touko 15, 2026
Aamulehti uutisoi vastikään siitä, että moni on hakenut Pirhalta maksuhelpotuksia. Hakemuksia on tullut kaksinkertaisella tahdilla viime vuoteen verrattuna. Käsittelyajat ovat kasvaneet Varat eivät riitä kohonneisiin asiakasmaksuihin. Lisäksi hallitus on kaavaillut asiakasmaksuihin korotuksia entisestään.
Hyvinvointialue saa toki itse päättää, millaista asiakasmaksua se perii. Valtaosa alueista pitää kuitenkin maksut lain sallimalla maksimilla, sillä rahoitus on niin tiukassa, ettei palvelujen tarjoamiseen ilman maksujen keräämista ole varaa.
Maksuhelpotusten määrien räjähtäminen käsiin sekä Pirhan tilastot yhä useammista toimeentulohakemuksista kertovat karua tarinaa: suomalaiset köyhtyvät. Terveydenhuollon kustannukset yksilöille kuitenkin kasvavat ja jopa kuolemisestakin on tehty kalliimpaa.
Julkinen terveydenhuolto on jo lähtökohtaisesti eniten käytetty heikommassa asemassa olevien ihmisten keskuudessa: iäkkäät, pienituloiset, työttömät, nuoret… Terveydenhuollon maksukorotukset osuvat siis pääasiassa jo niihin, joilla on haastavampaa muutenkin.
Aikainen hoitoonpääsy ja ennaltaehkäisy ovat tärkeimpiä väyliä paitsi inhimillisen kärsimyksen minimointiin, myös suurempien kustannusten ehkäisyyn. Korjaavat toimet ovat tyypillisesti ehkäiseviä kalliimpia. Nyt olemme ajautumassa kuitenkin entistä korjauspainotteisempaan malliin, kun vain pakollisiin palveluihin on varaa ja ihmiset lykkäävät maksujen pelossa hoitoon hakeutumista. Vuoden 2024 Terve Suomi -kyselytutkimuksen tulokset kertoivat että 20-64-vuotiaista pirkanmaalaisista jopa kolmannes on rahanpuutteen takia tinkinyt ruuasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä.
Uskon, että pitkässä juoksussa ihmisten terveyden aikainen hoitaminen johtaisi säästöihin, kun raskaampien palvelujen tarve vähenisi. Ongelma ei ole vain hyvinvointialueiden käsissä, vaan Suomen päättäjien. Meillä ei ole enää varaa jatkuviin maksukorotuksiin. Terveyden ei tule olla luksustuote.
– Noora Hakulinen, varavaltuutettu
touko 8, 2026
Luonnos sosiaalihuoltolain muutoksesta on lausuntokierroksella parhaillaan. Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistuksen tavoitteena on edistää hyvinvointialueiden mahdollisuuksia järjestää ja organisoida palvelut nykyistä joustavammin ja asiakaslähtöisemmin. Mutta myös 100 miljoonan vuosittaiset säästöt.
Uudistuksessa ehdotetaan muun muassa nykyisten erillisten palveluiden, kuten kasvatus- ja perheneuvonnan sekä perhetyön, yhdistämistä uudeksi laajaksi lapsiperhepalveluksi. Huolena on, että näiden palveluiden roolia ei ole tunnistettu oikein. Jos palveluiden lakisääteisyys murenee, vaarana on osaamisvaatimusten alentaminen. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonnan vaativaa terapiatyötä tekisivät jatkossa työntekijät, joilla ei ole siihen tarvittavaa erikoiskoulutusta. Pahimmillaan tässäkin säästötoimessa käy niin, että säästöt maksetaan myöhemmin moninkertaisena esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun puolella. Ristiriitaa näkyy myös lastenvalvojien työn määrittelyssä. Esityksessä vaatimustaso nousee mutta resursseja ei luvata lisää.
Säästöjen hakeminen ennaltaehkäisevistä palveluista on hölmöläisen peiton jatkamista ja myös hyvinvointialueen strategian vastaista. Leikkaamalla ennaltaehkäisevästä työstä yhteiskunta tilaa itselleen lisäkuluja myöhemmin.
Kun sosiaalihuollon uudistusta aletaan toimeenpanna Pirkanmaan hyvinvointialueella, toivon päättäjiltä harkintaa ja kykyä nähdä pitkälle. Alueen on kyettävä poimimaan uudistuksesta ne hyvät puolet – kuten kirjaamisen keventäminen ja prosessien sujuvoittaminen ja vältettävä mahdollisuuksien mukaan olemassa olevien toimivien palveluiden heikentäminen.
