mennessä Noora Hinkkanen | marras 19, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
25.11. vietetään kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää, mikä käynnistää samalla perinteiset Oranssit päivät -kampanjaviikot. Aihe on Pirkanmaalla ajankohtaisempi kuin koskaan, sillä tänä vuonna Pirkanmaalla on kuollut jo 8 naista parisuhdeväkivallan seurauksena. Heidän lisäkseen joka kolmas pirkanmaalainen nainen on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa, useimmiten kumppaninsa taholta – siis yli 40 000 naista Pirkanmaalla.
Osuvasti kampanjaviikkojen alla NYTKIS ry ja Suomen kansallinen väkivaltaobservatorio julkaisivat miehille suunnatun kyselytutkimuksen tuloksia miesten asenteista naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Ilahduttavasti suurin osa miehistä oli sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin, miesten tulisi puuttua enemmän naisia esineellistävään ja loukkaavaan puheeseen ja ottaa suurempi vastuu väkivallan lopettamisesta. Silti joka neljäs alle nuori mies ajatteli, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan omalla käytöksellään tai pukeutumisellaan. Puolet miehistä katsoi #MeToo:n kaltaisten feminististen liikkeiden rajoittavan miesten oikeuksia. Kahden kolmasosan mielestä sukupuolten tasa-arvo on jo saavutettu Suomessa. Eli vaikka miehet tuomitsevat väkivallan yleisellä tasolla, niin huolestuttavan monella oli silti väkivaltaa oikeuttavia ja naisten oikeuksien ajamista kyseenalaistavia ajatuksia.
Nämä tulokset eivät yllättäneet. Työssäni väkivallan kokijoitten ja tekijöitten kanssa on tuttua, että ihmiset kyllä tuomitsevat väkivallan jyrkästi, erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvan, ja paheksuvat väkivaltaisesti käyttäytyvät ihmiset. Mutta kun on kyse omista teoista ja käyttäytymisestä, niissä onkin yllättävän vaikea nähdä virheitä saatikka tunnistaa tekoja väkivallaksi. Omalle toiminnalle löydetään helposti sitä puolustelevia ja oikeuttavia selityksiä, joissa syy on olosuhteissa tai muissa ihmisissä. Olemme myös yllättävän sokeita tälle omaa väärää toimintaa oikeuttavalle sisäiselle puheelle, ja sen vuoksi toimintamme saattaa olla paljonkin ristiriidassa julkilausuttujen arvojemme ja asenteidemme kanssa. Vaikka esimerkiksi tiedämme, että ylinopeutta ajamalla vaarannamme oman ja muiden turvallisuuden, niin jos meillä on kiire eikä tiellä näy muita kulkijoita, niin painamme herkästi kaasua ja ajattelemme, ettei pienestä ylinopeudesta ole kenellekään haittaa. Emmekä todennäköisesti pidä itseämme rikollisina, vaikka ylinopeus on rikos, vaan syytämme mieluummin turhan alhaisia nopeusrajoituksia.
Oransseille päiville on siis edelleen tarvetta ja niitä vietetään tänä vuonna Tampereella erityisen näkyvästi. Kampanjaviikot aloitetaan eri toimijoiden yhteistyössä järjestämällä hiljaisella kynttiläkulkueella Tampereen keskustassa, jonka arvorakennuksia myös valaistaan oransseilla valoilla. #NäePuhuPuutu -somekampanja pyörii seuraavat kaksi viikkoa somekanavilla ja muistuttaa siitä, että jokaisella meistä on vastuu nähdä, puhua ja puuttua, jotta voimme aidosti ehkäistä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa yhteiskunnassamme.
Haastan kaikki mukaan kampanjaan ja pukemaan jotain oranssia päälle 25.11. sekä osallistumaan kulkueeseen, jolla kunnioitetaan niiden 8:n naisen muistoa, jotka ovat menettäneet tänä vuonna henkensä parisuhdeväkivallan vuoksi Pirkanmaalla. Naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista työtä voi tukea myös jakamalla somekampanjan materiaaleja eteenpäin.
Väkivalta on aina väärin, kohdistuu se kehen tahansa ja kenen tahansa toimesta. Tulevilla viikoilla meidän kaikkien on kuitenkin tärkeä pysähtyä sen äärelle, miksi liian moni nainen edelleen kärsii tai menettää henkensä väkivallan seurauksena. Muutos lähtee meistä itsestämme, ja voimme näyttää teoillamme, että emme enää hyväksy väkivaltaa.
Satu Hintikka, varavaltuutettu Pirkanmaan Vihreät
mennessä Noora Hinkkanen | loka 14, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Osavuosikatsauksessa 1-9/24 käytiin läpi tavoitteiden toteutumisen nykytilannetta, jossa kerrottiin mm. työntekijöiden työtyytyväisyyden parantuneen kyselyvastauksissa. Tavoitteeksi vastausprosentiksi oli asetettu 60%, mutta vastausprosentti jäi 26,2%. En pitäisi näin pientä vastausprosenttia kovinkaan luotettavana.
