marras 3, 2025
Gynekologisen sairauden tai oireyhtymän kanssa elää noin 600 000 suomalaista. Gynekologipalveluiden saatavuus julkisella sektorilla on kuitenkin heikko. Ajan saaminen gynekologille saattaa edellyttää toistuvia käyntejä perusterveydenhuollossa, mikä viivästyttää diagnooseja, pahentaa oireita ja johtaa tarpeettomiin sairauspoissaoloihin.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International onkin vuoden 2023 raportissaan nostanut gynekologisen hoidon saatavuuden esiin yhtenä Suomen terveydenhuollon ongelmakohdista.
Naistentauteihin ja hormonaalisiin muutoksiin liittyvät vaivat jäävät liian usein kokonaan tunnistamatta ja hoitamatta. Esimerkiksi vaihdevuosiin liittyvät oireet, endometrioosi, voimakkaat kuukautiskivut, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS), ja lantionpohjan
haasteet ovat alidiagnosoituja ja alihoidettuja. Tutkimusten mukaan endometrioosin diagnoosiviive on keskimäärin 6–9 vuotta, ja moni viivästynyt gynekologinen diagnoosi voi Johtaa jopa lapsettomuuteen.
Tilanteella on merkittäviä seurauksia sekä yksilön hyvinvoinnille että yhteiskunnalle: hoitamattomat tai viivästyneet diagnoosit lisäävät inhimillistä kärsimystä ja heikentävät työ- ja toimintakykyä, mikä aiheuttaa huomattavia kansantaloudellisia kustannuksia.
Käytännössä merkittävä osa naisista joutuu tällä hetkellä hankkimaan gynekologiset palvelunsa yksityisiltä palveluntarjoajilta. Yksityisellä sektorilla hinnat ovat kuitenkin nousseet jyrkästi viime vuosina ja Pirkanmaalla yhden gynekologikäynnin keskihinta on jo noin 132 €, monissa tapauksissa jopa selvästi korkeampi. Tämä tekee palveluista monille pienituloisille, opiskelijoille ja nuorille käytännössä mahdottomia hyödyntää.
Gynekologipalveluiden vaikea saavutettavuus on sekä tasa-arvo- että eriarvoisuuskysymys. Tasa-arvon näkökulmasta ongelma muodostuu siitä, että naiset kohtaavat edelleen esteitä hakiessaan apua naiserityisiin sairauksiin. Monilta sairauksilta ja oireyhtymiltä puuttuvat käypä hoito suositukset, ja seksuaali- ja lisääntymisterveyden palveluiden puutteet heijastavat rakenteellista vinoumaa, jossa naisten terveys ei tule tasa-arvoisesti huomioiduksi osana perusterveydenhuoltoa. Eriarvoisuuden näkökulmasta ongelma liittyy taloudellisiin ja sosiaalisiin eroihin. Varakkaammilla on mahdollisuus hakeutua yksityisille gynekologeille, kun taas pienituloiset joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä pitkäänkin tai jäävät kokonaan ilman sitä.
Gynekologisissa sairauksissa ja oireyhtymissä varallisuus määrittääkin tällä hetkellä aivan liikaa sitä, kuka saa apua. Pirkanmaan hyvinvointialueen tulisi parantaa gynekologipalveluiden saatavuutta ja sujuvoittaa hoitopolkuja. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tarjoamalla gynekologin palveluita osana terveyskeskusten toimintaa.
Esitämme, että Pirkanmaan hyvinvointialue ryhtyy seuraaviin toimenpiteisiin:
● Arvioidaan mahdollisuudet tuoda gynekologipalvelut osaksi terveyskeskusten
peruspalveluita.
● Kehitetään konsultaatio- ja lähetekäytäntöjä siten, että gynekologin asiantuntija-arvio
on saatavilla nykyistä sujuvammin.
● Toteutetaan matalan kynnyksen gynekologin vastaanottokokeilu muutamissa
terveyskeskuksissa.