Hyvinvointialueen on pidettävä huoli siitä, että lapsiperheet saavat edelleen riittävän ja oikea-aikaisen tuen näistäkin säästötavoitteista huolimatta.
– Anita Huhtala, valtuutettu
touko 5, 2026
Sosiaali- ja terveysalalla kohtaamiset ovat koko työn ydin.
Mitä suuremmasta elämäntilanteeseen vaikuttavasta muutoksesta, kuten omasta tai läheisen sairastumisesta onkaan kyse, sitä tärkeämpää on, että hädän hetkellä tullaan nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi aidosti. Sote-alan kiire, resurssipula ja jatkuva tehokkuuspaine uhkaavat juuri sitä, mikä on kaikkein tärkeintä: aikaa kohdata.
Kohtaaminen ei ole vain tervehdys tai nopea kysymys voinnista. Se on pysähtymistä ja läsnäoloa. Se on sitä, ettei ihminen ole vain asiakas tai potilas, vaan huomioidaan myös hänen elämäntilanne, taustat ja tunteet.
Sillä, miten ihminen kohdataan, on valtava merkitys siihen, miten hän kokee saamansa palvelun. Yksi aito kohtaaminen voi vahvistaa luottamusta, lisätä turvallisuuden tunnetta ja tehdä avun vastaanottamisesta helpompaa. Vastaavasti kiireinen tai etäinen kohtaaminen voi jättää kokemuksen, ettei tullut kuulluksi tai jättää pelon valtaan.
Jos kohtaamiselle ei ole aikaa, mitä jää jäljelle? Suorittamista, rutiineja ja kokemus siitä, ettei tule kohdatuksi ihmisenä.
Toivottavasti sosiaali- ja terveysalaan kohdistuneet säästöt eivät vie henkilöstöltä sitä vähääkin aikaa, joka on varattu kohtaamisille. Kohtaaminen ei ole ylimääräistä, vaan välttämätöntä laadukkaan hoidon ja työn mielekkyyden kannalta.
Annetaan kohtaamiselle arvo, joka sille kuuluu.
– Anna Moilanen, varavaltuutettu
huhti 22, 2026
Saavutettavat, riittävät ja turvalliset palvelut ikäihmisille
Ikäihmisten määrä lisääntyy huomattavasti tulevina vuosina. 10 vuoden päästä Tilastokeskuksen mukaan Pirkanmaan hyvinvointialueella asuu lähes 14 000 yli 75-vuotiasta enemmän kuin tänä vuonna. Kasvua on lähes 45 %. Ikääntyessä myös palveluiden tarpeen määrä lisääntyy. On tärkeää, että jokainen ihminen saa riittävän tuen ja elää onnellisena ja tuntea turvaa elämänsä loppuun asti.
Ensihoitajana huomaan, että kotona asuu paljon yksinäisiä vanhuksia ja pariskuntia, joilla ei ole mitään tukea. He eivät myöskään aina tiedä mistä tukea saisi. Olen useasti etsinyt heille puhelinnumeroita Pirhan palveluihin ja opastanut mistä saa apua. Joskus myös pitää tehdä huoli-ilmoitus.
Olen käynyt myös useasti katsomassa henkilöitä, jotka ovat kotiutettu, vaikka vointi on ollut niin heikko, että kotona ei ole pärjännyt. Lisäksi nykyaikaiset lääkeautomaatit ovat aiheuttaneet kaatumisia, koska kone käskee nousemaan ja ottamaan lääkkeen. Ikäihminen saattaa maata lattialla, kunnes esimerkiksi kotihoito tulee useamman tunnin kulutta käymään ihmisen luona.
Monesti ikäihmisten kohdalla tilanne on myös sellainen, että he eivät pärjää kotona, mutta mitään akuuttia hoidettavaa ei ole. Valitettavasti ensihoidolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin viedä henkilö Acutaan, jossa on paljon hälinää ja valoa. Tämä saattaa pahentaa ikäihmisen oloa ja lisätä sekavuutta, varsinkin jos henkilöllä on myös muistisairaus.
