mennessä Noora Hinkkanen | helmi 28, 2025 | aluevaltuusto, Blogi
Pirhan tarkastuslautakunnan saamien selvitysten ja aluevaltuutetuille järjestettyjen tutustumiskierrosten perusteella erikoissairaanhoidon tila hyvinvointialueellamme on kohtalaisen hyvä psykiatriaa lukuun ottamatta. Erikoissairaanhoidon asiakastyytyväisyys on korkea. Esimerkiksi Sydänsairaalalla on ollut terveydenhoidon yksiköistä Suomen paras asiakastyytyväisyys jo pitkään, ja siellä myös henkilöstön viihtyvyys on huippuluokkaa.
Sen sijaan perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden puolella riittää ongelmia. Tämä siitä huolimatta, että sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut vahvistaa ennaltaehkäisyä ja perustason palveluita, jotta sekä inhimillisesti että taloudellisesti raskaiden erikoistason palveluiden tarve vähenisi.
Surullisinta on, että eniten ongelmia on perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn lisäksi kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien palveluissa, kuten lastensuojelussa, mielenterveyspalveluissa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa. Lastensuojelun työntekijöillä on liikaa asiakkaita, vanhukset odottavat edelleen jatkohoitopaikkaa tai palveluasumisen paikkaa sairaaloiden vuodeosastoilla, vammaispalveluiden saatavuudessa on ongelmia, ja mielenterveyspalveluihin pitää jonottaa kohtuuttoman pitkiä aikoja.
Lastensuojelu tarvitsee kipeästi lisää henkilöstöresursseja, ja mielenterveydeltään järkkyneet tarvitsevat lisää nopeasti ja helposti saavutettavia matalan kynnyksen palveluja. Kevyempien mielenterveyspalveluiden lisäksi tarvitaan riittävästi myös ympärivuorokautisen psykiatrisen hoidon yksiköitä pidempään ja vakavammin sairastaville.
Myöskään vanhusten ja vammaisten asumisen järjestämisessä emme voi laskea liikaa kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen varaan, vaan hyvinvointialueen on varmistettava, että laadukkaita ympärivuorokautisen palveluasumisen paikkoja on riittävästi.
Aluevaltuustossa me palveluihin kohdistuvien lyhytnäköisten leikkausten vastustajat olemme hävinneet äänestyksen toisensa jälkeen, kun enemmistöllä ei ole riittänyt rohkeutta tehdä panostuksia, jotka pitkällä aikavälillä kuitenkin toisivat myös säästöjä. Haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyvinvoinnin ja elämänlaadun kannalta elintärkeiden palveluiden kuntoon saattamisessa riittääkin viranhaltijoilla ja huhtikuussa valittavalla uudella aluevaltuustolla runsaasti työsarkaa.
Tiina Wesslin, aluevaltuutettu
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 24, 2025 | aluevaltuusto, Blogi
Kokonaisturvallisuusvaliokunnan kouluväkivaltaa koskevassa mietinnössä nostimme esiin neuroepätyypillisyyden roolin väkivallan osapuolien elämässä. Esimerkiksi ADHD voi lisätä haasteita oppimisessa ja koulumaailmassa, mikä altistaa erilaiselle oireilulle esim. käytöshäiriöinä. Nämä neuroepätyypillisyyden piirteet eivät ole sairaus eikä sinällään kyse ole siksi oireista, mutta selkeyden vuoksi puhun kuitenkin oireista. ADHD on osa neuroepätyypillisyyden esiintymistä.