Gynekologipalveluiden saatavuuden parantaminen tukisi hyvinvointialueen tehtävää turvata
kaikille asukkailleen yhdenvertaiset, laadukkaat ja saavutettavat palvelut.
Tampereella 29.10.2025
Vihreä aluevaltuustoryhmä
loka 27, 2025
Eri hyvinvointialueilla on viime vuosina tehty, ja tehdään edelleen tulevina vuosina, vaikeita leikkauspäätöksiä. Alijäämän kattamisvelvollisuuden nykyinen määräaika vuoden 2026 lopussa on pakottanut myös Pirkanmaan hyvinvointialueen rajuihin leikkauksiin tavoiteaikataulussa pysymiseksi. Vuosina 2023-2024 kertynyt alijäämä kun oli yhteensä 193 miljoonaa euroa, mikä pitäisi nyt vuosien 2025-2026 aikana kattaa täysimääräisesti.
Petteri Orpon hallituksella on kuitenkin tekeillä lakimuutos, jonka perusteella Pirhan olisi todennäköisesti mahdollista hakea lisäaikaa sopeuttamiselle jopa vuoden 2028 loppuun. Päätös laista saadaan kuitenkin vasta ensi vuoden puolella, ja sitä ennen aluevaltuuston pitää muun muassa hyväksyä Pirhan ensi vuoden talousarvio.
Mitkä lisäajan hyödyt sitten voisivat olla?
Hallittu siirtymä alijäämästä kohti kestävää taloutta.
Lisäaika antaa alueille mahdollisuuden korjata talouttaan kestävämmin niin, ettei leikkauksista jäisi pitkäikäisiä ja vaikeasti korjattavia vaurioita palveluverkkoon.
Palveluiden saatavuuden turvaaminen.
Nykyisellään talouspaineet pakottavat niin nopeisiin säästöihin, että palveluiden laatu tai saatavuus voivat kärsiä. Lisäaika voi vähentää painetta tehdä nopeita, kiireessä ja ilman huolellisia vaikutusarvioita valmisteltuja päätöksiä.
Parempi ennakointi ja sopeutuminen.
Alueet saavat enemmän aikaa suunnitella, mitata ja korjata talouden tasapainoa, sen sijaan että alijäämä “pakottaisi” toimimaan reaktiivisesti.
Tiedon ja prosessien parantaminen. Lakimuutos liittyy myös rahoitusmallin ja siihen liittyvän tiedonkeruun ongelmiin (esim. diagnoositietojen vaikutus rahoitukseen), lisäaika voi tarjota tilaa prosessien korjaukselle.
On selvää, että Pirhan taloutta on pakko sopeuttaa. Mutta tapa, jolla se tehdään, ratkaisee sen, miten toimivat palvelut alueen asukkaille voidaan tulevina vuosina tarjota. Jos sopeutus tehdään hätäisesti, ilman että kunnollisia vaikutustenarviointeja ehditään tehdä, vaarana on, että korjaamme ensi vuosien säästöt tulevien vuosikymmenten lisäkustannuksina ja hyvinvointivajeena.
– Johanna Kirjavainen, aluevaltuutettu
kesä 4, 2025
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä valitsi uuden ryhmäpuheenjohtajiston. Ryhmän puheenjohtajaksi valittiin Olga Haapa-aho ja varapuheenjohtajiksi Hanna Sareila ja Julia Sangervo.
Haapa-aho on toisen kauden aluevaltuutettu ja toimii jatkossa asiakkuus- ja laatujaoston jäsenenä sekä aluehallituksen varajäsenenä. Edellisen valtuustokauden hän toimi valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. Haapa-aho työskentelee potilasjärjestön toiminnanjohtajana.