Vaikka asiakas- ja potilastyötä tekevien työtyytyväisyys olisikin parantunut vastauksissa, on todettava, että moni työssään kuormittunut ja tyytymätön on saattanut lakata vastaamasta kyselyyn, kun siitä ei koeta apua. Olisikin tärkeää saada vähintään yli puolet henkilöstöstä jokaiselta vastuualueelta vastaamaan kyselyyn paremman kuvan saamiseksi.
Sairaslomien vähentyminen oli yksi tavoitteista. Kysyin jälleen mitä toimia on tehty tavoitteen täyttämiseksi? Teija Liimatainen vastasi sairaspoissaolojen määrän seurannan ja poissaoloista tulevat herätteet esihenkilöille, jolloin voidaan pitää neuvottelu tukitoimista eli ns. varhaisenpuuttumisenmallin käyttämisen. Esihenkilöitä on koulutettu eri tavoin tukemaan työssäjaksamista ja lisäksi TTL:n Jakardi-hanke alkaa sote-tehtäväalueella.
Pääasiassa nämä mallit ovat olleet käytössä jo ennen Pirhaakin. Esihenkilöiden koulutuksesta toivotaan lisäapua henkilöstölle, mutta tällä hetkellä sairaslomien määrä ei ole vähentynyt, vaan hieman kasvanut. Osin tämä selittyy tilastoinnin muutoksella, mutta Liimataisen mukaan ei täysin selitä sitä, ettei tavoitteeseen ole päästy.
Pirha odottaa työntekijöiltään valmiutta muutokseen ja siinä elämiseen, mikä on kenelle tahansa kuormitusta lisäävä tekijä, mutta siinä tukeminen on jäänyt laihaksi. Esihenkilötyöhön on lähdetty panostamaan koulutuksella, josta voi olla apua yksittäisten työntekijöiden tilanteisiin, mutta se ei vastaa ainakaan vielä riittävällä nopeudella tai ennaltaehkäisevästi työnkuormittavuuden vähentämiseksi.
Jotta tavoitteisiin päästäisiin tarvitaan selkeää panostusta. Kyselyyn olisi saatava vastauksia realistisen kuvan saamiseksi ja niihin reagoitava ripeästi, sekä tehokkaasti. Henkilöstöön tulisi panostaa konkreettisin lisätoimia olemassaolevien lisäksi. On tärkeää kuulla henkilöstöä työssäjaksamisen tukemiseksi. Mikään ei muutu, jos mikään ei muutu.
– Aluevaltuutettu Iina Hänninen
mennessä Noora Hinkkanen | loka 2, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Hyvinvointialueiden yhtenä tavoitteena on taata kaikille asukkaille yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut, riippumatta siitä, missä he asuvat. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin haasteellista erityisesti haja-asutusalueilla, joissa asuu vähän ihmisiä ja etäisyydet on pitkiä. Nykyinen hyvinvointialueen taloudellinen tilanne on tiukka ja säästöjä tulisi saada aikaan. Toimintamallien uudistaminen, lähipalvelut ja liikkuvat palvelut ovat ratkaisevassa roolissa tämän haasteen ratkaisemisessa. Näistä keskusteltiin viimeisimmässä aluevaltuustossa.
Lähipalvelut ovat olennainen osa toimivaa sote-järjestelmää. Ne vahvistavat yhteisöllisyyttä ja parantavat palveluiden saatavuutta. Kun palvelut ovat helposti saavutettavissa, kynnys hakeutua hoitoon tai pyytää apua madaltuu. Tämä ennaltaehkäisee ongelmien kärjistymistä ja vähentää painetta erikoissairaanhoidossa, mihin suuntaan toimintaa tulisikin kehittää. Nyt alueella on pilotoitu liikkuvia palveluita, jotka tässä yhteydessä tarkoittaa lähiasemia, joissa palvelutarjonta on rajatumpaa ja jotka ovat auki vain ajanvarauksella.
Pirkanmaallakin on löydettävä tasapaino kiinteiden sote- ja lähiasemien, liikkuvien lähipalveluiden ja todellisten pyörillä liikkuvien palveluiden välillä (esim. suun tarkastukset, liikkuva sosiaalityö, kotisairaala) . Tämä vaatii palveluverkon jatkuvaa arviointia ja kehittämistä asukkaiden tarpeita vastaavaksi, kuitenkin niin että vaikutukset henkilökuntaan, talouteen, ympäröivään yhteiskuntaan ja ympäristöön huomioidaan. Keväällä Pirkanmaalla lanseerattu digiklinikka täydentää näitä malleja, mutta ihmisläheinen ja joustava palvelu on pidettävä kaiken keskiössä.
