Pirkanmaan Vihreät haluavat toivottaa kaikille rauhallista joulunaikaa ja onnea tulevalle vuodelle!
Toimistomme väki viettää joululomaa 20.12.25-6.1.26 välisen ajan, ja myös some-kanavamme hiljenevät lomien ajaksi.
Kiitos vielä jokaiselle teistä kuluneesta vuodesta, nähdään taas ensi vuonna!
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
olemme päättämässä ensi vuoden taloudesta eli käytännössä niistä reunaehdoista, joilla koko hyvinvointialue toimii ensi vuonna. Vihreä ryhmä kiittää kaikkia ryhmiä ja viranhaltijoita yhteistyöstä ensi vuoden valmistelussa.
Pirhassa on säästetty hyvinvointialueen alusta lähtien todella voimakkaasti. Se on samaan aikaan hyvä ja huono asia. Olemme taloudellisesti vakaassa tilanteessa, mutta palveluissa ollaan monelta osin kipurajoilla. Henkilöstö ja palveluiden käyttäjät ovat olleet jo kohtuuttoman tiukilla talouden tasapainottamisen takia.
Valtuustoryhmien kanssa on saatu sovittua monista olennaisista linjauksista ja peruttua monia pohdinnassa olleita säästökohteita. Meille vihreille on tärkeää, että olemme myös sopineet ikäihmisten ympärivuorokautisen asumisen ja työllisyydenhoidon kysymyksiin palataan erikseen ensi vuoden puolella.
Ei tämä talousarvio silti mitään juhlaa ole. Talouskuri on edelleen tiukkaa ja meidän ryhmällä on huoli henkilöstön jaksamisesta ja palveluiden saavutettavuudesta. Kirjaus lisäajan hakemisesta talouden tasapainotuksessa on meidän ryhmälle olennainen, koska emme ole valmiita säästämään yhtään enemmän kuin on täysin välttämätöntä. Alijäämän kattamisen lisäaika helpottaisi sitä, että voisimme katsoa, missä rahoitus on liian tiukalla ja tehdä tarvittavia korjausliikkeitä palveluihin.
Vihreä ryhmä haluaa nostaa esille ongelmakohtia, joita emme ole valmiita hyväksymään talousarvion osana. Meidän esitykset pohjaavat siihen, että emme halua heikentää palveluiden saavutettavuutta tai lisätä kustannuksia missään päätöksenteon osa-alueilla.
Asiakasmaksujen korotukset ovat meidän ryhmälle todella hankala asia. Asiakasmaksujen valtakunnallinen korotus on todella korkea, vaikka tällä kertaa kyseessä on “vain” indeksikorotus. Täytyy muistaa, että edellisestä vielä isommasta korotuksesta on vain vähän aikaa eikä sen vaikutuksista ole olemassa analyysiä. Silloin esitimme Pirhassa maltillisempaa korotusta, mutta hävisimme sen niukasti äänestyksessä.
Nyt esitämme taas sitä, että yleislääkärin käyntimaksuun ei tehtäisi korotusta. Tämä on erittäin maltillinen esitys, jossa olemme halunneet huomioida sen, että tämä on realistinen eikä johda siihen, että joutuisimme tekemään sen takia lisää palveluiden leikkaamista.
Asiakasmaksuissa on ongelmallista, että meidän valtakunnallinen rahoitus perustuu siihen, että ne peritään maksimimäärien mukaisesti. Meidän liikkumatila paikallisesti on siis rajallinen, mutta meidän mielestä sitä liikkumatilaa tulee käyttää yleislääkärimaksun osalta.
Näiden maksujen vaikutus siihen, että ihmiset hakeutuvat hoitoon oikea-aikaisesti, on merkittävä. Perustason palveluita käyttää todella laajasti erilaiset ihmisryhmät, mukana on paljon ikäihmisiä ja monia eri palveluita tarvitsevia henkilöitä. Haluan myös muistuttaa, että tällä hetkellä valtakunnallisilla päätöksillä on ajettu yhä useampia ihmisiä ja perheitä köyhyyteen ja asiakasmaksut ovat monelle se yksi meno, josta on pakko tinkiä, jos kuukauden budjetti ei yksinkertaisesti riitä kaikkiin välttämättömiin menoihin. Kohtuullistaminen ja perimättä jättäminen ei valitettavasti koske lähellekään kaikkia tarvitsevia.