“Odotan innolla alkavaa valtuustokautta Pirkanmaan hyvinvointialueella. Nyt, kun alueen toiminta on saatu käyntiin, on tärkeää panostaa palveluiden laadun ja saatavuuden parantamiseen. Meillä Vihreissä on huolta esimerkiksi yhteydensaannista peruspalveluihin sekä aikuissosiaalityön ja lastensuojelun haasteista.”, Haapa-aho kertoo.
Sareila on terveyskeskuslääkäri ja ensimmäisen kauden aluevaltuutettu, joka toimii jatkossa myös aluehallituksen jäsenenä. ”On hienoa päästä aloittamaan työ Pirkanmaan asukkaiden hyvinvoinnin eteen. Pidän erityisen tärkeänä alueen asukkaiden luottamuksen lisäämistä peruspalveluitamme kohtaan.”
Sangervo on psykologi ja toisen kauden aluevaltuutettu, joka toimi myös edellisellä valtuustokaudella valtuustoryhmän varapuheenjohtajana. “On arvokas tehtävä saada edistää kaikkein pirkanmaalaisten hyvinvointia. Vihreille erityisen tärkeä prioriteetti on panostaa mielenterveys- ja päihdepalveluihin sekä psykiatriseen hoitoon, sillä niissä on edelleen alueen suurimmat haasteet.”
touko 22, 2025
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä teki eilen kokouksessaan esityksensä hyvinvointialueen luottamustehtäviin.
Valtuuston varapuheenjohtajaksi esitetään Perttu Jussilaa ja aluehallituksen jäseniksi Hanna Sareilaa ja Petri Siuroa.
Jussila on Pirkanmaan vihreän aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja toisen kauden aluevaltuutettu, Sareila ja Siuro puolestaan ovat uusia valtuutettuja hyvinvointialueella, mutta molemmat ovat toimineet Tampereella kaupunginvaltuustossa valtuutettuina sekä eri luottamustehtävissä.
Valinnat luottamustehtäviin käsitellään kesäkuun aluevaltuuston ja aluehallituksen kokouksissa. Aluevaltuustoryhmä valitsee ryhmäpuheenjohtajiston seuraavassa kokouksessaan.
Valtuuston varapuheenjohtaja: Perttu Jussila
Aluehallitus: Hanna Sareila ja Petri Siuro,
varajäsenet Olga Haapa-aho ja Johanna Kirjavainen
Asiakkuus- ja laatujaosto: Olga Haapa-aho ja Mikko Nisukangas,
varajäsenet Satu Hintikka ja Alex Siira
Henkilöstöjaosto: Petra Aalto,
varajäsen Niina Melkko
Konserni- ja toimitilajaosto: Johanna Roihuvuo,
varajäsen Taru Kaario
Yksilöasioiden jaosto: Onni Härkönen,
varajäsen Aladdin Dell
Ikääntyneiden ja vammaisten henkilöiden valiokunta: Anita Huhtala (varapuheenjohtaja) ja Sanna Piitulainen,
varajäsenet Eerika Merimaa ja Taina Törmä
Lasten, nuorten, perheiden ja työikäisten valiokunta: Johanna Kirjavainen ja Anna Moilanen,
varajäsenet Kaisa Räsänen ja Matias Välimäki
Tulevaisuus- ja turvallisuusvaliokunta: Iia Suomi ja Henri Backman,
varajäsenet Tiina Haukkakallio ja Johannes Liuska
Tarkastuslautakunta: Tiina Wesslin (varapuheenjohtaja) ja Noora Hakulinen,
varajäsenet Minna Kyyhkynen ja Marika Uusi-Illikainen
Aluevaalilautakunta: Riku Seppälä
touko 12, 2025
Vihreät on tulevaisuuspuolue ja yhteiskunnallinen liike, joka kokoaa erilaisista taustoista tulevat ihmiset muuttamaan yhdessä maailmaa. Puolustamme luontoa ja ihmisiä ahneutta ja lyhytnäköisyyttä vastaan. Haluamme varmistaa, että jokainen voi elää oman näköistä elämää, tavoitella haluamaansa koulutusta ja vaihtaa elämän suuntaa tietäen, että yhteiskunnan turvaverkko kannattelee.
