Pirkanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa 2040 kansallis- ja luonnonpuistojen verkostona korostuvat Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot. Näiden puistojen välinen alue on myös Elonkirjo ja energia -vaihemaakuntakaavassa määritelty “ekosysteemipalveluille merkittäväksi MK-alueeksi”. Vaihemaakuntakaavassa tämä sama vyöhyke on tunnistettu kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhykkeeksi, jossa tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, edistää virkistysreittien toteuttamista sekä turvata laajempaa ekologista yhteyttä puistojen välillä.
Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan piiri on aiemmin jättänyt esityksen sekä ympäristöministeriölle että Pirkanmaan liitolle yhdistää Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot valtionmaihin kuuluvan välialueen avulla. Tämä laajennusesitys kattaa valtion maata ja liittää siihen sekä Riuttaskorven virkistysmetsän että metsä- ja suoalueita, joilla on merkittäviä luonnonarvoja. Yhdistämällä puistot muodostuisi Etelä-Suomen mittakaavassa erittäin laaja, ekologisesti yhtenäinen suojelualue, mikä tukisi sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastonmuutoksen hillintää maankäyttösektorin hiilinielujen kautta.
Lisäksi yhdistyminen loisi paremmat edellytykset virkistyskäytölle ja retkeilyreitistöjen kehittämiselle, sillä alueella on jo nykyisin reitistöjä, kuten Riuttaskorven metsissä ja vesistöissä kulkevia melonta- ja vaellusreittejä. Alueen kehittäminen luontomatkailun osalta myös tukisi Pohjoisen Pirkanmaan elinvoimaa.
Vaikka kansallispuistojen perustamisesta ja yhdistämisestä päättää valtio, maakunnalla on vahva vaikutusvalta: Maakuntaliitto voi tarkentaa maakuntakaavan kehittämisperiaatteita, tuottaa yhdistämistä puoltavia lausuntoja ympäristöministeriölle, tukea luontoarvojen selvityksissä, edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä Metsähallituksen, kuntien ja järjestöjen kanssa, sekä koordinoida hankkeiden ja rahoitusohjelmien käynnistämistä virkistysreittien ja luontoyhteyksien vahvistamiseksi,
Maakunta voi näin toimia aloitteellisena ja kokoavana tahona, joka ratkaisevasti vauhdittaa prosessia.
Ehdotus maakunnalliseksi tavoitteeksi
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä esittää Pirkanmaan maakuntatasolla seuraavaa:
1. Pirkanmaan liitto sitoutuu edistämään kansallispuistojen yhdistämistä osaltaan, siten että liitto sitoutuu tukemaan ympäristöministeriön prosessia, jossa Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistot yhdistetään valtionmaiden kautta laajemmaksi yhdeksi suojelualueeksi.
2. Seuraavissa maakuntakaavamuutoksissa tai -täydennyksissä varataan entistä selkeämpi kaavamerkintä, joka tukee kansallispuistojen yhdistämistä.
3. Maakunta priorisoi yhteistyön valtion toimijoiden, luonnonsuojelujärjestöjen ja kuntien kanssa, jotta yhdistämisprojekti etenee suunnitelmallisesti – mukaan lukien rahoitus, hallinnolliset selvitykset, ympäristön ennallistaminen sekä retkeilyinfrastruktuurin kehittäminen.
Yhdistämällä puistot turvataan laajempien luontoalueiden jatkuvuutta, mikä vahvistaa lajien kytkeytyvyyttä ja vähentää eristäytymistä. Laaja kansallispuisto toimii vetovoimatekijänä Pirkanmaalle, lisäten luontomatkailun ja kestävän kehityksen imagon näkyvyyttä.
Pirkanmaan maakuntatasolla on sekä kaavallinen perusta että poliittinen mahdollisuus edistää merkittävää luonnonsuojelun ja virkistyksen hanketta. Kansallispuistojen yhdistäminen sekä niiden välisen vyöhykkeen kehittäminen on maakuntastrategian mukainen ympäristöntilaa parantava toimi sekä investointi elinvoimaan, hyvinvointiin, ilmaston kestävyyteen ja maakunnan imagoon. Tämän vuoksi maakuntaa kehotetaan ottamaan aktiivinen ja aloitteellinen rooli prosessin edistämisessä.
Pirkanmaan, Tampereen ja Kangasalan Vihreät ovat huolissaan seuranneet Kangasalan Saarenmaalle suoritettavia hakkuita. Alue on laajuudeltaan 1 200 hehtaaria ja se sijaitsee Kaukajärven ja Koivistonsuon välissä. Kangasalan kaupunki on suorittanut alueella hakkuita, vaikka osalla alueesta on voimassa oleva toimenpiderajoitus sen osayleiskaavan ollessa vielä käsittelyssä.