Aikuisella ADHD oireilu voi olla hyvinkin erilaista kuin lapsilla ja nuorilla. Kaikenikäisillä oirekuva on kuitenkin yhtä uniikki kuin jokainen ihminen itsekin. Oireet voivat painottua eri ihmisillä eri osa-alueilla ja eri voimakkuuksilla. Jokaisen henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat myös paljon oireiden esiintymiseen. Se ei ole pelkästään vilkkautta ja keskittymiskyvyn vaikeuksia. Se voi ilmetä ihmissuhteissa, vuorovaikutuksessa, uni-valverytmissä, ravitsemuksessa, muistissa, ajattelussa jne. Asiaan voi myös liittyä muitakin tekijöitä, pitkäaikaisvaikutuksia tai haasteita joko tämän tyypillisyyden tai muiden ulkopuolisten tekijöiden vuoksi, kuten kokemus huonommuudesta, riittämättömyydestä tai kiusaamista. Kukaan ei voi sanoa toisen puolesta, onko hänen kokemuksensa haasteita oikea tai väärä. Keskeistä on, että ihminen kokee haasteita tai oireita, jotka vaikeuttavat hänen elämäänsä ja jaksamista. Taustasyystä riippumatta näihin asioihin tulee saada apua, jos ihminen kokee sitä tarvitsevansa.
Usein henkilö ei välttämättä edes itse tiedosta taustasyytä. ADHD on synnynnäinen aivokemiallinen tila, mutta elämäntilanteen muuttuessa voi tämä oireilu muuttua. Lapsena tai nuorena voi oireilun osa-alueet pysyä hallinnassa esim. vanhempien tuella, mutta itsenäistyessä ja aikuistuessa voi elämä ylittää oman selviytymisen tason ja näin oireet tulla esiin esim. arjenhallinnan- tai ajankäytön haasteina ja näin altistaa haittavaikutuksille kuten stressille, univaikeuksille, päihde- ja mielenterveysongelmille tai uupumukselle. Tällaiset oireet liitetään usein muihin syihin tai hoidetaan itsenäisinä tekijöinä. Ongelmien uusiutuessa on kuitenkin merkityksellistä tunnistaa juurisyyt, mutta vieläkin tärkeämpää on saada arki järjestettyä niin, että henkilö pärjäilee ja haitallinen oireilu helpottuu, koska ADHD ei parane. Yhteiskunnas odotuksiin sopeutumisessa voi olla vaikeuksia, kun moni asia on järjestetty neurotyypillisten mukaan esim. 8 h työpäivä voi olla ADHD henkilölle normaalia kuormittavampi, sillä keskittyminen vaatii enemmän energiaa ja ponnistelua. Ihminen saattaa pohtia sitä, miksi tavallinen arki saa hänet uupumaan, vaikka yrittää parhaansa. Siksi ei ole relevanttia odottaa kaikkien suoriutuvan samalla tavalla arjesta, kuin neurotyypillinen voisi.
Suurin osa ADHD henkilöistä selviytyy elämässään sujuvasti, osa ei edes huomaa oireita, koska he ovat eläneet niiden kanssa koko elämänsä ja sopeutuneet tilanteisiin. He tuntevat itse itsensä ja osaavat kohdata haasteita. Neuroepätyypillisillä on usein myös ”supervoimia”, kuten tavallisesta poikkeavaa luovuutta, innovatiivisuutta, kyky hyperkeskittyä mielenkiinnon kohteisiinsa, ongelmienratkaisukykyä ja hyvä ihmistuntemus. Nämä voivat olla äärettömän merkityksellisiä ja tuottoisia ominaisuuksia työntekijässä ja siksi työnantaja hyötyy siitä, että mahdollistaa tämän henkilön potentiaalin kukoistamisen.
Nykyään puhutaan siitä, että ADHD olisi ”muotidiagnoosi”. Lisääntyneisiin diagnooseihin vaikuttaa mm. että asiasta puhutaan, tieto sen moninaisuudesta on lisääntynyt ja maailma on muuttunut kuormittavaksi ja vaativaksi joten oireisiin on kaivattu apua. Aiemminkin on nähty diagnoosipiikkejä, kun jostain asiasta on alettu puhumaan kuten vaikka uniapnean kohdalla on käynyt. Kaikki ADHD diagnoosit eivät välttämättä ole ”oikeita” koska sitä ei voida mitata kuten happisaturaatiota, mutta diagnoosia merkityksellisempää on se, että henkilö saa apua. Siksi on tärkeää, että diagnooseihin ei suhtauduta koskaan absoluuttisena totuutena, usein ne ovat vain osa totuutta. Nyt diagnoosin asettaminen on kuitenkin edellytys esim. lääkehoidon testaamiseksi. Lääkehoitokaan ei saisi olla semmoinen mörkö, kun se nyt on. Jos henkilö saa siitä apua, on se silloin tärkeä osa hoitoa.