Pirkanmaalla pitäisi tehdä selkeästi etsivää vanhustyötä, jotta yksinäiset vanhukset ja toinen toistaan tukevat pariskunnat pääsevät heille kuuluvan tuen piiriin. Palveluiden pitää olla saavutettavia ja riittäviä. Lisäksi olisi hyvä, jos Pirkanmaalla olisi geriatrinen päivystys, jonne voisi viedä kotona pärjäämättömän ikäihmisen, jolla ei ole mitään akuuttia tarvetta. Geriatrisessa päivystyksessä ikäihminen saisi olla rauhassa ja turvassa.
Me jokainen vanhennutaan joka vuosi! Me kaikki haluamme itsellemme ja läheisillemme turvallisen ja onnellisen vanhuuden. Pidetään palvelut saavutettavina ja riittävinä ja ikäihmisille sopivina.
– Henri Backman, aluevaltuutettu
maalis 23, 2026
Ministeri Wille Rydman saapui tänään aluevaltuuston kokoukseen tuomaan valtuustolle tervehdyksensä. Meilläkin on ministeri Rydmanille terveisiä: jo riittää leikkaaminen, näpit irti sosiaali- ja terveyspalveluista!
Orpon hallitus on tehnyt ennennäkemättömiä heikennyksiä ihmisten hyvinvointiin leikkaamalla hyvinvointialueiden rahoitusta, mikä on johtanut sosiaali- ja terveyspalveluiden karsimiseen, henkilökunnan irtisanomisiin ja palveluiden ruuhkautumisen. Samalla sosiaaliturvaa on murennettu koko vaalikauden ajan ennätystyöttömyyden jatkaessa kasvuaan.
Vihreän aluevaltuustoryhmän mielestä säästöjä ja leikkauksia on jo tehty tarpeeksi, eikä hyvinvointialueiden rahoituksesta ole enää varaa leikata euroakaan. Lisäksi ministeri Rydman on väläytellyt lisää leikkauksia järjestöjen toimintaan, joiden rahoitusta on jo karsittu, ja jotka tekevät elintärkeää työtä esimerkiksi mielenterveyspalveluiden tuottamisessa.
Joten ministeri Rydman, jo riittää leikkaaminen sosiaali- ja terveyspalveluista!
maalis 23, 2026
Ryhmäpuhe strategian toimeenpanosuunnitelmasta
Aluevaltuuston lähetekeskustelu 23.3.2026
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja viranhaltijat. Vihreä aluevaltuustoryhmä kiittää valmistelijoita hyvästä työstä. Lause ”Me hoidamme.” on dynaaminen ja vankkaa aikomusta huokuva. Se ei jätä tilaa jossittelulle eikä siinä ole suomalaisilta urheilijoilta tuttua mentaliteettia, jossa ”lähdetään tekemään omaa suoritusta ja katsotaan mihin se riittää”. Pirkanmaan hyvinvointialue toteaa hoitavansa ja aikoo pitää siitä kiinni.
Me vihreät tervehdimme ilolla toimeenpanosuunnitelman kirjausta perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuuden parantamisesta sekä tavoitteen täyttymisen seuraamista siihen soveltuvilla mittareilla. Samaan teemaan liittyen on mainiota, että moniammatillisuutta pyritään lisäämään Minun tiimini -toimintamallin laajemmalla jalkauttamisella. Toisaalta myös kaipaisimme jatkossa pelkkien lukumäärätietojen lisäksi tietoa siitä, ovatko Minun tiimini -tapaamiset kustannustehokas tapa hoitaa asiakkaiden ongelmia. Pirkanmaan hyvinvointialueen asukkaiden terveysasioiden hoitoa tulee toivottavasti myös notkistamaan kaavailtu yhdenmukainen konsultaatiorakenne ja -kanava.
Aluevaltuustoryhmämme piti syksyn talousarvioneuvotteluissa yhtenä kynnyskysymyksenään henkilöstöetuuksia ja työterveydenhuollon kattavuutta. Koemme, että meidän on hankalista taloudellisista ajoista huolimatta huolehdittava työntekijöidemme jaksamisesta ja taattava heille mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Onkin mainiota, että työntekijöiden hyvinvointi on nostettu strategiassa omaksi kärjekseen (numero 3). Tämän lisäksi työnteon kulttuuriin liittyviä parannuksia sisältyy myös kärkeen Tärkeintä ihminen (numero 1), josta haluaisin nostaa hyväksi uudeksi ajatukseksi henkilöstöpoolin perustamisen.