“Pirkanmaan Vihreät eivät kannata alueella nyt suoritettavia hakkuita”, sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Amu Urhonen. “Meidän mielestämme toimenpiteet tulee lakkauttaa, ja odottaa ensinnäkin osayleiskaavan hyväksyntää sekä huolehtia siitä, että luontoselvitykset huomioidaan kattavasti kaavan suunnittelussa”, Urhonen vaatii. Luontoselvityksissä alueella on havaittu mm. liito-oravia, lepakoita ja niiden ruokailualueita, harvinaisia kasvilajeja sekä monipuolista lintulajistoa.
“Kangasalan Vihreät suhtautuvat hakkuisiin hyvin kriittisesti. Metsän harvennuksiin voi liittyä ylilyöntejä, jos ohjeistukset eivät ole yksityiskohtaisia ja mikäli jatkuvaa valvontaa ei ole. Harvennushakkuista kärsivät erityisesti uhanalaiset kasvilajit, jotka jäävät helposti raskaiden metsäkoneiden alle. Lisäksi koemme, että hakkuutoimenpiteet ovat ristiriidassa lepakkoselvitysten kanssa, koska suositusten mukaan lepakoiden elinympäristö tulisi pitää luonnontilaisena.” toteaa Kangasalan kaupunginvaltuutettu Stiina Lahikainen.
Saarenmaan metsäalue muodostaa myös suoran viheryhteyden Tampereelle. “Tampere on sitoutunut luontokadon pysäyttämiseen ja tässä viherkäytävät ovat elintärkeitä”, muistuttaa Tampereen Vihreiden toinen puheenjohtaja Oke Rouhe. “Viherkäytävien avulla niin kasvi- kuin eläinlajit pääsevät leviämään ja liikkumaan ympäristöstä toiseen, joten ne vahvistavat kaupunkiluontoa ja edistävät luonnon monimuotoisuutta”, Rouhe kertoo.
“Nyt suoritettaviin hakkuisiin liittyy useita riskitekijöitä, eikä meillä yksinkertaisesti ole varaa tuhota arvokasta luontoa näin”, Urhonen sanoo. “Tämän vuoksi esitämme, että hakkuut alueella keskeytetään välittömästi, eikä uusia aloiteta kaavoitusprosessin ollessa vielä kesken”, Lahikainen, Rouhe ja Urhonen päättävät.
Pirkanmaan Vihreät asettavat aluevaaleihin täyden 98 ehdokkaan ehdokaslistan. Viimeiset ehdokkaat nimettiin lauantaina 1.3.25. Vihreiden ehdokaslistalla on niin kokeneita valtuutettuja ympäri Pirkanmaata kuin uusia ehdokkaitakin, jotka edustavat laajasti eri taustaisia ja ikäisiä ihmisiä. Ehdokkaita yhdistää halu rakentaa oikeudenmukaista ja kestävää hyvinvointialuetta, joka edistää yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja kestävän tulevaisuuden rakentamista kaikille pirkanmaalaisille.
“Tästä listasta ei voi olla kuin ylpeä. Meillä on kattava joukko osaavia ehdokkaita eri puolilta Pirkanmaata. Äänestämällä vihreää ehdokasta äänestäjä saa kokonaisvaltaisesti vastuuta kantavia päättäjiä”, Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Amu Urhonen.
Jätin viimeisimmässä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että hyvinvointialueen on otettava käyttöön asiantuntijasuosituksiin perustuvia keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Huumekuolemien määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään kasvuun, minkä asiantuntijat ovat nimittäneet kansalliseksi hätätilaksi. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli 310 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 250. Kasvua on neljännes. Alle 25-vuotiaiden huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuodessa, vaikka jo aiemmin Suomi on johtanut tilastoja nuorten huumekuolemista Euroopassa. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt reilusti enemmän huume- kuin liikennekuolemia vuosittain. Ongelma näkyy vahvasti meillä Pirkanmaalla, kuten Huumeilmiöt Pirkanmaalla -raportti osoittaa.
Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee käytettyään lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä samaan aikaan. Huumekuolemien ehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaita menetelmiä, joiden saatavuutta tulee edelleen lisätä ja vahvistaa. THL on luonut toimenpideohjelman Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallista, jossa esitetään kaksitoista teemaa ja menetelmää huumekuolemien vähentämiseksi:
1. Opioidikorvaushoito on yksi tärkeimmistä, tutkituimmista ja tehokkaimmista menetelmistä opioidiriippuvuuden hoidossa. 2. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta. 3. Käyttöhuone (huumehaittojen ehkäisykeskus). 4. Kotiin vietävän naloksonin ja siihen liittyvän ensiapukoulutuksen pilotointi. 5. Avun hälyttämisen kynnyksen madaltaminen. 6. Tiedottaminen. 7. Kampanjat. 8. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen. 9. Stigman vähentäminen. 10. Puettava teknologia. 11. Ainetunnistuspalvelu. 12. Huumeiden käytön dekriminalisointi.
Osa toimenpide-ehdotuksista vaatisi lainsäädännöllisiä muutoksia, joihin hyvinvointialue ei voi suoraan vaikuttaa, mutta merkittävää osaa toimista voimme edistää. Siksi esitän, että Pirha tekee selvityksen siitä, miten toimenpiteet huumekuolemien ehkäisemiseksi toteutuvat tällä hetkellä hyvinvointialueella. Sekä selvityksen pohjalta tekee tarvittavat muutokset niiden kohtien edistämiseksi, jotka eivät tällä hetkellä toteudu.
Pirkanmaan Vihreät hyväksyi aluevaaliohjelman ja nimesi 25 uutta aluevaaliehdokasta yleiskokouksessaan 1.2.2025. Ehdokkaita on nyt nimetty yhteensä 80 ja tavoitteena on täysi, 98 ehdokkaan lista.
Pirkanmaan Vihreiden aluevaaliohjelman päämääränä on edistää yhdenvertaisuutta,
hyvinvointia ja kestävän tulevaisuuden rakentamista kaikille pirkanmaalaisille. Ohjelma koostuu viidestä osiosta, jotka käsittelevät ihmisten ja ympäristön hyvinvointia, palvelujärjestelmää, työhyvinvointia ja turvallisuutta.
Haluamme pitää palvelujen tuotannon pääpainon julkisella sektorilla ja panostaa rajalliset resurssit niihin toimiin, joilla saadaan mahdollisimman paljon hyvinvointia aikaan. Sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaan puututaan tekemällä Pirkanmaan hyvinvointialueesta vetovoimainen ja turvallinen työnantaja. Näin pidämme julkisen sektorin vahvana.
Kaikkien Pirkanmaan asukkaiden tulee saada tarvitsemansa palvelut riippumatta asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta tai muista henkilökohtaisista tekijöistä. Toimivat palvelut yhdessä yhteisöllisten ja vahvojen sosiaalisten verkostojen kanssa luovat turvallisuuden perustan, jolle hyvinvointi rakentuu.
Korostamme ohjelmassamme planetaarista terveyttä ja hyvinvointia. Ihmisten terveys ja hyvinvointi ovat sidoksissa luonnon, eläinten ja ympäristön terveyteen ja hyvinvointiin. Siksi ekologisesti kestävistä valinnoista on hyötyä kaikille.
Tutustu vaaliohjelmaan ja tavoitteisiimme Pirkanmaan Vihreiden verkkosivuilla!
Ehdokashankinnan loppukiri on käsillä
Pirkanmaan Vihreillä on nyt nimettynä 80 ehdokasta kevään aluevaaleihin. Puheenjohtaja Amu Urhonen iloitsee siitä, että listalla on moninaisesti osaavia ja motivoituneita ehdokkaita!
Perttu Jussila on valittu Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän uudeksi puheenjohtajaksi. Valinta tehtiin aluevaltuustoryhmän ryhmäkokouksessa edellisen puheenjohtajan Iiris Suomelan eron myötä. Ryhmän varapuheenjohtajina jatkavat Olga Haapa-aho ja Julia Sangervo.
Jussila toimi ryhmän puheenjohtajana myös heti valtuustokauden alkaessa (2022-2023) ja palaa nyt takaisin valtuustoryhmän puheenjohtajistoon. “Haluan kiittää ryhmää luottamuksesta ja palaan innolla takaisin ryhmäpuheenjohtajan tehtävään! Oman muuttuneen työtilanteeni vuoksi minun on mahdollista keskittyä johtamaan vihreää valtuustoryhmää hyvinvointialueella, ja pyrkiä kaikin keinoin estämään hallituksen suomalaisten arkea kurjistavat päätökset”, Jussila sanoo.
“Talousarviokokous osoitti selvästi, että vihreiden vaihtoehtoisia toimia tarvitaan kipeästi hyvinvointialueella. Tulemme jatkossakin pitämään ääntä sosiaalisesti oikeudenmukaisten palveluiden puolesta ja heikommassa asemassa olevien tuen turvaamisesta”, Jussila päättää.