Lähipalvelut ja liikkuvat palvelut ovat keskeisiä tekijöitä siinä, että voimme tarjota inhimillisiä, laadukkaita ja yhdenvertaisia palveluja kaikille hyvinvointialueen asukkaille.
– Vihreiden aluevaltuutettu Sirpa Repo
mennessä Noora Hinkkanen | syys 25, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Tampereen keskustassa tapahtui 12.9. lapsiperheeseen kohdistunut vakava väkivallan teko. On myös tiedossa, että Tampereen molempien turvakotien asiakastilanne on vuosina 2023-2024 ollut huolestuttava. Viime vuonna 267 ihmistä ei mahtunut turvakotiin Tampereella. Luku tulee
todennäköisesti olemaan tänä vuonna vielä korkeampi. Turvakotipalveluja ohjaava THL on myös kiinnittänyt huomioita Tampereen turvakotien valtakunnallisesti verrattuna poikkeuksellisen pitkiin jaksoihin. Pidentyneiden jaksojen syyksi on todettu turvakotijakson jälkeisten palvelujen ja turvallisen jatkoasumisen puute.
Turvakotien asiakkaista suuri osa on lapsia. On tutkittu, että lapsen altistuminen vanhempien väliselle väkivallalle on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta yhtä haitallista kuin suoraan lapseen kohdistuva
väkivalta ja lapsuuden väkivaltakokemuksilla on selvä yhteys aikuisen koettuun lähisuhdeväkivaltaan
(esim. https://otos.stat.fi/items/31aa7a55-b1b6-41aa-adae-7f0510fb712a).
Keskusteluissa Tampereen ensi- ja turvakotien liiton kanssa on ilmennyt huoli siitä, miten Pirkanmaan hyvinvointialue tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa lapsiperheiden kohtaaman vakavan väkivallan riskin ja miten työskentely tunnistamisen jälkeen etenee. Palveluissa tulisi tunnistaa, ett lapsen altistuminen vanhempien väkivallalle on lapsen kasvun ja kehityksen kannalta yhtä haitallista kuin suoran väkivallan kohteeksi joutuminen. Lapsiperheiden palveluissa ja lastensuojelussa tulisi priorisoida lähisuhdeväkivallan ja erityisesti vakavan lähisuhdeväkivallan tapaukset.
Väkivallan uhassa olevien lapsiperheiden olisi päästävä lastensuojelun asiakkuuteen viivytyksettä sekä käsitellä lastensuojeluilmoitukset erityisellä tarkkuudella, jos siinä on mainittu lähisuhdeväkivalta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on taattava riittävä erityisosaaminen, rakenteet ja monialainen yhteistyö vakavan lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja sen kanssa työskentelyyn. Väkivallan uhka tulisi huomioida ja kartoittaa palveluntarpeen arvioissa sekä toteuttaa sosiaalihuoltolain 41 pykälän mukainen monialainen yhteistyö turvakodissa olevien asiakkaiden palvelutarpeen arviossa ja asiakassuunnitelman tekemisessä. Sosiaalihuoltolain 11 pykälän mukaisissa lähisuhde- ja perheväkivaltapalveluissa tulisi huomioida paremmin vakavan lähisuhdeväkivalta.
Sosiaalihuoltolain 39 pykälän mukaisesti tulisi varmistaa asiakassuunnitelma ja vakavan väkivallan uhan seuraaminen lasten, nuorten ja perheiden palveluissa turvakotiasiakkaiden kohdalla sekä turvata lastensuojelulain
pykälän 35 mukaisesti lapsiperheiden toimeentulon ja asuminen.
Vihreä aluevaltuustoryhmä ehdottaa edellä mainitun perusteella, että Pirkanmaan hyvinvointialue tekee selvityksen palveluiden riittävyydestä ja mahdollisuuksista vastata näihin ongelmiin.
mennessä Noora Hinkkanen | touko 2, 2024 | aluevaltuusto, Blogi, Tiedotteet
Hallitus päätti kehysriihessä valtavista säästöistä, jotka tulevat murentamaan suomalaista hyvinvointivaltiotan. Vihreät aluevaltuutetut ovat järkyttyneitä siitä, miten rankasti leikkaukset on kohdistettu välttämättömiin hyvinvointipalveluihin ja jo valmiiksi heikommassa asemassa oleviin ihmisiin. Esimerkiksi pitkäaikaissairaat sekä pienituloiset eläkeläiset ja perheet ovat uusien leikkauksien myötä entistä ahtaammalla.