Kuitenkin toimeenpanosuunnitelmassa olettaisi olevan enemmän konkreettisia keinoja ja kuvailuja siitä, miten palvelu paranee ja kohdennetaanko niihin vaikkapa lisäresurssia. Osassa vuositavoitteista ja niiden mittareista on kuvattu keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Sen sijaan esimerkiksi kärjen 2. Vaikuttavat palvelut alla oleva lapsia ja nuoria koskeva vuositavoite 1. ”Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät ja uusien kodin ulkopuolelle tehtyjen sijoitusten määrät laskevat vuodesta 2025” ja sen lähes samansisältöinen mittari ei sisällä minkäänlaista kuvausta siitä, miten tätä tavoitetta aiotaan lähestyä. Ilman keinojen kuvausta erityisesti tällaisten asiakasmääriin liittyvien mittareiden kohdalla herää kysymys, aletaanko tavoitteen saavuttamiseksi niin sanotusti siirtää maalitolppia eli päättää pitkäaikaisia asiakkuuksia ja olla aloittamatta uusia. Lapsiperheet ovat Suomessa ja Pirkanmaalla monenlaisten haasteiden edessä, eikä pienin niistä ole se, miten tuhannet lapsiperheet suistuvat köyhyyteen valtakunnan politiikan päätösten vuoksi.
Jäimme kaipaamaan erityisesti nuoriin liittyviä painotuksia ja tätä dokumenttia lukiessa heräsikin valitettavasti ajatus, että nuoret on jälleen kerran unohdettu. Nuorten hyvinvointi on monelta suunnalta uhattuna. Hallitus on tietojen mukaan leikkaamassa esimerkiksi KEHA-keskukselta, mikä tulee näkymään nuorille tärkeän Ohjaamo-palvelun supistuksina. Erityisen ikävää tämä on siksi, että kyseessä on matalan kynnyksen ennaltaehkäisevä palvelu, joka onnistuessaan tuo säästöjä myös Pirhalle. Kaipaisimme strategian toimeenpanolta enemmän konkreettisia kirjauksia toimista nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Vuositavoite ja mittari: “2. Varhaisen tuen palvelujen sekä oikea-aikaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarjonnan myötä nuoren päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien vuoksi tehtyjen kiireellisten sijoitusten määrä vähenee vuodesta 2025.” on toisaalta tärkeä nosto, koska koko maassamme on merkittävä ongelma siinä, että nuoria sijoitetaan pois kotoa sen vuoksi, että he eivät ole saaneet riittävää mielenterveyden hoitoa. Ja näissä tapauksissa sijoitus ei useinkaan auta asiaa, koska myöskään lastensuojelussa ei tarjota sitä mielenterveyden hoitoa, jota lapset ja nuoret ovat vailla, eikä se heidän tehtävänsä olekaan.
Totesin vaikuttavan siltä, että nuoret on unohdettu, mutta eivät myöskään asunnottomuuden kysymykset ja niiden ihmisten, joille kasautuu useampia sosiaalisia ongelmia, palvelut tule mielestämme esille tässä toimeenpanosuunnitelmassa. Ryhmämme toivookin tämän huomioimista vahvemmin jatkovalmistelussa, koska valtakunnallisten päätösten takia monen ihmisen ja perheen tilanne on kriisiytynyt ja Pirhan täytyy pystyä tukemaan ihmisiä sen keskellä. Samaan teemaan liittyen vihreä aluevaltuustoryhmä haluaa Pirhan varmistavan, että maksujen perimättä jättäminen toteutuu selkeästi ja kohtuullisessa ajassa ja maksujen kanssa annetaan tarvittaessa neuvontaa ja lisäaikaa.
Lopuksi on todettava, että siinä missä strategiadokumentissa nostettiin esiin planetaarinen terveys ja ilmastonmuutoksen torjunta, ei se näyttäydy tässä nyt kommentoitavana olevassa kokonaisuudessa juuri mitenkään.
Luontonäkökulma on tärkeä myös ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja nyt olisikin mielestämme ollut oivallinen paikka osoittaa edelläkävijyyttä ja sisällyttää Pirkanmaan suurimman työnantajan strategian toimeenpanosuunnitelmaan kirjauksia vaikkapa planetaarisen ruokavalion periaatteiden jalkauttamisesta yksiköiden ruokalistoihin ja toimenpiteitä ruokahävikin vähentämiseksi.
Kiitos.
– Hanna Sareila, valtuustoryhmän 2. varapuheenjohtaja