Vihreille tasa-arvo ja yhdenvertaisuus muodostavat politiikan kovan ytimen, josta ei tingitä tiukoissakaan paikoissa. Tavoitteemme on kaikille oikeudenmukainen yhteiskunta ja työtä sen eteen jatketaan, kunnes kaikki ovat vapaita ja tasavertaisia. Ihmisoikeudet ovat arvokkaita ja samalla hauraita – ilman jatkuvaa työtä niiden eteen kello voi kääntyä radikaalistikin taaksepäin. Vihreille on selvää, että yhden oikeudet eivät ole toisilta pois – esimerkiksi sukupuolivähemmistöjen oikeus elämään ilman syrjintää ei vähennä kenenkään muun oikeutta samaan. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkeää myös paikallisesti: onnistuessamme Tampere ja Pirkanmaa ovat aidosti avoimia meille kaikille. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat myös elinvoimaisen ja kestävän kaupungin elinehto.
Nähdään kesäkuussa Manse Pridessa!
huhti 7, 2025
Puheenjohtaja, arvoisat valtuutetut ja myös yleisö,
Olemme hyväksymässä tämän maakuntavaltuustokauden suurinta yksittäistä hanketta, vaihemaakuntakaavaa. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on hyväksytty vuonna 2017. Sittemmin tieto luonnon monimuotoisuudesta ja sitä uhkaavasta luontokadosta on lisääntynyt merkittävästi. Siksi onkin erityisen arvostettavaa, että uudessa vaihemaakuntakaavaa varten on selvitetty viime vuosina, missä ovat Pirkanmaan uhanalaiset ja toisaalta luontoarvoiltaan erityiset kohteet.
Vaikka vihreiden maakuntavaltuustoryhmän mielestä vaihemaakuntakaava olisi saanut rohkeamminkin lisätä suojelua, on nyt käsiteltävänä oleva kaava monin tavoin hyvä kompromissi. Suojelualueiden ohella kaavaan on tehty kehittämisperiaatemerkintöjä ja niihin liittyviä kehittämissuosituksia, joilla pyritään edistämään luonnon monimuotoisuuden huomioimista niilläkin alueilla, jotka eivät ole varsinaisia suojelualueita. Tällaisia uusia alueita Pirkanmaalla tunnistettiin peräti 26.
Tietysti tämä jättää paljon myös kuntien paikallisen tahdon varaan. Vaihemaakuntakaava on joka tapauksessa ohjaava kaava, ja kuntien on kannettava vastuu varsinaisesta luonnonsuojelutyöstä. LUMO-ohjelma ja luontomatkailun mahdollisuudet toivottavasti tähän myös kuntia rohkaisevat. Tätä tukee myös uusi kansallispuistojen kytkeytyvyyden kehittämisvyöhyke.
Vaihemaakuntakaavan teemana ja rajauksena on elonkirjo ja energia. Uusi kaava pyrkiikin kuvaamaan myös ilmastonmuutoksen eri luontotyypeille aiheuttamia uhkia. Valitettavasti ilmastonmuutokseen ja luontokatoon vastaavat toimet eivät aina sovi aivan ongelmitta yhteen. Tämä on niin ikään ongelma, johon viime vuosina on havahduttu.
Tähän liittyen eniten keskustelua jo ennen kokousta on herättänyt tuulienergia. Kaavaselostuksessa toki hyvin mainitaan: ”Alueiden laajuuteen ja rajauksiin ovat vaikuttaneet erityisesti sekä kokonaismaakuntakaavassa että vaihemaakuntakaavassa tunnistetut luonnon monimuotoisuuden ydinalueet, joille tuulienergia-alueita ei osoiteta.” Maakuntakaavasta on poistettu jo 12 tuulivoima-aluetta, ja niiden määrä on vähentynyt 29:stä 17:ään tässä vaihemaakuntakaavassa.