Toivon, että muut ryhmät olisivat valmiita lähtemään mukaan esitykseen, joka on kustannuksiltaan todella maltillinen, mutta auttaa siinä, ettei hoitoon hakeutuminen vaikeudu entisestään. Se tuottaisi säästöjä pitkällä aikavälillä meille kaikille.
Esitämme myös psykiatrian ostopalveluiden leikkauksen perumista.
Pidämme hyvänä sitä, että omaa tuotantoa psykiatrian palveluissa vahvistetaan, mutta emme voi tukea ostopalveluiden leikkaamista ennen kuin on varmistettu, että palveluita on riittävästi saatavilla eikä leikkaus johda työntekijöiden kuormituksen lisääntymiseen tai jonojen pitenemiseen.
Mielenterveyspalveluiden saatavuus on ollut jo pidempään ongelmakohta Pirhassa ja me haluamme varmistaa, että mielenterveyden tuki ei heikkene nykyisestä, vaan suunnan tulee olla päinvastoin mielenterveyspalvelujen vahvistaminen.
Poliitikkojen palkkiot käsitellään erikseen (tai näyttää siltä, ettei ehkä käsitelläkään), mutta haluan todeta, että meidän ryhmälle on selvää, että tämän näin tiukan talousarvion hyväksyminen vaatii sen, että myös politiikka ymmärtää tiukan taloustilanteen. Mikään korotus ei ole kohtuullinen tähän tilanteeseen.
Haluan päättää puheenvuoroni tarinaan reisiluusta.
Margaret Mead oli arvostettu yhdysvaltalainen antropologi. Hän on kuvannut muinaisen ihmisen jäänteissä havaittua katkennutta ja parantunutta reisiluuta ensimmäiseksi osoitukseksi sivistyksestä.
Luonnossa ihminen ei selviäisi katkenneen reisiluun kanssa, eikä se paranisi ilman apua.
Meadin mukaan luun parantuminen on merkki siitä, että yksilöä on autettu ja loukkaantuneesta on huolehdittu. Jo muinaisissa ihmiskulttuureissa on siis ymmärretty, että heikossa tilanteessa olevan yhteisön jäsenen auttaminen on lopulta kaikkien etu.
Toivon, että pidämme tämän mielessämme, kun teemme tänään päätöksiä sote-palvelujemme rahoituksesta. Muistakaamme, että on koko Pirkanmaan etu, että palveluihin pääsee oikea-aikaisesti. Palveluiden saamista ei saa estää esimerkiksi niiden hinta tai se, kuinka voimakkaasti osaa vaatia tarvitsemaansa palvelua. Toivotan kaikille hyvää talousarviokokousta.
Olga Haapa-aho, valtuustoryhmän puheenjohtaja
Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elää noin 600 000 suomalaista. Gynekologipalveluiden saatavuus julkisella sektorilla on kuitenkin heikko. Ajan saaminen gynekologille saattaa edellyttää toistuvia käyntejä perusterveydenhuollossa, mikä viivästyttää diagnooseja, pahentaa oireita ja johtaa tarpeettomiin sairauspoissaoloihin.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International onkin vuoden 2023 raportissaan nostanut gynekologisen hoidon saatavuuden esiin yhtenä Suomen terveydenhuollon ongelmakohdista.
Naistentauteihin ja hormonaalisiin muutoksiin liittyvät vaivat jäävät liian usein kokonaan tunnistamatta ja hoitamatta. Esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvät oireet, endometrioosi, voimakkaat kuukautiskivut, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), ja lantionpohjan
haasteet ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja. Tutkimusten mukaan endometrioosin diagnoosiviive on keskimäärin 6–9 vuotta, ja moni viivästynyt gynekologinen diagnoosi voi Johtaa jopa lapsettomuuteen.
Tilanteella on merkittäviä seurauksia sekä yksilön hyvinvoinnille että yhteiskunnalle: hoitamattomat tai viivästyneet diagnoosit lisäävät inhimillistä kärsimystä ja heikentävät työ- ja toimintakykyä, mikä aiheuttaa huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia.
