Haavoittuvimpien palveluissa eniten korjattavaa

Haavoittuvimpien palveluissa eniten korjattavaa

Aluevaltuusto käsitteli marraskuun kokouksessaan tarkastuslautakunnan väliarviointia. Siinä lautakunta arvioi hyvinvointialueen strategian toteutumista ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta vuoden 2025 alkupuoliskolla.

Väliarvioinnista kävi ilmi, että suurimmat ongelmat ja resurssivaje kohdistuvat edelleen pahimmin kaikkein haavoittuvimpien ihmisten palveluihin. Terveydenhoidon puolella mielenterveyspalveluiden saatavuus on yhä heikko, ja sosiaalihuollon puolella ahtaalla ovat etenkin lastensuojelu, aikuissosiaalityö ja ikäihmisten asumispalvelut.

Aikuissosiaalityössä jonot ovat kohtuuttoman pitkät: aikaa sosiaalityöntekijälle voi joutua odottamaan kuukausia. Lastensuojelussa työntekijäkohtainen asiakasmäärä on edelleen liian suuri ja palvelutarpeen arviointien käsittelyajat liian pitkiä. Noin viidesosalla työtekijöistä on lain ylittämä määrä asiakkaita.

Väliarviointiraportin mukaan ikäihmisten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa palveluun pääsee lakisääteisessä tavoiteajassa. Käytännössä kaikki, paitsi tarjotusta paikasta kieltäytyneet, ovat päässeet palveluun alle kolmessa kuukaudessa. Tässä kohtaakaan ei kuitenkaan ole aihetta hurrata, sillä tavoitteeseen on päästy kiristyneiden palveluun pääsyn kriteerien vuoksi.

Asumispalveluiden tarvetta arvioitaessa käytetään valtakunnallista RAI-luokitusta, jonka asteikossa 1 tarkoittaa vähäistä palvelutarvetta ja luokitus 5 suurta palvelutarvetta. Pirkanmaalla ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsee jonottamaan hoitopaikkaa vasta kun palvelutarve on 5, jolloin ihmisen liikunta- ja toimintakyky on jo erittäin heikko. Samaa asteikkoa käytetään kotiin tuotavien palveluiden tarvetta arvioitaessa, ja myös niiden kohdalla kriteerit ovat äärimmäisen tiukat. Palveluiden ulkopuolelle jää siis todellisuudessa suuri joukko ikäihmisiä, joiden tilanne on todella huono.

Säästöpaineet ovat kovat kaikilla hyvinvointialueilla. Säästöt eivät kuitenkaan saisi kohdistua kaikkein haavoittuvimpien ja heikoimmassa asemassa olevien palveluihin. Säästöjä saadaan muun muassa organisoimalla työt paremmin, huolehtimalla kiinteistöjen energiatehokkuudesta, kehittämällä logistiikkaa ja hankintaosaamista sekä luopumalla kertakäyttökulttuurista. Nämä säästökohteet ovat jääneet liian vähälle huomiolle, kun on keskitytty palveluiden karsimiseen.

Tiina Wesslin, aluevaltuutettu

Sote-asiakasmaksujen ulosotot saatava minimiin Pirkanmaalla

Sote-asiakasmaksujen ulosotot saatava minimiin Pirkanmaalla

Sote-asiakasmaksujen korotukset ovat pahentaneet taloudellisia vaikeuksia monille pienituloisille.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut aiheuttavat monelle taloudellisia vaikeuksia. Maksuja menee suuri määrä jopa ulosottoon, mikä on erityisen huolestuttavaa. Asiakasmaksujen ei pitäisi estää kenenkään hakeutumista tarvitsemiinsa palveluihin, mutta asiakasmaksujen taso ja jäykät käytännöt vaarantavat sen, onko myös pienituloisilla yhdenvertaiset mahdollisuudet saada palveluita.

Asiakasmaksujen taso ja kasautuminen samoille ihmisille tai kotitalouksille on ongelma, joka on pahentunut entisestään, kun maksujen tasoa korotettiin viime vuonna osittain jopa 45 prosentilla. Valitettavasti nämä korotukset otettiin äänestyksen jälkeen käyttöön myös Pirkanmaalla pitkälti täysimääräisinä. Kyseessä oli historiallisen valtava korotus maksuihin, jotka kohdistuvat moniin pitkäaikais- ja monisairaisiin sekä useita päällekkäisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitseville henkilöille.