Tässä mielessä erityisesti keskustelua herättänyt Konikallio on haastava kohde paitsi luontoarvojen myös ELY-keskuksen lausunnossaan mainitsemien merkittävien maisema-arvojen vuoksi. Asiaa hankaloittaa tietysti alueella käynnissä oleva ja nykyisen maakuntakaavan mukainen tuulivoimalahanke. Mutta maakuntavaltuusto päättää itsenäisesti, miten se tuulivoimaa vaihemaakuntakaavalla haluaa ohjata. Tällöin uusi tieto ja selvitykset tai sellaisten lisätarve voi aiheuttaa tarpeita muutoksiin. Joka tapauksessa selvää on, ettei tuulivoiman ja ympäristöarvojen yhteensovittaminen aina ole helppoa.
Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle myös halutaan enemmän maakunnallista ohjausta, kun maakunnallisesti merkittävän tuulivoima-alueen kooksi on päätetty kahdeksan voimalaa. Tämä on tarpeellista jo siksi, että voimaloiden pituus on kasvanut, jolloin pienempikin määrä voimaloita on jo varsin merkittävä muutos maisemaan. Juuri vähempää määrää tuulivoimaloita ei enää ympäristöministeriön mukaan voisi laskea maakunnallisesti merkittäväksi. Toisin sanoen Pirkanmaan liitto ohjaa tuulivoimaa varsin reippaasti.
Tuulivoiman osalta katseen voisi kääntää myös valtion suuntaan. Kun sääntelyä on haluttu purkaa, onko tuulivoiman sääntelyssä myös purkamisen varaa? Maailmalla tuulivoimaloita näkee ennen muuta aukeilla paikoilla, kuten pelloilla ja merellä. Vaikuttaa siltä, että Suomessa esimerkiksi liikenneinfrastruktuurille varataan turhankin paljon suojavyöhykettä, jolloin tuulivoimahankkeet menevät metsään – kirjaimellisesti.
Jollakin keinoilla vaihemaakuntakaavan myös pitää uusiutuvaan energian tavoitteisiin vastata. Tätä hankaloittaa se, että esimerkiksi aurinkoenergiaa on yksiköiden pienuuden vuoksi vaikeaa maakunnallisella tasolla osoittaa tiettyihin paikkoihin. Tätä varten on toki tehty kehittämissuosituksia, mutta paljon vastuuta jää aurinkoenergian osalta kuntiin.
Tätä työtä voisi vauhdittaa se, jos eduskunta saisi säädettyä lain, jolla mahdollistettaisiin jo neljä vuotta sitten voimaan tullut EU-asetus energiayhteisöjen sallimisesta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kunnallinen energiayhteisö voisi suoraan myydä vaikkapa aurinkopaneeleilla tuotettua sähköä läheisille yrityksille. Tätä on Lempäälän Marjamäessä odotettu jo vuosia.
Vaihemaakuntakaava edistää osaltaan siirtymää pois turpeesta. Vaikka siirtymä saisi ryhmämme puolesta olla nopeampikin, voi hyvänä edistyksenä pitää muutosta, jossa ”turvetuotannolle tärkeän alueen” merkintä kumotaan. Tilalle tuodaan kehittämisperiaatemerkintä, jolla edistetään monimuotoisempaa maankäyttöä ja elinkeinotoimintaa alueilla.
Vihreä maakuntavaltuustoryhmä pitää nyt hyväksyttävänä olevaa vaihemaakuntakaavaa kannatettavana kompromissina. Kaavalla voidaan pääasiassa hyvin vastata luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen ja tukea kestävää energiatuotantoa. Haluamme kiittää lopuksi viranhaltijoita hyvästä valmistelusta.
Maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja Ville Hämäläinen