Käytännössä merkittävä osa naisista joutuu tällä hetkellä hankkimaan gynekologiset palvelunsa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Yksityisellä sektorilla hinnat ovat kuitenkin nousseet jyrkästi viime vuosina ja Pirkanmaalla yhden gynekologikäynnin keskihinta on jo noin 132 €, monissa tapauksissa jopa selvästi korkeampi. Tämä tekee palveluista monille pienituloisille, opiskelijoille ja nuorille käytännössä mahdottomia hyödyntää.
Gynekologipalveluiden vaikea saavutettavuus on sekä tasa-arvo- että eriarvoisuuskysymys. Tasa-arvon näkökulmasta ongelma muodostuu siitä, että naiset kohtaavat edelleen esteitä hakiessaan apua naiserityisiin sairauksiin. Monilta sairauksilta ja oireyhtymiltä puuttuvat käypä hoito suositukset, ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden puutteet heijastavat rakenteellista vinoumaa, jossa naisten terveys ei tule tasa-arvoisesti huomioiduksi osana perusterveydenhuoltoa. Eriarvoisuuden näkökulmasta ongelma liittyy taloudellisiin ja sosiaalisiin eroihin. Varakkaammilla on mahdollisuus hakeutua yksityisille gynekologeille, kun taas pienituloiset joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä pitkäänkin tai jäävät kokonaan ilman sitä.
Gynekologisissa sairauksissa ja oireyhtymissä varallisuus määrittääkin tällä hetkellä aivan liikaa sitä, kuka saa apua. Pirkanmaan hyvinvointialueen tulisi parantaa gynekologipalveluiden saatavuutta ja sujuvoittaa hoitopolkuja. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla gynekologin palveluita osana terveyskeskusten toimintaa.
Esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin:
● Arvioidaan mahdollisuudet tuoda gynekologipalvelut osaksi terveyskeskusten
peruspalveluita.
● Kehitetään konsultaatio- ja lähetekäytäntöjä siten, että gynekologin asiantuntija-arvio
on saatavilla nykyistä sujuvammin.
● Toteutetaan matalan kynnyksen gynekologin vastaanottokokeilu muutamissa
terveyskeskuksissa.
Gynekologipalveluiden saatavuuden parantaminen tukisi hyvinvointialueen tehtävää turvata
kaikille asukkailleen yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat palvelut.
Tampereella 29.10.2025
Vihreä aluevaltuustoryhmä
Eri hyvinvointialueilla on viime vuosina tehty, ja tehdään edelleen tulevina vuosina, vaikeita leikkauspäätöksiä. Alijäämän kattamisvelvollisuuden nykyinen määräaika vuoden 2026 lopussa on pakottanut myös Pirkanmaan hyvinvointialueen rajuihin leikkauksiin tavoiteaikataulussa pysymiseksi. Vuosina 2023-2024 kertynyt alijäämä kun oli yhteensä 193 miljoonaa euroa, mikä pitäisi nyt vuosien 2025-2026 aikana kattaa täysimääräisesti.
Petteri Orpon hallituksella on kuitenkin tekeillä lakimuutos, jonka perusteella Pirhan olisi todennäköisesti mahdollista hakea lisäaikaa sopeuttamiselle jopa vuoden 2028 loppuun. Päätös laista saadaan kuitenkin vasta ensi vuoden puolella, ja sitä ennen aluevaltuuston pitää muun muassa hyväksyä Pirhan ensi vuoden talousarvio.
Mitkä lisäajan hyödyt sitten voisivat olla?
Hallittu siirtymä alijäämästä kohti kestävää taloutta.
Lisäaika antaa alueille mahdollisuuden korjata talouttaan kestävämmin niin, ettei leikkauksista jäisi pitkäikäisiä ja vaikeasti korjattavia vaurioita palveluverkkoon.
Palveluiden saatavuuden turvaaminen.
Nykyisellään talouspaineet pakottavat niin nopeisiin säästöihin, että palveluiden laatu tai saatavuus voivat kärsiä. Lisäaika voi vähentää painetta tehdä nopeita, kiireessä ja ilman huolellisia vaikutusarvioita valmisteltuja päätöksiä.
Parempi ennakointi ja sopeutuminen.
Alueet saavat enemmän aikaa suunnitella, mitata ja korjata talouden tasapainoa, sen sijaan että alijäämä “pakottaisi” toimimaan reaktiivisesti.
