Ryhmäpuhe maakuntavaltuustossa 7.4.2025
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja myös yleisö,
Olemme hyväksymässä tämän maakuntavaltuustokauden suurinta yksittäistä hanketta, vaihemaakuntakaavaa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty vuonna 2017. Sittemmin tieto luonnon monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta on lisääntynyt merkittävästi. Siksi onkin erityisen arvostettavaa, että uudessa vaihemaakuntakaavaa varten on selvitetty viime vuosina, missä ovat Pirkanmaan uhanalaiset ja toisaalta luontoarvoiltaan erityiset kohteet.
Vaikka vihreiden maakuntavaltuustoryhmän mielestä vaihemaakuntakaava olisi saanut rohkeamminkin lisätä suojelua, on nyt käsiteltävänä oleva kaava monin tavoin hyvä kompromissi. Suojelualueiden ohella kaavaan on tehty kehittämisperiaatemerkintöjä ja niihin liittyviä kehittämissuosituksia, joilla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden huomioimista niilläkin alueilla, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita. Tällaisia uusia alueita Pirkanmaalla tunnistettiin peräti 26.
Tietysti tämä jättää paljon myös kuntien paikallisen tahdon varaan. Vaihemaakuntakaava on joka tapauksessa ohjaava kaava, ja kuntien on kannettava vastuu varsinaisesta luonnonsuojelutyöstä. LUMO-ohjelma ja luontomatkailun mahdollisuudet toivottavasti tähän myös kuntia rohkaisevat. Tätä tukee myös uusi kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhyke.
Vaihemaakuntakaavan teemana ja rajauksena on elonkirjo ja energia. Uusi kaava pyrkiikin kuvaamaan myös ilmastonmuutoksen eri luontotyypeille aiheuttamia uhkia. Valitettavasti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaavat toimet eivät aina sovi aivan ongelmitta yhteen. Tämä on niin ikään ongelma, johon viime vuosina on havahduttu.
Tähän liittyen eniten keskustelua jo ennen kokousta on herättänyt tuulienergia. Kaavaselostuksessa toki hyvin mainitaan: ”Alueiden laajuuteen ja rajauksiin ovat vaikuttaneet erityisesti sekä kokonaismaakuntakaavassa että vaihemaakuntakaavassa tunnistetut luonnon monimuotoisuuden ydinalueet, joille tuulienergia-alueita ei osoiteta.” Maakuntakaavasta on poistettu jo 12 tuulivoima-aluetta, ja niiden määrä on vähentynyt 29:stä 17:ään tässä vaihemaakuntakaavassa.
Tässä mielessä erityisesti keskustelua herättänyt Konikallio on haastava kohde paitsi luontoarvojen myös ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsemien merkittävien maisema-arvojen vuoksi. Asiaa hankaloittaa tietysti alueella käynnissä oleva ja nykyisen maakuntakaavan mukainen tuulivoimalahanke. Mutta maakuntavaltuusto päättää itsenäisesti, miten se tuulivoimaa vaihemaakuntakaavalla haluaa ohjata. Tällöin uusi tieto ja selvitykset tai sellaisten lisätarve voi aiheuttaa tarpeita muutoksiin. Joka tapauksessa selvää on, ettei tuulivoiman ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen aina ole helppoa.
Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle myös halutaan enemmän maakunnallista ohjausta, kun maakunnallisesti merkittävän tuulivoima-alueen kooksi on päätetty kahdeksan voimalaa. Tämä on tarpeellista jo siksi, että voimaloiden pituus on kasvanut, jolloin pienempikin määrä voimaloita on jo varsin merkittävä muutos maisemaan. Juuri vähempää määrää tuulivoimaloita ei enää ympäristöministeriön mukaan voisi laskea maakunnallisesti merkittäväksi. Toisin sanoen Pirkanmaan liitto ohjaa tuulivoimaa varsin reippaasti.
Tuulivoiman osalta katseen voisi kääntää myös valtion suuntaan. Kun sääntelyä on haluttu purkaa, onko tuulivoiman sääntelyssä myös purkamisen varaa? Maailmalla tuulivoimaloita näkee ennen muuta aukeilla paikoilla, kuten pelloilla ja merellä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa esimerkiksi liikenneinfrastruktuurille varataan turhankin paljon suojavyöhykettä, jolloin tuulivoimahankkeet menevät metsään – kirjaimellisesti.
Jollakin keinoilla vaihemaakuntakaavan myös pitää uusiutuvaan energian tavoitteisiin vastata. Tätä hankaloittaa se, että esimerkiksi aurinkoenergiaa on yksiköiden pienuuden vuoksi vaikeaa maakunnallisella tasolla osoittaa tiettyihin paikkoihin. Tätä varten on toki tehty kehittämissuosituksia, mutta paljon vastuuta jää aurinkoenergian osalta kuntiin.
Tätä työtä voisi vauhdittaa se, jos eduskunta saisi säädettyä lain, jolla mahdollistettaisiin jo neljä vuotta sitten voimaan tullut EU-asetus energiayhteisöjen sallimisesta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnallinen energiayhteisö voisi suoraan myydä vaikkapa aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä läheisille yrityksille. Tätä on Lempäälän Marjamäessä odotettu jo vuosia.
Vaihemaakuntakaava edistää osaltaan siirtymää pois turpeesta. Vaikka siirtymä saisi ryhmämme puolesta olla nopeampikin, voi hyvänä edistyksenä pitää muutosta, jossa ”turvetuotannolle tärkeän alueen” merkintä kumotaan. Tilalle tuodaan kehittämisperiaatemerkintä, jolla edistetään monimuotoisempaa maankäyttöä ja elinkeinotoimintaa alueilla.
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä pitää nyt hyväksyttävänä olevaa vaihemaakuntakaavaa kannatettavana kompromissina. Kaavalla voidaan pääasiassa hyvin vastata luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja tukea kestävää energiatuotantoa. Haluamme kiittää lopuksi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta.
Maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Ville Hämäläinen
