa sekä talouspolitiikan kestävämpää, Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Marika Uusi-Illikainen listaa.
Nimetyt ehdokkaat:
Frans Forsman, yrittäjä, KTM, 35, Tampere
Noora Hakulinen, opiskelija, viestijä, 26, Tampere
Anita Huhtala, lastenvalvoja, YTM, 46, Lempäälä
Vilma Järvisalo, valtuustoryhmän puheenjohtaja, edunvalvonnan asiantuntija, 33, Tampere
Kerttu Kajander, opiskelija, 18, Tampere
Satu Kalmi, yrittäjä, tradenomi, 41, Ylöjärvi
Johanna Kirjavainen, apulaispormestari, tekniikan tohtori, 37, Tampere
Linda Litmanen, työterveyspsykologi, psykoterapeutti, 37, Pirkkala
Mikko Nisukangas, koulukuraattori, perhehoitaja, 49, Ikaalinen
Sanna Piitulainen, vammaispalveluyksikön johtaja, sosionomi (YAMK), 45, Kangasala
Hanna Sareila, erikoislääkäri, 39, Tampere
Petri Siuro, sairaanhoitaja, 61, Tampere
Oras Tynkkynen, kansanedustaja, YTM, 48, Tampere
Lisätietoja:
Jaakko Mustakallio
Marika Uusi-Illikainen
maalis 23, 2026
Ministeri Wille Rydman saapui tänään aluevaltuuston kokoukseen tuomaan valtuustolle tervehdyksensä. Meilläkin on ministeri Rydmanille terveisiä: jo riittää leikkaaminen, näpit irti sosiaali- ja terveyspalveluista!
Orpon hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä heikennyksiä ihmisten hyvinvointiin leikkaamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä on johtanut sosiaali- ja terveyspalveluiden karsimiseen, henkilökunnan irtisanomisiin ja palveluiden ruuhkautumisen. Samalla sosiaaliturvaa on murennettu koko vaalikauden ajan ennätystyöttömyyden jatkaessa kasvuaan.
Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä säästöjä ja leikkauksia on jo tehty tarpeeksi, eikä hyvinvointialueiden rahoituksesta ole enää varaa leikata euroakaan. Lisäksi ministeri Rydman on väläytellyt lisää leikkauksia järjestöjen toimintaan, joiden rahoitusta on jo karsittu, ja jotka tekevät elintärkeää työtä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tuottamisessa.
Joten ministeri Rydman, jo riittää leikkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluista!
maalis 23, 2026
Ryhmäpuhe strategian toimeenpanosuunnitelmasta
Aluevaltuuston lähetekeskustelu 23.3.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat. Vihreä aluevaltuustoryhmä kiittää valmistelijoita hyvästä työstä. Lause ”Me hoidamme.” on dynaaminen ja vankkaa aikomusta huokuva. Se ei jätä tilaa jossittelulle eikä siinä ole suomalaisilta urheilijoilta tuttua mentaliteettia, jossa ”lähdetään tekemään omaa suoritusta ja katsotaan mihin se riittää”. Pirkanmaan hyvinvointialue toteaa hoitavansa ja aikoo pitää siitä kiinni.
Me vihreät tervehdimme ilolla toimeenpanosuunnitelman kirjausta perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden parantamisesta sekä tavoitteen täyttymisen seuraamista siihen soveltuvilla mittareilla. Samaan teemaan liittyen on mainiota, että moniammatillisuutta pyritään lisäämään Minun tiimini -toimintamallin laajemmalla jalkauttamisella. Toisaalta myös kaipaisimme jatkossa pelkkien lukumäärätietojen lisäksi tietoa siitä, ovatko Minun tiimini -tapaamiset kustannustehokas tapa hoitaa asiakkaiden ongelmia. Pirkanmaan hyvinvointialueen asukkaiden terveysasioiden hoitoa tulee toivottavasti myös notkistamaan kaavailtu yhdenmukainen konsultaatiorakenne ja -kanava.
Aluevaltuustoryhmämme piti syksyn talousarvioneuvotteluissa yhtenä kynnyskysymyksenään henkilöstöetuuksia ja työterveydenhuollon kattavuutta. Koemme, että meidän on hankalista taloudellisista ajoista huolimatta huolehdittava työntekijöidemme jaksamisesta ja taattava heille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Onkin mainiota, että työntekijöiden hyvinvointi on nostettu strategiassa omaksi kärjekseen (numero 3). Tämän lisäksi työnteon kulttuuriin liittyviä parannuksia sisältyy myös kärkeen Tärkeintä ihminen (numero 1), josta haluaisin nostaa hyväksi uudeksi ajatukseksi henkilöstöpoolin perustamisen.