Tiedon ja prosessien parantaminen. Lakimuutos liittyy myös rahoitusmallin ja siihen liittyvän tiedonkeruun ongelmiin (esim. diagnoositietojen vaikutus rahoitukseen), lisäaika voi tarjota tilaa prosessien korjaukselle.
On selvää, että Pirhan taloutta on pakko sopeuttaa. Mutta tapa, jolla se tehdään, ratkaisee sen, miten toimivat palvelut alueen asukkaille voidaan tulevina vuosina tarjota. Jos sopeutus tehdään hätäisesti, ilman että kunnollisia vaikutustenarviointeja ehditään tehdä, vaarana on, että korjaamme ensi vuosien säästöt tulevien vuosikymmenten lisäkustannuksina ja hyvinvointivajeena.
– Johanna Kirjavainen, aluevaltuutettu
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olga Haapa-aho ja varapuheenjohtajiksi Hanna Sareila ja Julia Sangervo.
Haapa-aho on toisen kauden aluevaltuutettu ja toimii jatkossa asiakkuus- ja laatujaoston jäsenenä sekä aluehallituksen varajäsenenä. Edellisen valtuustokauden hän toimi valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Haapa-aho työskentelee potilasjärjestön toiminnanjohtajana.
“Odotan innolla alkavaa valtuustokautta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Nyt, kun alueen toiminta on saatu käyntiin, on tärkeää panostaa palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseen. Meillä Vihreissä on huolta esimerkiksi yhteydensaannista peruspalveluihin sekä aikuissosiaalityön ja lastensuojelun haasteista.”, Haapa-aho kertoo.
Sareila on terveyskeskuslääkäri ja ensimmäisen kauden aluevaltuutettu, joka toimii jatkossa myös aluehallituksen jäsenenä. ”On hienoa päästä aloittamaan työ Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Pidän erityisen tärkeänä alueen asukkaiden luottamuksen lisäämistä peruspalveluitamme kohtaan.”
Sangervo on psykologi ja toisen kauden aluevaltuutettu, joka toimi myös edellisellä valtuustokaudella valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. “On arvokas tehtävä saada edistää kaikkein pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vihreille erityisen tärkeä prioriteetti on panostaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä psykiatriseen hoitoon, sillä niissä on edelleen alueen suurimmat haasteet.”
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä teki eilen kokouksessaan esityksensä hyvinvointialueen luottamustehtäviin.
Valtuuston varapuheenjohtajaksi esitetään Perttu Jussilaa ja aluehallituksen jäseniksi Hanna Sareilaa ja Petri Siuroa.
Jussila on Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden aluevaltuutettu, Sareila ja Siuro puolestaan ovat uusia valtuutettuja hyvinvointialueella, mutta molemmat ovat toimineet Tampereella kaupunginvaltuustossa valtuutettuina sekä eri luottamustehtävissä.
Valinnat luottamustehtäviin käsitellään kesäkuun aluevaltuuston ja aluehallituksen kokouksissa. Aluevaltuustoryhmä valitsee ryhmäpuheenjohtajiston seuraavassa kokouksessaan.
Valtuuston varapuheenjohtaja: Perttu Jussila
Aluehallitus: Hanna Sareila ja Petri Siuro,
varajäsenet Olga Haapa-aho ja Johanna Kirjavainen
Asiakkuus- ja laatujaosto: Olga Haapa-aho ja Mikko Nisukangas,
varajäsenet Satu Hintikka ja Alex Siira
Henkilöstöjaosto: Petra Aalto,
varajäsen Niina Melkko
Konserni- ja toimitilajaosto: Johanna Roihuvuo,
varajäsen Taru Kaario
Yksilöasioiden jaosto: Onni Härkönen,
varajäsen Aladdin Dell
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta: Anita Huhtala (varapuheenjohtaja) ja Sanna Piitulainen,
varajäsenet Eerika Merimaa ja Taina Törmä
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta: Johanna Kirjavainen ja Anna Moilanen,
varajäsenet Kaisa Räsänen ja Matias Välimäki
Tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta: Iia Suomi ja Henri Backman,
varajäsenet Tiina Haukkakallio ja Johannes Liuska
Tarkastuslautakunta: Tiina Wesslin (varapuheenjohtaja) ja Noora Hakulinen,
varajäsenet Minna Kyyhkynen ja Marika Uusi-Illikainen
Aluevaalilautakunta: Riku Seppälä