Mitä aiemmin haasteisiin saa apua, sitä paremmin henkilö voi sopeutua tilanteeseen ja oppia elämään siinä, myös muuttuvissa tilanteissa, sekä hyödyntää näin potentiaaliaan. Pitkään jatkuvat haasteet kuormittavat ja voivat ajaa muiden ongelmien äärelle esim. talousvaikeuksiin. Tietoisuus ja itsetuntemus on tässä myös tärkeässä roolissa. Osa saa lääkityksestä apua, mutta kaikille se ei ole vaihtoehto. Hoitoon voi kuulua esim. yksilöllisiä järjestelyitä opinnoissa ja työelämässä, terapiaa ja tuki elämänhallintaan. Joskus riittää, että henkilö oppii itse antamaan itselleen armoa, mutta niin tulee myös yhteiskunnan antaa.
– Aluevaltuutettu Iina Hänninen
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 17, 2025 | aluevaltuusto, Blogi, Mielipide
Aamulehti soitti keskelle arkiaamua; on hienoa saada palstatilaa tärkeille asioille! Kyseinen äänestys hävittiin, mutta työterveyshuoltoa on pidettävä esillä jatkossakin. Samoin laajemminkin pirhalaisten yhteisöllistä työhyvinvointia ja siten työn tuottavuutta on tärkeä tuuppia paremmalle uralle. Selkeämpi omakohtainen poliittinen onnistuminen loppuvuodesta oli se, että valtuustoryhmällemme laatimani muutosesitys taloussuunnitelmaan menestyi ryhmien välisissä neuvotteluissa ja hyväksyttiin aluevaltuustossa yksimielisesti; se koski äitiys- ja lastenneuvolan resurssin puskurointia.
Pirhan organisaatio kuvautuu nyt raskassoutuisena, mutta onnistumisia on. Pidän tärkeänä sitä, miten henkilöstöä on otettu laajasti mukaan päätöksentekoon ja kehittämistyöryhmiin. Palkkaharmonisaation hidastuminen on ollut ehkä vaikein kohta meille kaikille, etenkin toki henkilöstölle. Kuten jutustakin käy ilmi, kiihkottomasti ja asiat edellä säästöjenkin keskellä Pirhassa ponnistellaan eikä mediassa usein kuvautuviin työtaistelupoteroihin ole pudottu.
Niina Melkko,
henkilöstöjaoston jäsen, vara-aluevaltuutettu
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 10, 2025 | aluevaltuusto, Tapahtumat
Pirkanmaan vihreä aluevaltuustoryhmä ja SDP:n aluevaltuustoryhmä jättävät tänään valtuustoaloitteen maksuttoman ehkäisyn jatkamisesta alle 25-vuotiaille nuorille Pirkanmaalla.
Pirkanmaan hyvinvointialue on päättänyt säästötoimenpiteenä rajoittaa maksuttoman ehkäisyn alle 21-vuotiaille ja vain 6 kuukauden ajaksi ehkäisyn aloituksesta. Säästötoimenpide on tutkimustiedon vastainen, sillä uusin Käypä hoito -suositus raskaudenkeskeytyksistä kannattaa maksuttoman ehkäisyn tarjoamista valtakunnallisesti kaikille alle 25-vuotiaille.
Raskaudenkeskeytykset ovat tutkitusti yleisimpiä 20–24-vuotiailla, jolloin juuri tämän ryhmän maksuttomaan ehkäisyyn olisi syytä panostaa. Myös on selvää tutkimusnäyttöä siitä, että maksuton ehkäisy vähentää raskaudenkeskeytyksiä. THL:n koordinoimassa maksuttoman ehkäisyn kokeiluhankkeessa (2022–2023) maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille vähensi sekä raskaudenkeskeytyksiä että sukupuolitauteja ja oli kustannusvaikuttavaa.