Kyselytutkimuksissa noin kolmannes pitkäaikaissairaista kertoo siirtäneensä terveydenhuollon käyntejä tai muita terveysmenoja, kuten lääkkeiden hankkimista, taloudellisista syistä. Uusia ulosottomerkintöjä liittyen sote-asiakasmaksuihin oli vuonna 2024 Pirkanmaalla noin 43 000. Pirkanmaan luku on valtakunnallisesti vertailtuna maltillinen ja laski hieman edellisvuodesta. Tämä on hienoa, mutta kyllä meillä riittää silti parannettavaa. Voisimme ottaa tavoitteeksi esimerkiksi Varsinais-Suomen lukeman, joka oli vain noin 11 500.

Maksujen kohtuullistaminen tai perimättä jättäminen on mahdollisuus helpottaa kaikkein pienituloisimpien tilannetta. Pirkanmaan hyvinvointialueen valtuusto käsitteli viime kokouksessaan maksualennusten periaatteita. Ne sisälsivät monia parannuksia. Esimerkiksi lääkemenoja huomioidaan jatkossa aiempaa kattavammin. Olen erityisen tyytyväinen, että jatkossa perustoimeentulotuen päätös tai ulosottolaitoksen toteama varattomuus riittävät itsessään perusteeksi perimättä jättämiseen. Jatkossa pitää varmistaa, että hakemukset saadaan käsiteltyä kohtuullisessa ajassa. Myös maksujen tasoa pitää tarkastella, koska niiden korkeus on se perimmäinen ongelma.

Olga Haapa-aho

aluevaltuutettu, valtuustoryhmän puheenjohtaja (vihr.), Tampere

Pirhan on huolehdittava siitä, että perustason ja matalan kynnyksen palvelut saavat riittävät resurssit niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin

Pirhan on huolehdittava siitä, että perustason ja matalan kynnyksen palvelut saavat riittävät resurssit niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin

Hyvinvointialueen strategian yksi kärkiteema on yhdenvertaiset, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut. Tavoite on hyvä ja inhimillisesti sekä taloudellisesti kannatettava. Ennaltaehkäisy ei tällä hetkellä kuitenkaan hyvinvointialueella toteudu tavoitteen mukaisesti. Painopiste ei ole riittävästi ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa, pikemminkin kustannuksiltaan vähäisiä mutta vaikuttavia palveluita on säästöpaineissa karsittu. Ammattilaisten työkuorman kasvaessa ei varhaiseen puuttumiseen ja asioihin tarttumiseen varhaisessa vaiheessa ole riittävästi aikaa.

Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa on nähtävissä se, mitä pahimmillaan voi tapahtua, kun tukea ja palveluita ei ole saatu riittävän ajoissa tai riittävän kattavasti. Liian moni lapsi ja nuori joutuu elämään kuormittavissa tilanteissa liian pitkään.

Yksi esimerkki lapsia ja nuoria voimakkaasti kuormittavista tilanteista on pitkittyneet ero- ja huoltoriidat. Huoltoriidat näkyvät enenevässä määrin lasten ja nuorten palveluissa. Huoltoriidat ja vaativat erotilanteet tulevat yhteiskunnalle myös kalliiksi. Kokonaiskustannuksia yhteiskunnalle on vaikea arvioida, mutta eräiden arvioiden mukaan huoltoriitojen vuosikustannukset yhteiskunnalle ovat yhteensä noin 27-40 miljoonaa euroa. Näihin kustannuksiin sisältyy käräjäoikeuden työskentely, sosiaalitoimen sopimuspalvelut ja olosuhdeselvitykset, oikeudenkäyntien asiamieskulut, hovioikeuden työskentely ja lastensuojelun kulut. Taloudelliset kustannukset ovat siis yhteiskunnalle isot ja inhimilliset kustannukset tietysti vielä isommat. Lisäksi vanhempien pitkittynyt huoltoriita on haitallinen lapsen mielenterveydelle pitkälle aikuisuuteen saakka. Pitkittyneiden vakavien huoltoriitojen vuoksi on lapsia jouduttu jopa sijoittamaan.