Hyvinvointialueilta ollaan vähentämässä velvoitteita eli käytännössä henkilöstöä ja palvelujen saatavuutta. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen kahdesta viikosta kolmeen kuukauteen on käsittämätön päätös. Painopisteen siirtäminen erikoissairaanhoidosta peruspalveluihin sekä palveluihin pääsyn parantaminen ovat olleet koko hyvinvointialueuudistuksen olennaisia tavoitteita. Nyt hoitojonoja aiotaan kasvattaa, mikä samalla pahentaa ongelmia, lisää raskaampien palveluiden tarvetta, pitkittää työpoissaoloja ja lisää kustannuksia. Tätä logiikkaa on vaikea käsittää.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksuja nostetaan ja sosiaalihuollon sekä erikoissairaanhoidon palveluvalikoimaa rajataan. Se, mitä kaikkea tämä tulee tarkoittamaan, selviää myöhemmin. Selvää kuitenkin on, että monen pakolliset kustannukset kasvavat ja palvelujen saanti vaikeutuu. Tälläkö hallitus oikeasti haluaa vahvistaa Suomen työllisyyttä ja kilpailukykyä?
Myös sosiaaliturvassa kohdistetaan säästöjä sairauteen ja kuntoutukseen liittyviin etuuksiin ja kuluihin. Hallituksen leikkurin alla ovat sairauspäiväraha, alle 18-vuotiaiden kuntoutusraha sekä lääkekustannukset. Jo aiemmin hallitus linjasi lääkkeiden arvonlisäveron korotuksesta ja nyt päälle lisätään vuosittaisen alkuomavastuun korotus.
Nämä hallituksen kehysriihessä päättämät toimenpiteet kohdistuvat suoraan sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakkaisiin. Myös yleisen arvonlisäveron korotus ja aiemmat asumistuen leikkaukset lisäävät taakkaa monen kohdalla. Myös sote-järjestöihin ja niiden tarjoamaan tukeen kohdistetaan lisäleikkauksia. Vaikuttaa siltä, että soten osalta hallitus on todellakin etsinyt kaikki keinot vaikeuttaa ihmisten pärjäämistä ja palvelujen saantia. Milloin olisi hyvätuloisten vuoro osallistua?
mennessä Noora Hinkkanen | huhti 29, 2024 | aluevaltuusto, Blogi
Pirkanmaan hyvinvointialueen monipalveluvaliokunnan mietintö lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämisestä tarjoaa arvokkaita näkökulmia alueen lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Mietintöä valmistellessa esiin nousi huolestuttavia trendejä, kuten mielenterveysongelmien ja päihteiden käytön lisääntyminen hyvinvointialueellamme, jotka vaikuttavat merkittävästi nuorten elämään. Tarvitsemme uudenlaisia, vaikuttavia toimintatapoja sekä tiivistä yhteistyötä kuntien ja järjestöjen välillä, jotta näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti.
Erityisen tärkeää on ennaltaehkäisevän työn merkitys. Varhainen tuki ja puuttuminen ovat avainasemassa, jotta lapsia ja nuoria voidaan auttaa ennen vakavampien ongelmien syntymistä. Tämä edellyttää systemaattista työtä kaikilta lasten ja nuorten parissa toimivilta tahoilta, mukaan lukien vanhemmat, koulut, terveydenhuolto ja järjestöt. Yhteisöllisen tuen ja avoimen keskustelun edistäminen ovat keskeisiä tekijöitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemisessa.
Mietinnössä on esitetty myös konkreettisia ehdotuksia lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseksi, kuten kotiin vietävien palveluiden ja perheiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin vaikuttavien palveluiden kasvattamista ja päihdeongelmiin oikea-aikaista puuttumista. Lisäksi mietinnössä korostetaan lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamista sekä palvelujärjestelmän toimivuuden parantamista.
Kokonaisvaltainen tuki lasten ja nuorten hyvinvoinnille edellyttää monialaista yhteistyötä, varhaista puuttumista, digitalisaation hyödyntämistä ja perheen tarpeiden huomioimista. Näiden tekijöiden avulla voimme tarjota lapsille ja nuorille parhaat mahdolliset edellytykset terveeseen kehitykseen ja hyvinvointiin. On tärkeää, että nämä suunnitelmat toteutetaan aktiivisesti yhteistyössä kaikkien sidosryhmien kanssa, ja että niihin varataan riittävät resurssit ja että niitä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti niiden vaikuttavuuden varmistamiseksi. On tärkeää, että hyvässä yhteistyössä laadittu mietintö huomioidaan palveluita suunniteltaessa ja kehitettäessä, etenkin kun nykyisen maamme hallituksen kehysriihestä on tullut juuri näiden tukea tarvitsevien ryhmien lapsille, nuorille ja perheille huonoja uutisia.
-Valiokunnan jäsen Anna Moilanen
Lue mietintö osoitteesta: https://www.pirha.fi/documents/d/guest/monipalveluvaliokunnan-mietinto-lasten-ja-nuorten-mielenterveys-ja-paihdepalvelujen-jarjestamisesta