Pirkanmaalla on ollut jaettu maksutonta ehkäisyä perusterveydenhuollossa nuorille. Nuoret ovat kokeneet, että maksuttomuus mahdollistaa ehkäisyn käytön ja edistää heidän yleiseen hyvinvointiinsa ja elämänhallintaansa. Kun nuoret tietävät, että heillä on mahdollisuus valita ja käyttää ehkäisyä ilman taloudellisia esteitä, se tuo heille turvallisuuden tunnetta ja vapauttaa ei-toivottuihin raskauksiin liittyvästä kuormituksesta. Tämä vähentää ahdistusta, pelkoa ja stressiä, jotka voivat johtua siitä, ettei ehkäisyä ole saatavilla tai sen kustannukset ovat liian korkeita.
Pirkanmaan hyvinvointialueen päätös lopettaa maksuton ehkäisy perustuu virheelliseen säästökäsitykseen. Maksuton ehkäisy ei ole vain terveyspalvelujen ehkäisyä, se on myös sijoitus yhteiskunnan hyvinvointiin ja talouteen. Ei-toivotut raskaudet ja niiden seuraukset aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle niin terveydenhuollossa kuin sosiaalipalveluissa. Raskaudenkeskeytysten vähentäminen ei ainoastaan säästä terveydenhuollon kustannuksia, se myös parantaa nuorten elämänlaatua ja mahdollisuuksia opiskelulla, työllä ja ylipäätään itsenäisellä elämällä.
Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen alle 25-vuotiaille onkin tärkeää mm. seuraavien seikkojen vuoksi:
– Yhdenvertaisuus: Maksuton ehkäisy varmistaa, että kaikilla nuorilla on yhtäläinen mahdollisuus saada ehkäisyä riippumatta taloudellisesta tilanteesta tai asuinpaikasta.
– Seksuaaliterveyden edistäminen: Maksuton ehkäisy sisältää myös seksuaali- ja lisääntymisterveyttä edistävää neuvontaa, mikä auttaa nuoria tekemään tietoisia päätöksiä ja vähentää seksitautien leviämistä.
– Nuorten osallistaminen: Nuoret saavat valita itselleen sopivimman ehkäisymenetelmän terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, mikä lisää heidän sitoutumistaan ehkäisyn käyttöön.
– Kustannustehokkuus: Maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen voi pitkällä aikavälillä vähentää terveydenhuollon kustannuksia, kun ei-toivottujen raskauksien ja niiden seurausten määrä vähenee.
– Kokeilujen onnistuminen: Suomessa tehdyt kokeilut ovat osoittaneet, että maksuton ehkäisy vähentää suunnittelemattomia raskauksia ja parantaa nuorten hyvinvointia.
Hyvinvointialueen säästötoimenpiteet eivät saa tapahtua nuorten kustannuksella. Tämän vuoksi esitämme, että jatkossakin Pirkanmaalla tarjotaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille eikä sen kestoa rajoiteta kuuteen kuukauteen ehkäisyn aloittamisesta.
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 10, 2025 | aluevaltuusto, Blogi
Yksinäisyys on yksi aikamme suurista ongelmista. SPR:n 2023 julkaistun yksinäisyysbarometrin mukaan kaikkiaan 61% vastaajista koki yksinäisyyttä ainakin joskus, usein tai jatkuvasti (viikottain) 10%. Yksinäisyyden kokemukset olivat kokonaisuudessaan yleisempiä 15-24 ja 25-34 vuotiaiden kuin sitä vanhempien ikäryhmissä. Yksinäisyyden helpottamiseksi toivottiin erityisesti kohtaamismahdollisuuksien ja yhteisöllisyyden lisäämistä.
Yksinäisyys on riskitekijä myös fyysisiin sairauksiin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen, sydän- ja verenkiertoelimistn sairauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Yksinäisillä voi olla myös ahdistuneisuutta ja masennusoireita sekä depressiota. Unen laatu ja määrä voi jäädä heikoksi. Yksinäisyys on riskitekijä dementialle.
Yksinäisyyden vähentäminen on siis hyvinkin oltava hyvinvointialueiden intressissä. Toki kunnissa on myös paljon mahdollisuuksia edistää eri ikäryhmien mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin, toisten tapaamisiin, yhdistystoimintaan, keskusteluryhmiin ja -tilaisuuksiin.