Jotta strategian mukainen ennaltaehkäisy ja vaikuttavuus toteutuisivat on huolehdittava siitä, että perustason ja matalan kynnyksen palvelut saavat riittävät resurssit niin sosiaalipalveluissa kuin terveyspalveluissakin. Hyvinvointialueen strategiassa todetaan, että tärkeintä on ihminen. Inhimillisyyden lisäksi on myös taloudellisesti järkevää pyrkiä tukemaan perheiden hyvinvointia jo ennen kuin tilanteet pääsevät kriisiytymään.
– Aluevaltuutettu Anita Huhtala

Pirhan henkilöstön hyvinvoinnista ei saa tinkiä

Pirhan henkilöstön hyvinvoinnista ei saa tinkiä

Olen huolissani Pirkanmaan hyvinvointialueen henkilöstön jaksamisesta. Henkilöstö on ollut kovilla jatkuvien muutosten ja tiukan taloustilanteen keskellä. Sairauspoissaololuvut ovat korkealla, kuormitus suuri ja epävarmuus arkipäivää. 

Henkilöstöjaosto on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä kuten työterveyshuollosta leikkaaminen. Nämä leikkaukset voivat nopealla aikavälillä tuoda säästöjä, mutta pelkään niiden seurausten näkyvän myöhemmin: kuormituksen sekä sairauspoissaolojen lisääntymisenä ja työuupumuksen riskin kasvamisena.

Talouspaineet ovat todellisia ja säästöjä on haettava kaikista suunnista. Säästöjä ei kuitenkaan pidä tehdä niiden terveyden ja hyvinvoinnin kustannuksella, jotka huolehtivat meidän terveydestämme, turvallisuudestamme sekä sosiaalisesta hyvinvoinnistamme joka päivä.

Viranhaltijat ovat vakuuttaneet, että henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan leikkauksista huolimatta. Esimerkiksi johtamista kehitetään jatkuvasti, jotta esihenkilöt voivat paremmin tukea henkilöstön jaksamista. Johtamisen kehittäminen ei poista leikkauksia, mutta toki se voi lieventää niiden vaikutuksia ja auttaa työntekijöitä selviytymään arjesta. Hyvä esihenkilö huomaa ajoissa kuormituksen merkit, kuuntelee työntekijää ja tarjoaa konkreettista tukea, mikä voi estää uupumisen pahenemisen.

Henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen hyödyttää koko organisaatiota. Kun ihmiset jaksavat paremmin, palvelut toimivat sujuvammin, sairauspoissaolot vähenevät ja työilmapiiri paranee. Hyvinvoiva henkilöstö pystyy kohtaamaan kiireen ja paineet rakentavasti, tekemään yhteistyötä ja kehittämään toimintaa, mikä hyödyttää kaikkia asukkaita. Panostus työntekijöiden jaksamiseen ei ole pelkkä kustannus, vaan sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin sekä taloudellisesti että palveluiden laadun kautta.

Pirha ei voi onnistua perustehtävässään, jos sen oma henkilöstö uupuu. Henkilöstön hyvinvointi ei ole ylellisyyttä vaan välttämättömyys, jotta palvelut voivat toimia ja ihmiset jaksavat tehdä työnsä. 

On päätettävä halutaanko tukea henkilöstöä kaikin keinoin, vai katsotaanko, että budjetissa pysyminen on tärkeämpää? Nyt on aika kääntää suunta ja asettaa työntekijöiden hyvinvointi aidosti etusijalle. Työterveyshuollon karsitut palvelut tulee palauttaa mahdollisimman nopeasti, henkilöstöedut säilyttää ja lisätä työssä jaksamisen tukemista myös muilla keinoilla.

Petra Aalto

Pirhan henkilöstöjaoston jäsen

Vara-aluevaltuutettu (vihr.)

Miksi terveyskeskuslääkärin ovi ei käy?

Miksi terveyskeskuslääkärin ovi ei käy?

Kansalaisten kuulee välillä hämmästelevän sitä, ettei terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääse ja vanhempien lääkärikollegojenkin olen kuullut kummastelevan sitä, miten vastaanottoaikojen päivittäinen määrä ei ole enää sama kuin vaikkapa 1980-luvulla.

Olen ollut lääkäri 14 vuotta ja työskennellyt suurimman osan siitä ajasta isolla tamperelaisella terveysasemalla. Terveyskeskuksen arki ja toisaalta myös vastaanottojen syyt ovat muuttuneet siinä ajassa paljon.