Kuitenkin toimeenpanosuunnitelmassa olettaisi olevan enemmän konkreettisia keinoja ja kuvailuja siitä, miten palvelu paranee ja kohdennetaanko niihin vaikkapa lisäresurssia. Osassa vuositavoitteista ja niiden mittareista on kuvattu keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan esimerkiksi kärjen 2. Vaikuttavat palvelut alla oleva lapsia ja nuoria koskeva vuositavoite 1. ”Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ja uusien kodin ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten määrät laskevat vuodesta 2025” ja sen lähes samansisältöinen mittari ei sisällä minkäänlaista kuvausta siitä, miten tätä tavoitetta aiotaan lähestyä. Ilman keinojen kuvausta erityisesti tällaisten asiakasmääriin liittyvien mittareiden kohdalla herää kysymys, aletaanko tavoitteen saavuttamiseksi niin sanotusti siirtää maalitolppia eli päättää pitkäaikaisia asiakkuuksia ja olla aloittamatta uusia. Lapsiperheet ovat Suomessa ja Pirkanmaalla monenlaisten haasteiden edessä, eikä pienin niistä ole se, miten tuhannet lapsiperheet suistuvat köyhyyteen valtakunnan politiikan päätösten vuoksi.
Jäimme kaipaamaan erityisesti nuoriin liittyviä painotuksia ja tätä dokumenttia lukiessa heräsikin valitettavasti ajatus, että nuoret on jälleen kerran unohdettu. Nuorten hyvinvointi on monelta suunnalta uhattuna. Hallitus on tietojen mukaan leikkaamassa esimerkiksi KEHA-keskukselta, mikä tulee näkymään nuorille tärkeän Ohjaamo-palvelun supistuksina. Erityisen ikävää tämä on siksi, että kyseessä on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä palvelu, joka onnistuessaan tuo säästöjä myös Pirhalle. Kaipaisimme strategian toimeenpanolta enemmän konkreettisia kirjauksia toimista nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Vuositavoite ja mittari: “2. Varhaisen tuen palvelujen sekä oikea-aikaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnan myötä nuoren päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien vuoksi tehtyjen kiireellisten sijoitusten määrä vähenee vuodesta 2025.” on toisaalta tärkeä nosto, koska koko maassamme on merkittävä ongelma siinä, että nuoria sijoitetaan pois kotoa sen vuoksi, että he eivät ole saaneet riittävää mielenterveyden hoitoa. Ja näissä tapauksissa sijoitus ei useinkaan auta asiaa, koska myöskään lastensuojelussa ei tarjota sitä mielenterveyden hoitoa, jota lapset ja nuoret ovat vailla, eikä se heidän tehtävänsä olekaan.
Totesin vaikuttavan siltä, että nuoret on unohdettu, mutta eivät myöskään asunnottomuuden kysymykset ja niiden ihmisten, joille kasautuu useampia sosiaalisia ongelmia, palvelut tule mielestämme esille tässä toimeenpanosuunnitelmassa. Ryhmämme toivookin tämän huomioimista vahvemmin jatkovalmistelussa, koska valtakunnallisten päätösten takia monen ihmisen ja perheen tilanne on kriisiytynyt ja Pirhan täytyy pystyä tukemaan ihmisiä sen keskellä. Samaan teemaan liittyen vihreä aluevaltuustoryhmä haluaa Pirhan varmistavan, että maksujen perimättä jättäminen toteutuu selkeästi ja kohtuullisessa ajassa ja maksujen kanssa annetaan tarvittaessa neuvontaa ja lisäaikaa.
Lopuksi on todettava, että siinä missä strategiadokumentissa nostettiin esiin planetaarinen terveys ja ilmastonmuutoksen torjunta, ei se näyttäydy tässä nyt kommentoitavana olevassa kokonaisuudessa juuri mitenkään.
Luontonäkökulma on tärkeä myös ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja nyt olisikin mielestämme ollut oivallinen paikka osoittaa edelläkävijyyttä ja sisällyttää Pirkanmaan suurimman työnantajan strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjauksia vaikkapa planetaarisen ruokavalion periaatteiden jalkauttamisesta yksiköiden ruokalistoihin ja toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi.
Kiitos.
– Hanna Sareila, valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja
maalis 23, 2026
Metsähallitus ilmoitti 19.3. sulkevansa Siikanevan soidensuojelualueen yleisöltä. Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla maakunnan tärkein soidensuojelualue. Paikka on tärkeä ja ainutlaatuinen luontokohde itsessään, mutta samalla se on suosittu retkeily- ja vierailukohde niin paikallisille koululais- ja opiskelijaryhmille kuin kauempaa tuleville retkeilijöillekin. Samankaltaisen kohtalon koki Seitsemisen luonnonsuojelualueella Ylöjärvellä sijaitseva luontokeskus, jonka toiminnan Metsähallitus lakkautti vuonna 2024. Luontokeskus on ollut tästä lähtien myynnissä ja odottaa edelleen toiminnan jatkajaa.