Yksi yhteisöllisyyden edistämisen muoto on erilaiset vertaisryhmät ja järjestöt. Vertaisryhmissä samankaltaisten sairauksien tai ongelmien kanssa painivat voivat vertaisten kesken tukea ja auttaa toisiaan samalla tuntien itse auttamisen tunnetta tai muutoin osallisuutta. Myös järjestöjen toiminta voi olla lisäämässä yhteisöllisyyttä ja osaltaan hyvinvointialueen tulee jatkaa erilaisten yhdistysten ja järjestöjen toiminnan tukemista.
Ei tule myöskään unohtaa sosiaali- ja terveysalan työyhteisöjä ja niiden johtamista. Niissä, kuten kaikissa muissakin työyhteisöissä, yhteisöllisyys on yksi tekijöistä, joka saa voimaan paremmin työssä ja elämässä yleensä, tekemään työtä laadukkaammin, viihtymään pidempään työsuhteessa, pitämään kiinni hyvistä työntekijöistä.
Sirpa Repo, aluevaltuutettu
mennessä Noora Hinkkanen | helmi 3, 2025 | aluevaltuusto, Tiedotteet
Jätin viimeisimmässä Pirkanmaan aluevaltuuston kokouksessa aloitteen siitä, että hyvinvointialueen on otettava käyttöön asiantuntijasuosituksiin perustuvia keinoja huumekuolemien ehkäisemiseksi.
Huumekuolemien määrä on kääntynyt Suomessa jyrkkään kasvuun, minkä asiantuntijat ovat nimittäneet kansalliseksi hätätilaksi. Vuonna 2023 huumeisiin kuoli 310 ihmistä, kun vuotta aikaisemmin luku oli 250. Kasvua on neljännes. Alle 25-vuotiaiden huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuodessa, vaikka jo aiemmin Suomi on johtanut tilastoja nuorten huumekuolemista Euroopassa. Kokonaisuudessaan Suomessa on nyt reilusti enemmän huume- kuin liikennekuolemia vuosittain. Ongelma näkyy vahvasti meillä Pirkanmaalla, kuten Huumeilmiöt Pirkanmaalla -raportti osoittaa.
Suurin osa huumekuolemista on tapaturmaisia ja estettävissä olevia myrkytyksiä, joissa ihminen kuolee käytettyään lääkeopioideja, alkoholia ja rauhoittavia lääkkeitä samaan aikaan. Huumekuolemien ehkäisyyn on olemassa tutkitusti tehokkaita menetelmiä, joiden saatavuutta tulee edelleen lisätä ja vahvistaa. THL on luonut toimenpideohjelman Huumekuolemien ehkäisyn Suomen mallista, jossa esitetään kaksitoista teemaa ja menetelmää huumekuolemien vähentämiseksi:
1. Opioidikorvaushoito on yksi tärkeimmistä, tutkituimmista ja tehokkaimmista menetelmistä opioidiriippuvuuden hoidossa.
2. Huumeita käyttävien ihmisten terveysneuvonta.
3. Käyttöhuone (huumehaittojen ehkäisykeskus).
4. Kotiin vietävän naloksonin ja siihen liittyvän ensiapukoulutuksen pilotointi.
5. Avun hälyttämisen kynnyksen madaltaminen.
6. Tiedottaminen.
7. Kampanjat.
8. Poliisin kanssa tehtävän yhteistyön vahvistaminen.
9. Stigman vähentäminen.
10. Puettava teknologia.
11. Ainetunnistuspalvelu.
12. Huumeiden käytön dekriminalisointi.
Osa toimenpide-ehdotuksista vaatisi lainsäädännöllisiä muutoksia, joihin hyvinvointialue ei voi suoraan vaikuttaa, mutta merkittävää osaa toimista voimme edistää. Siksi esitän, että Pirha tekee selvityksen siitä, miten toimenpiteet huumekuolemien ehkäisemiseksi toteutuvat tällä hetkellä hyvinvointialueella. Sekä selvityksen pohjalta tekee tarvittavat muutokset niiden kohtien edistämiseksi, jotka eivät tällä hetkellä toteudu.