Vajaa 10 vuotta sitten terveyskeskuslääkärinä saatoin hoitaa 12-13 potilasta päivässä, päivystyspotilaita paljon enemmänkin. Etälääketieteen yleistyminen ja uudet toimintamallit ovat tehneet lääkärin roolista paikoin konsulttimaisemman. Esimerkiksi Pirhan Digiklinikka kuvanlähetysmahdollisuuksineen on mahdollistanut yksinkertaisten ihosairauksien ja silmätulehdusten diagnostiikan niin, että potilas saa avun kotisohvallaan chattaillen.

Samaan aikaan osa rutiininomaisista nopeista kontrolleista, kuten vaikkapa lasten korvatulehdusten jälkitarkastukset, on poistettu hoitosuosituksista. Vastaanotolle tuleekin nykyään lähinnä sellaisia potilaita, jotka tarvitsevat kokonaisvaltaista arviota ja hoitoa, joiden antaminen ei ole ollut mahdollista etänä saati millään tavalla ohimennen. Kirjaamiseen ja tilastointiin käytetty aika tuntuu lisääntyneen. Tukijärjestelmämme on myös luotu niin, että monen etuushakemuksen liitteeksi vaaditaan lääkärinlausunto.

Mielenterveyspotilaiden suhteellinen määrä perusterveydenhuollossa vaikuttaa lisääntyneen ja toisaalta nykyään elää porskutellaan sangen korkeaankin ikään sellaisten sairauksien kanssa, jotka aiemmin olisivat vieneet kertalaakista hengen.

Terveystaloustiede on oma kokonaisuutensa juuri siksi, että terveydenhuoltoalan toiminnan tehokkuutta ei voida samalla tavalla mitata kuin vaikkapa tehtaan tai kaupan alan tehokkuutta. Siispä siitäkin huolimatta, että lääkärin ovi ei tunnu käyvän, saatetaan olla nykyään tehokkaan hoidon äärellä.

Perustason palveluissa riittää korjattavaa

Perustason palveluissa riittää korjattavaa

Pirhan tarkastuslautakunnan saamien selvitysten ja aluevaltuutetuille järjestettyjen tutustumiskierrosten perusteella erikoissairaanhoidon tila hyvinvointialueellamme on kohtalaisen hyvä psykiatriaa lukuun ottamatta. Erikoissairaanhoidon asiakastyytyväisyys on korkea. Esimerkiksi Sydänsairaalalla on ollut terveydenhoidon yksiköistä Suomen paras asiakastyytyväisyys jo pitkään, ja siellä myös henkilöstön viihtyvyys on huippuluokkaa.

Sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden puolella riittää ongelmia. Tämä siitä huolimatta, että sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut vahvistaa ennaltaehkäisyä ja perustason palveluita, jotta sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiden erikoistason palveluiden tarve vähenisi.

Surullisinta on, että eniten ongelmia on perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluissa, kuten lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Lastensuojelun työntekijöillä on liikaa asiakkaita, vanhukset odottavat edelleen jatkohoitopaikkaa tai palveluasumisen paikkaa sairaaloiden vuodeosastoilla, vammaispalveluiden saatavuudessa on ongelmia, ja mielenterveyspalveluihin pitää jonottaa kohtuuttoman pitkiä aikoja.

Lastensuojelu tarvitsee kipeästi lisää henkilöstöresursseja, ja mielenterveydeltään järkkyneet tarvitsevat lisää nopeasti ja helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja. Kevyempien mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan riittävästi myös ympärivuorokautisen psykiatrisen hoidon yksiköitä pidempään ja vakavammin sairastaville.

Myöskään vanhusten ja vammaisten asumisen järjestämisessä emme voi laskea liikaa kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen varaan, vaan hyvinvointialueen on varmistettava, että laadukkaita ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on riittävästi.

Aluevaltuustossa me palveluihin kohdistuvien lyhytnäköisten leikkausten vastustajat olemme hävinneet äänestyksen toisensa jälkeen, kun enemmistöllä ei ole riittänyt rohkeutta tehdä panostuksia, jotka pitkällä aikavälillä kuitenkin toisivat myös säästöjä. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta elintärkeiden palveluiden kuntoon saattamisessa riittääkin viranhaltijoilla ja huhtikuussa valittavalla uudella aluevaltuustolla runsaasti työsarkaa.
Tiina Wesslin, aluevaltuutettu