Metsähallitus perustelee Siikanevan sulkemispäätöstään pitkospuiden heikolla kunnolla, mutta sen sijaan, että pitkospuita kunnostettaisiin, on päätetty sulkea koko alue vierailijoilta. Päätös sulkemisesta on alueen retkeilyalan yrittäjien lisäksi yllättänyt myös Ruoveden kunnan.
On myös tärkeä huomata, ettei kyse ole koko reitistön pitkospuiden huonosta kunnosta, vaan lyhyistä osista reittiä, joten kunnostuksen lykkäämisen ja käyttökiellon syyt tuskin ovat taloudelliset. Erikoiseksi päätöksen tekee myös se, että alueella olevat Jaarikanmaan laavu ja Vähäjärvenmaan tulentekopaikka ovat käyttövalmiudessa puuhuoltoineen.
Sulkemispäätös on saanut lyhyessä ajassa runsaasti kritiikkiä, eikä syyttä. Päätös on tullut nopeasti, eikä siitä ole ollut ennakkokeskustelua edes Ruoveden kunnan kanssa, jossa suojelualue sijaitsee. Lisäksi monet pitävät sulkemista liioiteltuna toimena, koska kyseessä ei ole koko reitin turvattomuudesta.
Metsähallituksen toiminta on pöyristyttävää ja herättää myös kysymyksen – mikä on Pirkanmaan ainutlaatuisen luonnon merkitys, kun arvokkaat luontokohteet ollaan valmiita sulkemaan näin heppoisesti.
Laura Vänskä
Kaupunginvaltuutettu
Tampereen Vihreiden puheenjohtaja
Tampere
Marika Uusi-Illikainen
Kaupunginvaltuutettu
Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja
Kangasala
joulu 19, 2025
TIEDOTE
15.12.2025
Pirkanmaan Vihreät ry
Pirkanmaan Vihreät valitsi uuden puheenjohtajan
Pirkanmaan Vihreät nimesivät uuden hallituksen syyskokouksessaan 14.12.2025.
Pirkanmaan Vihreiden uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi tulevalle kaksivuotiskaudelle 202–2027 valittiin Marika Uusi-Illikainen Kangasalta. 35-vuotias Uusi-Illikainen on Kangasalan kaupunginvaltuutettu ja Kangasalan Vihreiden varapuheenjohtaja. Koulutukseltaan hän on liikuntatieteiden maisteri ja työskentelee toiminnanjohtajana liikunta- ja urheilujärjestössä.
“Pirkanmaan Vihreillä on edessään tärkeitä vuosia, kun eduskuntavaalit kolkuttelevat jo ovilla. Tavoitteenamme on saada kaksi, ehkä jopa kolme kansanedustajaa ja sen eteen työt on aloitettava jo nyt. Teemme tulevina vuosina entistä paremmin näkyväksi Vihreiden puolueen toimintaa joka puolella Pirkanmaata, jotta tavoitteesta tulee totta”, tiivistää Uusi-Illikainen puheenjohtajavuosiensa urakkaa.
Väistyvä puheenjohtaja Amu Urhonen luotsasi yhdistystä vuodesta 2022. Hänen puheenjohtajuutensa aikana käytiin viidet vaalit: eduskunta-, europarlamentti-, presidentin-, alue- ja kuntavaalit. “Yhdistyksen toiminta on näinä vuosina saatu vakaammaksi. Vahvempi organisaatio auttaa tulevien vaalien ehdokkaiden tukemisessa ja kannatuksen nostamisessa”, Urhonen kommentoi.
Hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi tulevalle kaksivuotiskaudelle Sari Listenmaa Ylöjärveltä, Miro Isotalo Tampereelta, Maiju Haavisto Lempäälästä ja Mirkka Mokkila Mänttä-Vilppulasta. Hallituksessa jatkavat edelleen Susanna Suoniemi Vesilahdelta, Petra Aalto Kangasalta, Annika Tuoresjärvi Tampereelta ja Matias Mena Tampereelta. Varajäseniksi vuodelle 2026 valittiin kutsuntajärjestyksessä seuraavat henkilöt: Mikko Nisukangas Ikaalisista, Erja Janhonen Sastamalasta, Antti Orava Akaasta, Minna Hölttä Valkeakoskelta, Suvi Levomäki Tampereelta, Jenni Lahti-Laurila Tampereelta, Janne Pääkkönen Kangasalta ja Anna Moilanen Tampereelta. Hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa Petri Vesamäki Tampereelta.
Lisäksi kokouksessa päätettiin tulevan vuoden toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta sekä tulevien vuosien viestintästrategiasta. Kokouksessa oli vieraana kansanedustaja ja Vihreiden varapuheenjohtaja Jenni Pitko.
Lisätietoja:
Pirkanmaan Vihreät ry:n toiminnanjohtaja
Kaisu Keisala-Kaseja
kaisu.keisala-kaseja@vihreat.fi
050 499 9105
ja hallituksen tuleva puheenjohtaja
Marika Uusi-Illikainen
marika.uusiillikainen@gmail.com
044 0350865
